Näytetään tekstit, joissa on tunniste tylleröinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tylleröinen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Hiekkalaatikolla

 

Jokohan tästä alkaa lämmetä, ainakin päivisin. Kahdeksan astetta tuntui kylmän viikon päätteeksi mukavalta, kun ei enää tuulikaan tuivertanut vaan pysyi maltillisena. Taivas oli sininen ja valkoinen, kun ajelimme esikoisen luokse sunnuntaipäivää viettämään.
Mea heräsi sopivasti päiväunilta ja väipalan jälkeen mentiin ulos.
Katseltiin ensin pihalla kukkivia krookuksia.

Ja sitten taputeltiin Mean ja mumman
ihan ensimmäiset hiekkakakut.
Sillä aikaa kun me tehtiin hiekkakakkuja, mieskulta valmisti meille ruokaa. Ulkona touhuamisen jälkeen ruoka maistui meille kaikille.


Pihalla nähtiin myös nokkosperhonen.
Ja takapihalla ruokaa etsi peippo.
Iltapuuron jälkeen oli aika päästää tyttö
 nukkumaan ja toivottaa kauniita unia. 

Ehkä unissa huristavat autot ja kaivinkoneet Ü

-Sari-

sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Talvi päättyy ja kevät alkaa lämpimänä

 Mukavaa Kalevalanpäivän ehtoota.
Kaunis aurinkoinen päivä tänään, lämpöä 7 astetta
ja tuuli liehutteli siniristilippuja välillä oikein kunnolla.

Oltiin tänään mumman mussukan kanssa, jotta vanhemmat pääsivät kahdestaan ulos. Edikin pääsi käymään pitkästä aikaa kotona ja sehän tietää aina pedikyyriä.
Vähän ennen kuin vanhemmat palasivat kotiin, puettiin Mean kanssa päälle ja mentiin takapihalle heittelemään Edille lumikokkareita. Pikkulinnut olisivat tulleet hakemaan ruokaa, mutta kääntyivät takaisin, kun pihalla ravasi koira. Pähkinöitä haeskelevaa oravaakaan ei näkynyt lintulaudalla.
Olipa kiva päättää viikonloppu touhuamalla tylleröisen kanssa. 
Joka touhuaa kovasti koko ajan. 
Nyt eniten kiinnosti tasapainoilu patjalla.
Mea tykkää autoista. Kirjasta etsitään ensin autot ja vasta sen jälkeen kukat ja perhoset.

Maastohiihdot eivät tänään kiinnostaneet, vaikka suomalaismenestystä tulikin ja isi näytti miten pitää tuulettaa. Mutta kun telkkarissa näytettiin tunturirallia, kävi tyttö istumaan ja seurasi ruutua niin keskittyneenä. Siinä ihmeteltiin pöllyävää lunta, kun auto syöksyi penkkaan ja auton sisällä istuvia kilpailijoita ja kuskin ratinpyöritystä, Meamaisesti suu soikeana. Kallelle jopa taputti hyvästä kisasta.
Edi oli niin rättiväsynyt monen tunnin
vahtimisesta, että nukkui koko kotimatkan.
Pihatiellä piti vinkua pelosta, kun mäen alla
kulki naapuri koirineen. Onneksi ei törmätty.

Neljän päivän vapaa meni nopeasti. Huomenna paluu arkeen ja monta pitkää viikkoa ennen kevätlomaa. Mutta aurinkoinen kevätviikko luvassa, jaksaa pakertaa kun välillä käy aurinkoa vilkaisemassa. Mutta nyt mennään koirakaverin kanssa katsomaan, jos näkyisi kuu.

Ihanaa kevään alkua!

