Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vapaa-ajalla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vapaa-ajalla. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 18. syyskuuta 2024

Suuret markkinat

Loppuviikon ajan on Senaatintorilla Kansainväliset Suurmarkkinat. Käytiin samaisilla markkinoilla pari vuotta sitten Seinäjoella. Aika paljon samoja tuotteita edelleen on kaupan. Näillä markkinoilla ei pääse nälkä yllättämään ja herkkuja on vaikka ja mitä.
Ensin treffattiin ystävän kanssa Kampissa ja käytiin Hokussa lounaalla. Aika usein tuli käytyä nauttimassa teriyakilohta, kun toimisto sijaitsi Kansakoulunkujalla.
Hyvää edelleen! Saatiin pöytä ihan ikkunan vierestä ja korkeanpaikankammoisena piti siirtyä vähän kauemmaksi ikkunan vierestä, pöydän toiselle puolelle. Onhan ne maisemat aika mageet tuolta korkealta. Mietittiin mitä toimintaa tuolla vanhan linja-autoaseman paikalla Kulttuurikasarmissa on. Ainakin paljon paikkoja ravintola-asiakkaille terassilla 😁
Mentiin ratikalla Senaatintorille ja ah ihana aurinko jo lämmitti mukavasti. Aamupäivällä oli sumuista ja tais sataa vähän vettäkin.
Puolen päivän jälkeen markkinoilla oli mukava liikkua, kun väkeä ei ollut vielä paljolti. Matkailijoita enimmäkseen ja todennäköisesti japanilaisia ryhmiä liikkui useampia..
Menin itsekin matkailijasta, kamera keikkui 
kaulalla ja aurinkolasit (aina) nenällä. 
Ja otin kuvia rakennuksista, kuten turisti.
Jos näillä markkinoilla haluaa maistella eri maiden ruokia ja herkkuja, EI kannata käydä ensin syömässä muualla :) Mutta kun muutaman tunnin tuolla kiertelee, niin voi nauttia jotain makeaa, niin kuin jälkkäriksi. Olen kuullut, että belgialaiset wohwelit olisivat hyviä ja valitsin vohvelit tällä kertaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut churrot, mutta niitä maistoin jo Seinäjoella.
Petyin kylmään vohveliin mutta mansikat maistuivat makoisilta.

Kierreltiin ystävän kanssa kojut suurin piirtein ja sitten hänen piti lähteä jo pois. Vajaan tunnin odottelin toista kaveria ja hänen kanssa kiersin alueen toistamiseen. Tällä kertaa tein ostokseni ja muutaman heräteostoksenkin. 

Englanti oli edustettuna useassa kohteessa.



Ensimmäinen heräteostos oli tämä teerasia.
Ei turhake vaan tarpeeseen, koska olen siirtynyt taas käyttämään teepusseja irtoteen sijaan, kun olen juonut teetä nyt harvemmin.

Näitä jään tutkimaan aina pitkäksi aikaa.
Mutta en osta, itselle ainakaan.

Alpakat on ihania ja tuotteet suloisen pehmoisia.
Palan juustoa ostin herkkuhetkiä varten.
No en nyt noin isoa palasta sentään 😂
Makkaraleipää olisin maistanut, jos olisi ollut nälkä.
Ja ehottomasti ohraisen juoman kera. Gourmet.
Toinen heräteostos, makeaa mieskullalle 💛
Olipa kiva päivä!

-Sari-

keskiviikko 8. toukokuuta 2024

Rantaraitin kauden avaus

 Huomenna helatorstai ja vapaapäivä, saa nukkua niin pitkään kuin pystyy. Eli kun on vapaata, herään taatusti jo kuuden aikoihin. Työaamuisin voisin nukkua vaikka kuinka pitkään, mutta sisäinen kello herättää kuitenkin jo kesäaikaan viimeistään kahdeksalta.

Päivä on ollut aurinkoinen mutta hyvin viileä. Mittarin mukaan lämpötila on vaihdellut +7 ja +8 vaiheilla. Aamulla oli ollut pakkasen puolella asteen verran. Lounaslenkillä käytiin jo ennen puoltapäivää (usein voi mennä iltapäivään, jopa yhteen, ennen kuin maltan pitää taukoa) ja nautittiin raikkaasta säästä.

