Kurpitsajuhlaa - All Hallows´ Evening

Jotain pientä paperiaskartelua on tullut tehtyä. Viimeksi kasailin eri kokoisia kurpitsoja soikeista, oransseista paperipaloista. Niin mukavaa hommoo oli, että kasailin useamman eri kokoisen.

Kortteilu ei nyt ole kesän jälkeen hirveän hyvin ottanut sijaa vapaa-ajastani. Päätin tänään varata hetkisen tälle harrastukselleni ja kasasin P*skarteluhaasteen tämän kertaisen luonnoshaasteen pohjalta yksinkertaisen kurpitsajuhlakortin.

 

Käänsin luonnoksen ylösalaisin,

niin sain kurpitsan kortin alareunaan.

Kun vauhtiin pääsin tuli tehtyä toinenkin kortti.

 

Halloween -tekstin olen saanut ehken vuosi sitten ja nyt sillekin tuli käyttöä. Lepakko-, kissa- ja hämisleimat ovat uusia syksyn hankintoja FinnStamperilta.

 

Rauhallista pyhäinpäivän iltaa.

 

-Sari-

 

 

YK:n päivänä 24.10.2015 kukkii vielä orvokki

 

Aurinkoisten päivien jälkeen tuli sade, tuuli ja syksyn tuntu.

Tänään paistoi jälleen ja meidän ulkolämpömittari

kapusi +27 celsiukseen auringon lämmössä.

 

Ennen saunaan menoa piipahdin ulkona haravoimassa lehtiä.

Nurmikon reunalta löytyi pieni, sitkeä orvokki vielä kukassa.

 

 

Huomenna täytyy jatkaa haravoimista ja kerätä lehdet jätesäkkiin maatumaan, ennen kuin tuuli riepottelee ne pitkin pihoja ja sade kastelee märäksi. Parin vuoden päästä lehdet ovat maatuneet ravinteikkaaksi mullaksi, jotka levittelen kukkapenkkeihin kukkien juurille muhevaksi ravintolisäksi.

 

Nyt raapasen tulitikun ja laitan kynttilän sydänlangan lepattamaan,

siirrän Erikin olohuoneenpöydäksi ja katan pikkunaposteltavaa ja kuohuviinin tarjolle.

 

Mukavaa lauantai-illan alkua

ja YK:n päivän jatkoa.

 

-Sari-

Siemenpusseja - tee ne itse

Syksy on sadonkorjuun aikaa - ja siementen keräilyn.
 

Kun nappaa kourallisen siemeniä yhdestä kukasta,

toisen toisesta ja kolmannen yrtistä niin miten sitä keväällä kylväessään muistaa mikä siemen on mistäkin raapaistu? Siis jos ei ole niin vihertäväpeukaloinen, että lurittelisi siemenet koon, värin ja muodon perusteella ihan kuin vettä vaan ilman kasvikirjaa. Taidan itse tunnistaa varmuudella vain kehä- ja auringonkukan siemenet Ü

Meikäläisellä on ollut tapana säilyttää ne ainoat keräämäni siemenet tyhjissä tulitikkurasioissa. Rasia on vahva, ilmava ja helposti varastoitava.

Siemeniä on niiiin kiva jakaa toisille
viherpeukaloille, mutta ei ehken tulitikkulaatikossa Ü 

Paperisia pusseja on helppo askarrella ihan itse.

Viime viikolla innostuin tekemään pusseja kaupan
siemenpussin mukaan kuviopaperista leikaten.

Nuuttasin kuviopaperin ja tuputtelin Vintage Photo -musteella reunat ja seuraavaksi leimasin auringonkukan kuvia paperille. 

Ensimmäistä kertaa en saanut uusia auringonkukansiemeniä lainkaan. Onneksi viime vuonna siemeniä kypsyi runsaasti ja niitä keräsin satoja. Toivotaan, että siemenistä vielä joku prosentti itää ensi keväänä ja kasvaisi vantteraksi, uusia siemeniä tuottavaksi kukaksi.