-Sari-

sunnuntai 27. joulukuuta 2020

Arkihuolesi kaikki heitä

 Kun tajusin kuinka monta vapaapäivää joulun aikaan onkaan, kävin heti suunnittelemaan joulun viettoa Savonlinnassa ja miettimään majoitusvaihtoehtoja. Toukokuussa majoituimme Apartments hotellissa Oravissa ja samasta paikasta varasin huoneen jouluksikin. Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos, kun tyttärien kanssa mietittiin yhteismajoitusta ja aloin etsimään mukavampaa vaihtoehtoa. 
Savonlinnan seudulta majoituspaikkoja etsiessäni päädyin lopulta taas Oraviin ja kanavan läheisyydessä Ruukinniementien varrella sijaitsevaan huvilaan. Yksi huvila seitsemästä oli vielä saatavilla ja pikaisesti tein varauksen. Oravista on lyhyt ajomatka äidin luokse, joten paljon parempi vaihtoehto kuin hotellimajoitus keskustassa. 
Majoituimme huvilaan  numero 7 eli Metsoon. Näköetäisyyden päässä sijaitsi viereinen huvila Lokki. Aatonaattona satoi lunta ja maisemat olivat hyvin jouluiset, kun alku illasta pääsimme perille.  (Kuva huvilasta verkkosivuilta oravivillage.com)
Huvilan ja saunatilan välillä oli kiva katettu terassi, jossa on kesällä varmasti mukava istua iltaa. Saunan suihkutilasta on ovi ulos pienelle terassille ja polku laiturille. 
(Kuva laiturilta oravivillage.com)
Saunan ikkunasta ihailimme järvimaisemia.
Joulupäivänä tuuli ja tuiskutti niin kovasti, että vain piipahdimme
ulkona ja muutoin pysyttelimme sisällä lämpimässä.
Yläkertaan johti kapea portaikko. 
Siellä oli kaksi pientä makuuhuonetta ja wc.
Takkatulen loimussa tunnelmoimme vasta viimeisenä iltana.
Rakastan takkatulen rauhoittavan liekin katselemista.
Alakerrassa oli kaksi makuuhuonetta, avointa tilaa 
jossa keittiö, ruokailutila ja olohuone.

Joulukuusikin odotti autokatoksessa. Aattoaamuna ripustettiin Mean kanssa yhdessä mukaan ottamani koristeet kuuseen. Mealle annoin oman kuusenkoristeen, jouluenkelin, jonka sai ottaa kuusesta pois ja ripustaa takaisin niin monta kertaa kuin halusi.
Lähtöaamuna esikoisen kanssa tuumailtiin, kuinka ihana joulu tänä koronavuotena saatinkaan viettää, neljä ikäpolvea yhdessä. Äiti  oli uurastanut, leiponut monet herkut ja valmistanut jouluruoat  (se haukipatee oli niin hyvää) ja jaksoi viettää joulun monet pitkät päivät kolmen lapsensa, kolmen lapsenlapsen ja yhden lapsenlapsenapsen kanssa. 

Me saatiin unohtaa toviksi arkihuolet ja rauhoittua viettämään aikaa synnyinseudullamme Savossa. 

Kun on melkein vuoden viettänyt arkea kotona omissa oloissaan, oli mukava saada melua ja melskettä ympärille. Mutta myös rauhoittua yhdeksi päiväksi mieskullan kanssa uuvuttavien työviikkojen jälkeen. Saunoa päivällä (ja toisen kerran illalla), sytyttää takkaan tulet ja valmistella guagamolet ja salsat alusta asti itse ajan kanssa  yhdessä ilman kiirettä.
Syttyi siunattu joulutähti
yöhön maailmaan raskaaseen.
Hohde määrätön siitä lähti,
viel´on auvona ihmisten.

Kun se loistavi lasten teille.
päilyy järvet ja  kukkii haat.
Kuusen kirkkahan luona heille,
siintää onnelan kaukomaat.

Näissä laulun sanoissa on monta ajankohtaista sanomaa. Saturnus ja Jupiter kohtasivat kiertoradalla muodostaen suuren valon. Olemme lähes vuoden eläneet raskaita aikoja viruksen pelossa, eristäytyneinä läheisistämme. Leutoa on ollut niin pohjoisessa kuin täälä etelässäkin ja jossakin vielä joulun alla on puutarhassa kukkinut esikko ja näsiä kasvattanut pulleat silmut. 

Toivottavasti ensi vuonna meille siintää jo 
onnelinen aika niin lähellä kuin kaukana.

Rauhallista vuoden viimeistä sunnuntaipäivää!