 Mentiin ulos parahiksi sellaisella hetkellä, että näin kaksi tikliä ojan vierustan lepän latvuksissa. Koska oli niin korkealla puussa, en ensin ollut ihan varma linnusta. Jäin toviksi seuraamaan linnun liikkeitä. Kun kääntyi niin, että näin sivuprofiilin, vakuutuin lintulajista. Tämä oli toinen kerta tämän vuoden aikana, kun satuin tiklien kanssa samalle alueelle. Jokainen kerta ilahdun tuon linnun nähdessäni. Ja moni on oppinut tunnistamaan uuden lintulajin, kun olen tiklihavainnoistani kertonut innoissani 😄
Kaipasin työpäivän jälkeen jonnekin immeisten ilimoille ja ehdotin mieskullalle, josko käytäisi ajelulla kauppareissulla. Ensimmäinen vaihtoehto oli Nokkalan majakka ja sinne suuntasimme. 

Yllättävän paljon oli tiellä ruuhkaa, joka ei johtunut pelkästään ajoneuvojen runsaudesta vaan myös kaistoilla olevista esteistä. Liikenne ei soljunut jouhevasti. No, mikäpä kiire meillä. Koirakaveri käytettiin ulkona ennen kuin lähdettiin ja jalkapallo-ottelu alkaa iltakymmeneltä. Kotimatkalla on hyvin aikaa käydä kaupassakin.
Merellä seilasi purjeveneitä, Länsisatamaan lipui laiva, oli surffaajia ja lintuja. Satamaan oli ankkuroitu jo veneitä, suurin osa oli vielä maalla. Muutamaa alusta oltiin laittamassa kesäkuntoon. Rantaelämä ei ollut vielä vilkasta, mutta heräilemässä jo. 
Nautimme illallisen merinäköalasta nauttien. Ravintolaan on tehty alku vuodesta pintaremonttia ja sisustus oli hieman muuttunut. 
Uuden ruokalistan mustajuurikeitto oli hyvää. Pinnalla pieniä perunasipsejä ja sitruuna-yrttiöljyä (annoksessa on myös chorizomurua, mutta missähän lie 👀). Annokseen kuuluva leipä oli ilman levitettä ja isketty vain keiton sekaan. Siinä kohden tarjoilussa on kyllä paljon parantamisen varaa. 
Mieskulta päätyy lähes aina caesarsalaattiin.
Tällä kertaa kera jokirapujen :)
Pohdin makean osalta tovin, minkä valitsisin teen kaveriksi.
Päädyin red velvet kakkuun, olisi pitänyt valita se suklaa sittenkin.
Tänään oli just hyvä päivä avata tämän
kauden rantaraitin piipahdukset.

Ihanaa viikon puoliväliä!

-Sari-

lauantai 30. joulukuuta 2023

Miten kipeänä ollessa saa ajan kulumaan?

 Katselemalla puolella silmällä joulukuun aikana tulleiden jouluelokuvien uusintoja ja askartelemalla punaisia paperikukkia ensi vuoden joulukortteihin 😁

Aamulla yritin muotoilla jo aiemmin tekemiäni kukkia, mutta nojatuolissa istuen en jaksanutkaan niitä enempää pyöritellä. Niinpä siirryin makuuhuoneeseen ja otin cut´n´bossin esiin ja leikkasin lisää kukkien osia.
Tuosta kasasta saa jo monta kukkaa ensi vuoden kortteihin.
Nykyisin saa vaikka minkälaisia ja värisiä joulutähtiä ja ritarinkukkia kukkakaupasta. Niinpä joulukukkien värittelyssäkin voi käyttää villejä väriyhdistelmiä ja polkkakarkkiväriä. Minulla on lumberjack plaid väri vain Oxidena, mutta sillä saa kyllä kivan värisiä kukkia tehtyä. Inkeissä on barn door, fired brick ja festive berries. Mikäli kaipaan tummempaa sävyä, voin lisätä vielä aged mahoganya.
Taidan jatkaa näiden kukkien valmistamista myöhemmin, joko huomenna ja maanantaina jos en enää tänään illalla jaksa. Nyt on nimittäin lepotauko jo paikallaan. Pitää olla itselleen armollinen ja antaa paranemiselle lepoaikaa. Ja tyhjentää nenä limasta ja imeskellä viileä minttu -pastilleja. Mieskulta sai joulukuun alkupuolella sairastetun flunssan jälkitautina yhä kestävän yskän. Itsellä ei aiemman flunssan aikana ollut juurikaan nuhaa, mutta tällä kertaa sitten saan niiskutella ihan kunnolla.
Meillä on satanut eilen ja tänään taas paljon lunta. Eilen oli nollakeliä ja tänään aste tai pari pakkasta. Puiden oksilla on monen sentin lumikerros. Jos tuo lumi pysyy oksilla vielä pakkasen kiristyessä, niin täälläkin on yhtä kaunis lumimaisema kuin pohjoisempana oli joulun aikaan.


Mukavaa vuoden viimeistä lauantaipäivää!