Varsinkin tämän pussin siemenet, sillä ne on tarkoitettu
 tuottamaan iloa sattumien kautta erityiselle henkilölle.


Onneen tarvitaan kolme asiaa

jotain tekemistä

joku jota rakastaa

jotain mitä toivoa

-Yvonne Primtemps-


Kaikkea hyvää päivääsi!

-Sari-

Makuuhuoneen muutokset

Kun uusi sänky saatiin paikoilleen, kävin tutkailemaan huonekaluliikkeiden tarjonnasta yöpöytiä. Ajatus ei suinkaan lähtenyt kumpuamaan sängyn myötä, ehei. Olin nimittäin päättänyt uusia makuuhuoneen sisustusta jo aika päiviä sitten Ü

Koska pitäydyimme edelleen jenkkisängyssä, en saanut kaipaamaani säilytystilaa sängyn alle. Mikä oli loppupeleissä ihan hyvä juttu, sillä sängyn alla olevat laatikot eivät olisi kuitenkaan olleet kovin käytännöllisiä jokapäiväisessä käytössä. 

Lisää säilytystilaa makkariin saatiin hankkimalla yöpöytien sijasta kunnon laatikostot. Kahdeksaan 54 senttimetrin levyiseen ja 35 senttimetrin syvyiseen laatikkoon mahtuu tavaraa suhteellisen paljon. Ja tuon levyiset laatikostot olivat juuri passelit käytettävissä olevaan tilaan. Laatikostojen 76 senttimetrin korkeus ei haittaa yhtään, onhan sänkykin korkeampi kuin edeltäjänsä - meikäläisen täytyy nimittäin kiivetä siihen!

 

Laatikostojen alkuperäiset kahvat eivät miellyttäneet. Kivoja, näiden laatikostojen reikäjakoon käypiä kahvoja en etsimälläkään löytänyt. Siispä päädyin nuppeihin. Mieskullan puoleiseen laatikostoon valitsin Tigerin veikeäkuvioiset mustavalkoiset nupit.

Omalle puoliskolleni valitsin Kellopelistä vähän "naisellisemmat" nupit. Eriparinupit puoltavat valintaani siten, että mieskullan puolella makuuhuoneessa on mustavalkoisuutta muutoinkin ja meikäläisen puolella vallitsevat ruskeat sävyt.

 

 

Ilmojen viilentyessä makkarissa palaa valosarjan
lisäksi kynttilöitä tuomaan tunnelmaa ja lämpöä.

  

 Makuuhuoneen myllerrys oli sen verran iso rumba,
että tämä näkymä saa kelvata jokusen vuoden.

Tai siihen saakka, kunnes hommataan uusi sänky Ü

 

Vielä on etsinnän alla pöytälamput.

On ollut viimeiset kolme vuotta.
Jospa ne pian löytyisivät.

Ja toiseen ikkunanurkkaan isompi laatikosto.
(sinne, missä möllöttää telkkari - vastapäätä "omaa" laatikostoa)
Sen pitää olla valmiiksi koottu tai sitten etsin käytetyn.
Ei kiitos enää itse kasattavia huonekaluja tähän huusholliin.

Hups, kello on kiirehtinyt jo näin pitkälle iltapäivään.
Olen kuljeskellut auringonvalossa pölyrätti kädessä tahroja metsästäen ja yksin ollessani unohtanut ihan tyystin aamupalan, lounaan ja iltapäiväteen.

Nyt aurinko on piiloutunut pilviverhon taa ja mie
käyn tankkaamassa jotain ennen kuin verensokerit syöksyy alas.

Mukavaa lauantain jatkoa!

-Sari-

Enolle erityisesti

Kamalaa kun on väännettävä ihan pakolla korttia tiukalla aikataululla ja ei ole minkään valtakunnan ajatusta ja aatetta mistä lähtisi saatikka mihin pyrkisi.

