Villa Gyllenbergiin oli muutaman minuutin kävelymatka Didrichsenin taidemuseolta.
Oli mitä parhain keväinen sää. Aurinko lämmitti ja mereltä tuleva tuulenvire jäähdytti, joten t-paitasillaan ei olisi tarennut. Onneksi nappasin ponchon ja kaulaliinan mukaan.
Meillä kävi tuuri, kun saavuimme museolle vähän ennen klo 13 opastusta. Saimmekin yllättäen yksityisopastuksen, kun muita ei liittynyt joukkoomme. Kyselimme paljon ja keskustelimme tauluista ja muistakin aiheista, opastus ei ollut pelkästään oppaan yksinpuhelua 😊
Villa Gyllenbergin alkuperäisen osan on piirtänyt Matti Finell.
Ane suunnitteli huvilan yhdessä veljensä Börjen kanssa. Esikuvana oli Kustaa III:n paviljonki, josta näkyy osa Albert Edelfeltin maalauksessa Bellman soittaa luuttua Kustaa III:lle ja Kustaa Mauri Armfeltille Haagassa, jonka Ane antoi vaimolleen huomenlahjaksi.
Signen ja Anen koti on ulkoakin hyvin kaunis. Hyvin muistuttaa Haagan linnaa. Tuo toisen kerroksen terassi on suuri. Siellä on mahtunut tekemään vaikka mitä ja kestitsemään isompaakin vierasmäärää. Harmi, ettei siellä päästy käymään.
Kyllä kelpaisi katsella näitä
kulmahuoneen ikkunasta
merelle avautuvia maisemia.
Venetsialaisen naisen muotokuva
noin v. 1597 - 1600
Domenico Tintoretto
Tuntuu niin uskomattomalta päästä näkemään satoja vuosia vanhoja tauluja.
Tämä taulu on vähän aikaa sitten restauroitu. Puhdistaminen on paljastanut uusia yksityiskohtia, muun muassa kaulus näkyy nykyisin korkeampana.
Villa Gyllenbergin salonki
ja Signen flyygeli kunniapaikalla.
Villa Gyllenbergin pikkusalonki.
Lehtimajajuhla, v. 1883
Helene Schjerfbeck
Ensimmäinen Schjerfbeckin teos, joka oli näytteillä Pariisin salongissa. Teos esittää juutalaista sukkot-juhlaa.
Pyhä Bruno kölniläinen, ajoittamaton
Tuntematon tekijä
Soittotunnin jälkeen, v. 1894
Pekka Halonen
Miehen muotokuva, v. 1880 Helene Schjerfbeck
Ruokasalin ikkuna
Huvilaan tehtiin laajennus vuonna 1955 ja tuolloin rakennettiin uusi ruokasali ja lisättiin vanhaan suuri ikkuna merelle päin. Uskomatonta, että huoneessa oli aiemmin vain kolme pientä ikkunaa, ja näkymää Laajalahdelle ei oltu hyödynnetty. Pariskunta oli ollut hyvin tyytyväinen isoon ikkunaan, enkä yhtään ihmettele.
Birger Kaipainen
Ane Gyllenbergin ensimmäinen hankinta oli Mikael Stanowskin merimaisema, jonka hän osti viidellä markalla vuonna 1909.
Taloudellinen kasvu mahdollisti taidekokoelman keräämisen. Vuosien varrella hankittiin posliini- ja hopeaesineitä ja ennen kaikkea kuvataidetta. Taidekokoelma käsittää hieman yli 400 teosta ja esinekokoelma yli 1 000 esinettä.
Taidekauppiasystävä välitti Anelle muun muassa hänen lempitaiteilijansa Helene Schjerfbeckin maalauksia. Nykyisin säätiön kokoelmissa on reilu 40 Schjerfbeckin teosta.
Orvokkeja japanilaisessa maljakossa
v. 1886
Helene Schjerfbeck
Leipä ja muna -asetelma, v. 1881
Helene Schjerfbeck
Veistoksia
Shouxing, pitkäikäisyyden jumala
Ming-dynastia, 1600-luvun puoliväli
Espanjalainen ratsastaja, v. 1962
Kari Juva
Kuulitko?, v. 1962
Kari Juva

7
Ecce homo, v. 1944
Michael Schilkin
Ane ja Signe Gyllenbergin hääkuva.
Pankkiiri Gyllenberg ja pankkineiti Signe Säfström
avioituivat vuoden 1919 itsenäisyyspäivänä.
Signe ja Ane asuivat huvilassa
elämänsä loppuun saakka.
He kuolivat vuoden 1977 aikana,
Ane tammikuussa ja Signe lokakuussa.
Puutarhalla oli erityinen paikka pariskunnalle ja he viettivät siellä paljon aikaa.
Paul Olssonin suunnitelma
puutarhaksi vuodelta 1937.
Ensimmäiset puutarhasuunnitelmat laati Paul Olsson, oman aikansa menestynein puutarha-arkkitehti. Ane oli kiinnostunut biodynaamisesta viljelystä ja puutarhan kaakkoisosassa kasvoivat marjapensaat ja omenapuut.
Henkisyydestä kiinnostuneina Gyllenbergit päättivät vuonna 1949 perustaa nimeään kantavan säätiön. Säätiön tarkoituksena oli tukea lääketieteellistä psykosomaattista tutkimusta ja veritutkimusta sekä ylläpitää heidän taidekokoelmaansa.
Villa Gyllenberg vihittiin virallisesti
käyttöön joulukuussa 1980.
keskiviikkona, lauantaina ja sunnuntaina
kello 12 - 17.
Helsinki-päivänä 12.6.2025 on vapaa pääsy klo 12 - 17.
Suomenkielinen yleisöopastus on klo 13 ja ruotsinkielinen klo 14.
Ja sään salliessa myös yläkerran terassi on tuolloin yleisölle auki!
Esittelen näyttelyä erikseen.
Huvila itsessään oli hyvin vaikuttava ja kuvia tuli siksi muistoksi erittäin paljon. Ja lähes kaikki halusin tallentaa tänne, jotta niiden pariin on helpompi palata uudelleen.
-Sari-