Mikä sen ihanampaa aurinkoisena etätyöpäivänä kuin hurauttaa yhdessä lounastamaan kesken työpäivän.
Mieskullalle tuli jokin aika sitten perjantaille yllättäen vapaapäivä ja kun en ollut käynyt sillä viikolla missään moneen päivään, käytin tilaisuutta hyväkseni ja pyysin toista kanssani lounaalle tänne
Päivän lounastarjonta kelpasi ja monipuolinen
salaattipöytä kruunaa aina hyvän lounaan.
Ulkoterassilla ampiaiset meinasivat käännyttää syömään sisätiloihin, mutta kun siirryimme varjoisasta paikasta aurinkoon, niitä pörräili vähemmän tarjottimen ympärillä. Ja ne muutamat pysyivät aloillaan tarjottimelle läikkyneen mehutilkan luona. Silti tarkkaan tarkistin jokaisen haarukallisen ennen suuhun laittamista, ettei lastina ole ylimääräistä olentoa kera pistävän piikin.
Sormustinkukat ja kosmoskukat näkyivät terassille puskien välistä: Oli ihan pakko kiertää kukkapenkkien kautta autolle nauttimassa loppukesän kaunista silmänruokaakin.
Poikkesin vielä Margretebergin kartanon mailla ja hämmästyin, kuinka paljon sieltä vielä löytyi rakennuksia. Kovin vähän löysin tietoa näistä rakennuksista ja kartanon historiasta yleensäkään netistä. Tännimmäinen rakennus lienee tallirakennus.
Idyllinen asuinpaikka maalaismaisemissa, aivan lähellä vilkasta Kehä kolmosta. Karjanhoitajan pihalle oli levittäydytty viettämään kesäpäiviä pallogrilleineen. Myös pehtoorin talo huokui elämää ja kesää, pihalla kukki kesäkukkia ja valkoinen portti kutsui astumaan sisään. En ollut tiennytkään aiemmin näistä asutuista taloista.
Cafe Margretebergin lounaspöytään olisi ihana päästä vaikka joka viikko. Tulisi syötyä monipuolisesti ja lounasetua käyttäen. Niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana, kun käytössä ei ole omaa mopoa tai autoa. Tänään olisi tarjolla punajuuri-kasvispihvejä :)
Sateisina päivinä on hyvä palata muistoihin
ja tällaisiin ihaniin aurinkoisiin hetkiin 💛
Mukavaa viikkoa!
-Sari-