Enolla on tulevana torstaina merkkipäivä tasakymmenin. Viikkoa aiemmin kuin serkkupojalla ja mittariin enolla tulee kaksi vuosikymmentä enemmän. Serkulle tein kortin varmaan jo vuosi sitten, joten sen suhteen ei tule paniikkia (kun vaan muistan sen ajoissa postittaa Ü). Mutta enon kortti oli murheenkryynini. Kun halusin tehdä jotain erikoista, mutta simppeliä. Jotain ronskia äijämeininkiä mutta ei mitään ukkojuttuja. Ja taatusti ei mitään autoihin viittaavaa, sillä eno paiski työuransa Volvolla.

 

Inspiraatiota etsin korttiblogeista ympäri maailman ja

 onneksi se kaivattu kipinä lopulta löytyi.

 

P*skarteluhaasteesta kävin nappaamassa korttiin värit.

P*skiksen värit eivät tässä kuvatussa kortissa tule esiin,

mutta kyllä siinä niitä kaikkia kolmea on käytetty Ü

 

Kortti on kyllä aika ukkomainen, mutta taustapaperin

autot onnistuin melko hyvin piilottamaan näkyviltä.

Kellon viisarit vinkkaavat juhlittavat kymmenet.

Mukava oli askarrella pitkästä aikaa.

Tämä oli vasta kolmas kortti kesätauon jälkeen.

Ja nyt pitäisi jo joulukorttipaja höyrytä täydellä teholla.

Mutta ei paniikkia, tekkee minkä ennättää.

 

-Sari-

Lokakuu alkoi laminoiden

Kirkkaita tekstileimasimia siellä, täällä ja jossain tuolla.

 

Suurinta osaa niistä säilytän Stuftainersin ohuessa säilytyskotelossa, josta ne löytyvät näppärästi tarvittaessa.

Mutta leimasinten lisääntyessä ST:n kapasiteetti alkaa olla käytetty ja irrallaan kulkijoita tuppaa olemaan varmasti jo enemmän (hups!) kuin kotelossa lojuvia.

 

Liian usein juuri sitä tarvitsemaani en löydä sitten millään. Myöhemmin niitä tupsahtelee vastaan mitä ihmeellisimmistä paikoista. Tai ihan siitä pöydältä jonkun paperinpalan alle piiloutuneina (kun olen parin päivän ajan pistänyt paikat ylös alaisin ja etsinyt mielestäni jo ihan kaikista potentiaalisista kasoista).

 

Vähän aikaa sitten tilasin kasan jouluisia tekstejä ja muita polymeerileimasimia FinnStamperilta ja päätin laittaa leimasimet järjestykseen - vihdoinkin.

 

Tänään vietin päivää kotona ja iltapäivästä keräsin leimoja kasaan

 ja leimasin tekstejä ja kuvia paksulle paperille.

 

Mieskulta kävi kesällä ostamassa miulle laminointilaitteen Lidlistä,

kun itse en ollut maisemissa juuri sinä maanantaipäivänä.

Oli jo korkea aika testata laitteen toimivuus Ü

  Jihaa, olen saanut kirkkaiden teksti- ja muidenkin leimojen järjestämisen hyvään alkuun. Viikonloppuna tutkiskelen, jos kätköistä löytyisi lisää leimoja ja jatkan järkkäilyä. Ja ehkä muutama korttikin innostuksen puuskassa tulee tehtyä.

 

Nyt järkkäilen aikaan saamani sotkun sängyn päältä,

että päästään ihmisten aikaan nukkumaan Ü

 

Huomenna onkin jo perjantai ja töissä on kiva päivä.

Saadaan vauvavieras perjantaipullalle ja tarjolla

on yhden työntekijän läksiäiskakkua.

 

Valio-myrskystä on varoitettu pari päivää, mutta meille lupaa sääennuste aurinkoa ja tuulta vain viitisen metriä sekunnissa. Saa nähdä, miltä aamulla näyttää.

 

Aurinkoista viikonloppua odotellen

 

-Sari-