-Sari-

perjantai 15. syyskuuta 2023

Perjantailounas

 Mieskullalla oli taas yllättäen vapaa perjantai ja ehdotin lounasta Cafe Margretebergissä. Ehdotus otettiin myönteisesti vastaan ja puolen päivän jälkeen ajeltiin kohti Marketanpuistoa.
Aurinko paistoi ja lämmintä oli +15 astetta. Edelleen liikun ulkona hihattomissa, huivin sentään otin hartioille lisälämpöä tuomaan. Kaunis näkymä Kehä III ylittävälle sillalle.
Jättiverbenoita kasvoi sisäänkäynnin reunalla.
Samettisumakin (Rhus typhina) hauskat hedelmätertut. Noita tekisi mieli kosketella, miltä oikein tuntuvat iholla.
Toivottavasti ennätän nähdä myös syksyn väriloistossa.

Kiersin autolle mutkan kautta katsastamassa onko polun varrella kukkivia kasveja näin syyskuun puolessa välissä.
Lähipuistikossa lounaslenkillä näkyy varsinkin aurinkoisina päivinä paljon vaaleita päiväperhosia, mutta harvoin ne pysähtyvät paikoilleen saatikka että niitä ennättää läheltä näkemään. Tietenkin vaivaa mitä perhosia ne on tai tunnistaisiko niitä edes.

Marketanpuistossakin perhosia lenteli ja hetken aikaa nauttivat mettä kukassa ja sain jonkinlaisen kuvankin tunnistamista varten. No en kyllä tämän kuvan perusteella ole varma mikä perhonen on kyseessä. Olettaisin, että tähän aikaa lentelee toisen sukupolven naurisperhosia ja lanttuperhosia. Isoja värikkäitä päiväperhosia ikävä kyllä ei meillä  päin lentele, mutta eipä niille ole ruokaakaan.
Peruukkipensas kuulostaa hauskalta.
Vähän kauempana kasvoi nurmikon reunalla syyshortensioita. Tämä Living ´Angels´s Blush on kauniin värinen. Hortensioiden ympärillä kasvoi laajalti makealta tuoksuvaa maapeittokasvia, jonka nimeä en enää käynyt etsimään. Kukissa oli valtavasti kimalaisia ja muita pörriäisiä. Eivät malttaneet paikoilleen jäädä vaan lensivät kukasta kukkaan kuin viimeistä päivää.
Koirakaveri tuli ulos vastaan kun palasimme kotiin. 
Oli vissiin nukkunut päiväunia kun vieläkin noin haukotuttaa.


Mukavaa viikonlopun alkua!

-Sari-

maanantai 24. lokakuuta 2022

Viikon loppua ja alkua

 Nyt on täälläkin ollut jo enemmän pakkasta, kun aamulla lämpömittari vielä yhdeksän aikaan näytti miinus kolmea astetta ja lounaslenkillä etupihan varjossa vesiastiassa oli jääkuori eikä koirakaveri saanut juotua sadevettä (ämpärin alla olevassa sankossa ei ollut jäätä, sai vesiannoksensa sieltä). Aamulla puoli kuuden aikoihin mieskulla lähtiessä oli ollut vain yksi pakkasaste, kun taas Porvoossa työkaverin mailla peräti kuusi astetta.
PItkästä aikaa sain viettää viikonloppua kotona, ei pakollisia tai vapaaehtoisia menoja kumpanakaan päivänä. Toimistopäivän vietin sekä torstaina että perjantaina ja silloin sain käytyä kaupoilla ja ulkona syömässä yksin ja mieskullan kanssa.
Torstaina kotimatkalle ostin lehden, jossa oli juttua Jovelan Johannasta ja maininta syksyllä ilmestyneestä kirjasta. Perjantaina poikkesin kirjakaupassa ja vielä oli yksi kappale jäljellä Vanhassa talossa -kirjaa ja lauantaina aamupäivällä luin vähän alkua tuosta kirjasta. No ensin kahlasin läpi kaikki kirjan ihanat kuvat 💖 Monta mukavaa tuokiota tuon kirjan parissa syksyn aikana saan vielä viettää. Vaikka hyvä kirja tulee ahmittua yleensä nopeasti, olen opetellut nauttimaan kirjan pieninä herkkupaloina, jotta kirjasta olisi uutuudeniloa mahdollisimman pitkään.
Sekä lauantaina että sunnuntaina oli aurinkoista. Vihdoin ennätin poistamaan tomaatit ruukuista ja otin kaikki hyvät raakileet ja kypsät sisään talteen. Muutaman ruukun tyhjensin syreenipuskien alle ja laatoilta lakaistiin kuivat puiden lehdet pois. Eilen siirsin pari yrttiruukkua sisään, varsinkin timjami oli tuuhea ja hyvässä kasvussa. Saavat iltaisin lisävaloa, kun iltavalona käytetään kasvivaloa. Jos oregano ei pakkasesta vielä pahastunut, pitää sillekin raivata sisältä tilaa ja siirtää sekin lämpimään.
Yllätyin suuresti, kun löysin yrttiruukkujen takaa tämän kukkivan belliksen. Vielä sain ihastella se kauneutta, jota en valokuvaan saanut tallennettua, ennen kuin pakkanen palellutti sen.
Olen koko syksyn ollut toiveikas, että ainakin yksi auringonkukistani ennättää kukkia ennen talven tuloa. Ja niinpä vaan keltaista vihdoin pilkisti lyhyen varren päässä. Tämänkin siirsin sisään ikkunalaudalle, jospa avautuisi vielä enemmänkin.
Aina vemmelsäären loikkiessa takapihamme lähistöllä toivon, ettei se ole poikennut meidän pihalla herkuttelemassa. Vielä ainakin kehäkukat ovat säästyneet ja nyt niitä on kukassa enemmän kerralla kuin loppukesästä tai alkusyksystä. Tänä vuonna lokakuun loppu on ryytimaalla ollut ehdottomasti kehäkukkien parasta aikaa. Voisikohan tähän mennessä kehittyneet siemenet kylvää jo uutta kesää odottamaan?
Näiden pitäisi olla koristeporkkanan lehtiä. Ainakin kasvavat niiden vessapaperirullien kohdalla, jotka laitoin keväällä merkiksi porkkanansiemenien kylvöpaikkaan. Nämä pitää merkata uudelleen, samoin kuin paikat johon istutin kielontaimet. Nyt pitäisi olla tallessa isoäidin nutturaneuloja, niille olisi tarvetta ja käyttöä.
Olisikohan jo tämän vuoden viimeinen kelloköynnöskuva täällä blogissa Ü. En lupaa varmaksi. Tämä kukka kukkii suojassa katon rajassa räystään alla takapihalla. Eikä tainnut olla ainokainen.