-Sari-

lauantai 5. joulukuuta 2020

Askartelua ja leikkiä

 Aamulla pakkasin kassiin askartelutarvikkeita ja suunnattiin taas esikoisen luo. Mieskulta jatkoi keilahallille ja minä odottelin tovin synttärijuhlilta palaavia. Aika kului okein rattoisasti askarrellen,

Leimakuvia väritellessä soitin tädille ja siinä rupatellessa sain muutaman taivaan valmiiksi. Sitä ennen liimailin ikkuinoihin ja oviin pitsejä verhoiksi. Ehkä näistä ideoista saan vielä jokusen kortin tänä vuonna valmiiksi asti. Pitsejä miula on valtavasti erilaisia, kun olen niitä Karnaluksesta metrikaupalla haalinut Tallinnan reissuilla.
Askartelutavarat pakattiin takaisin laukkuun ja seuraavat pari tuntia meni sukkelasti Mean kanssa touhutessa. 

Ilta kotona olikin tapahtumia täynnä. Saunan jälkeen seurailin askarteluliveä pikkujouluillen, laitoin ruokaa, kuulostelin toisella korvalla kuka valtaa paalupaikan ja katsoin tähtitanssijoiden esiintymistä. 

Toivoin kovasti, että Virpi ja Sami voittaisivat j
niinhän nuo tekivät Ü Ja Valtteri pääsi paalupaikalle.

-Sari-

sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Mummasunnuntai

 Mieskulta oli tämän viikon sairauslomalla ja kun ei keilaamaan vielä tänäänkään päässyt, käytiin pitkästä aikaa kyläilemässä esikoisen luona. 

Siitä onkin jo melkein kuukausi, kun
viimeksi olen mumman mussukkaa nähnyt. 
Synttäreiden jälkeen Mea oppi kävelemään. Voi tuota pientä taaperoa. Nyt odotellaan, milloin ticotico-puhe muuttuu oikeiksi sanoiksi ja lauseiksi. Tytöllä on paljon kerrottavaa jo nyt.

Mea nukahti pian rattaisiin, kun lähdettiin kävelylle ja nukkuikin kunnon päiväunet. Hetki ennätettiin unien jälkeen vielä touhuta, ennen kuin meidän oli aika lähteä kotiin.
Kävelyreitin lopussa huomasin ruusupuskassa nuppuja. Niin on vielä lämmintä marraskuun puolessa välissä, että luonto luulee kesän taas koittaneen. 

Tosin tänään koiran kanssa puistossa kävellessä huomasin puiden latvuksissa punatulkkuparven. Punatulkut siirtyvät pihapiirin lähettyville, kun ilmat kylmenevät. No onhan nyt alkamassa muutaman päivän viileämpi jakso, mutta ei vielä sentään pakkasta. Viikon puolivälissä pitäisi lämpötilan nousta hetkeksi kymmenen asteen tienoille ja ensi viikolle luvassa myös sadetta muutaman poutaisen päivän jälkeen.

Tytär on ahkeroinut jo kovasti pehmeitä lahjoja.
Korvia, tassuja, pulleita massuja.

Oi, miten odotankaan ensi viikon loppua! Pidän viimeiset kesälomapäiväni ja saan hengähtää hetken tehden mitä lystää. 

Huojentavaa ajatella, että ensi viikolla on neljä työpäivää ja seuraavalla vain kolme. Seuraavan työrupeaman jälkeen on joulun vapaat ja uusi vuosi alkaakin talvilomalla.

Mukavaa viikkoa!

-Sari-

lauantai 17. lokakuuta 2020

Ekat synttärit


 Murunen on vuoden vanha. 
Synttäreitä juhlittiin nyt viikonloppuna 
sukulaisten ja kummien kera.





Meiltä Mea sai lahjaksi norsun Ü




Tytär oli askarrellut tällaiset kiitosmuistamiset vieraille.
Lasipurkisssa minivaahtokarkkeja ja paperikääre,
joka kätkee ajatelmia ja mietelmiä.

Eddy seurasi valppaana lahjojen avaamista
ja varmisti saavansa Mean kakusta maistiaiset.

Korttikin valmistui tänä aamuna.

-Sari-