Tänään en meinannut malttaa lähtä lounastauolle, vaikka koirakaveri jo muutamaan kertaan muistutti lounaslenkistä. Mutta kannattipa viivästyttää lenkkiä puolella tunnilla, kun onnistuin minäkin näkemään kolme kaurista tuossa meidän takapihan lähettyvillä. Viikonloppuna mieskulta huuteli kahdeksan aikaan aamulla nähneensä kolme kaurista takapihalla (no eihän ne meidän pihalla olleet vaan tuossa puistossa), mutta en ennättänyt niitä katsomaan. Päästiin Eddyn kanssa roskikselle asti, kun huomasin kauriiden juoksevan puiston toiseen päähän kaksi isoa mustaa koiraa (olisikohan olleet labbiksia) perässään. Epäilen, että kauriit olivat taas tuolla puutarhalla etsimässä roskakasoista syötävää ja koirat ajoivat niitä pois reviiriltään. 

Linnut alkavat jo kerääntyä asumusten lähettyville kun ilmat kylmenevät. Muutama närhi lenteli lähimetsikössä, talitaiset ja sinitiaiset lentelevät runsain joukoin ja myös punatulkkujen töräyttelyä kuulee päivittäin. Kovin paljaana ovat jo koristehedelmäpuut eikä pihlajanmarjoja täällä lähistöllä ole ollut lainkaan. Toivottavasti ei tule ankara ja vähäravinteinen talvi.

Pirtsakkaa viikkoa!

-Sari-

sunnuntai 28. marraskuuta 2021

Ensimmäinen adventti

 


Adventus Domini 
Hyvää ensimmäistä adventtia

Aloitin joulun odotuksen viettämällä muutaman tunnin Ingvastin killan joulubasaarissa Kirkkonummella Luomassa. Kilautin aamulla kaverille, josko hän lähtisi seurakseni ja vietettiin oikein mukava iltapäivä pitkästä aikaa yhdessä.

Navettarakennuksen periltä löytyi kynttiläpaja.
Olikin hyvä hetki lämmitellä sisällä, sillä navetan vintillä oli melko kylmä. Ulkona oli pakkasta kuutisen astetta ja on muutes vieläkin.
Minua on jo kauan aikaa kiinnostanut mehiläisvahakynttilöiden rullaaminen, mutta en ole aiemmin tohtinut kokeilla. 

Nyt kun saatiin neuvoa kädestä pitäen, pitääkin etsiä mistä näitä mehiläisvahalevyjä saisi hankittua (niin ja sydänlankaa).
Nyt meillä tuoksuu makuuhuoneessa ihanasti hunajaiselle.

Ensi viikolle on luvattu pakkasia, nyt on mukava
poltella näitä kynttilöitä työpäivän aikana.

-Sari-