Joskus virkattua

Siitä alkaen kun äidinäiti Eeti-mummo opetti virkkaamaan, olen tykännyt virkkaamisesta. Nykyisin tulee virkattua harvemmin, aika ajoin jotain pientä, työmatkalle sopivaa kuten kukkia. Joskus innostun virkkaamaan liinan, mutta harvoin mitään isompaa työtä. 

Nyt kori on täynnä isompia lankakeriä ja taitaa löytyä sen lisäksi laatikollinenkin. Virkkausintoa olisi, mutta olen onnistunut laittamaan koukkuvaraston sellaiseen paikkaan, ettei ole vielä itsellänikään tiedossa. Lankojen joukosta en niitä löytänyt ja uusia koukkuja en ole viitsinyt lähteä haalimaan.

Virkkuukoukkuja etsiessäni löytyi jokunen keskeneräinen työ, joita en ole tehnyt loppuun muuttojen tai muun syyn takia. Mitäpä sitä verhoa loppuun tekemään, jos ei ole sopivaa ikkunaa johon sen ripustaa Ü Yksi lähes valmiskin löytyi, sen olin aivan unohtanut.

Tämän olen varmaan tehnyt suojaksi punaiseen nojatuoliin, joka meillä on aitassa. Ihan tällaisenaan tämä ei sen päällä kestä, vaan vaatii vielä lisää pituutta ja ehkä leveyttäkin, eli jonkinmoiset reunat on vielä suunniteltava. 

Lainasin kirjastosta virkkausoppaan, 

täytyy siitä etsiä joku kiva reunamalli.

Kuvio erottuu kivasti tuota tummanharmaata kangasta vasten, joka on puutarhapenkin pehmuste kesäisin. Nyt kun olen tuota aikaansaannostani jonkin aikaa katsellut, joutaa se takaisin varastoon ja pehmusteen laitan eteisen arkun päälle ja saa suojakseen vaaleamman kanganpussin (näin olen ratkaissut sen ongelman, mihin varastoin pehmusteen, kun sille ei ole ulkona käyttöä).

Tänään on jo keskiviikko, toimistoperjantaini. Jo maanantaina alan odottaa, että tulisi  pian keskiviikko ja sen jälkeen saa nukkua monena aamuna vähän kauemmin.

Iloa keskiviikkoon! 

-Sari-

Juhannusruusu - ei mattona vaan liinana

Monessa blogissa on tullut vastaan virkattu matto, Juhannusruusu. Malli on ihan kaunis, mutta mielestäni liian romanttinen meidän asuntoon. Halusin kuitenkin tuon virkata, joten valitsin materiaaliksi Novitan Kotiväki-lankaa ja virkkuukoukun nro 2. Näistä ja Kauhavan Kangas-Aitta Oy:n ohjeesta tekeytyi halkaisijaltaan 28 cm kokoinen liina.

  

 

Tänään satelee hieman lunta ja on jälleen pilvistä.

Mutta tulevina päivinä pitäisi taas auringon hemmotella

ja lämmintäkin lupailee.

 

Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle!

 

-Sari-

Virkkausta ja kanakeittoa

Jokin aika sitten tuumailin kirpputorikierrosta, kun kaipailin uutta pitsiliinaa makuuhuoneeseen. Mutta miksipä sitä valmiina ostamaan, kun voin virkata moisen itsekin! Edellisestä kerrasta taitaa olla niin kauan aikaa, ettei enää tullut mieleenkään, että pystyisin tekemään jotain niin suurta omin kätösin.

Viime vuoden puolella käväistiin Novitan myymälässä ja ostin muutamia keriä Kotiväki-lankaa varastoon eri väreissä. Jos vaikka pieniä kukkasia ja perhosia tarvitsisi virkata kortteihin. Sitten ostin Karnaluksista ohuempia lankoja pienempiä töitä varten ja Kotiväki sai jäädä työhuoneen kaappiin odottamaan seuraavaa inspiraatiota. Sitä onkin saanut odotella melko tovin Ü

 

Tänään, kun vietän sairauspäivää kotona köhien,

päätin aloittaa käsityöbuumini virkkaamalla pienen liinan.
Kukkanen on vain rekvisiittaa, jonka olen virkannut jo aikoja sitten.

Virkkailun välissä vatsa vaati täytettä ja kokkailtiin mieskullan kanssa pelkistetty versio kanakeitosta, johon inspiraation löysin täältä Pastanjauhantaa -blogista. Kanakeittoa on jo pidemmän aikaa tehnytkin mieli, ja mikä parempaa evästä flunssaiselle olisikaan kuin lämmin keitto Ü

Halusin aurinkoisena päivänä väriä myös keittoon ja käytin kasviksena porkkanaa. Runsaasti sipulia, valkosipulia, himppusen kanelia, jeeraa, chiliä, currytahnaa ja tuoretta inkivääriä. Vahvoja makuja kookosmaidolla miedontaen.

 

Tämän maistuvan annoksen jälkeen jaksaa taas pidellä koukkua kädessä ja nyt lähdenkin virkkamaan pikkuliinan viimeiset kerrokset - ja ensimmäinen liina on pian valmis.

 

-Sari-

P*skarteluhaaste #231 - bingoillaan

Heissan taas :)

En ollut tehnyt yhtään korttia sitten pääsiäisen! Aika tuntui hurjan pitkältä, sillä olen todellakin odottanut hetkeä, jolloin minulla olisi aikaa levitellä paperit ja muut tarvikkeet keittiön pöydälle ja päästää luovuus valloilleen. Loma on mennyt ihan muuhun puuhaan, mutta sunnuntain omat hetket päätin viettää visusti tämän energiaa ja iloa antavan harrastuksen parissa. Alkajaisiksi tein pääsiäisenä aloittamani kortin valmiiksi ja sen jälkeen valmistuikin useampi vintagekuvallinen onnittelukortti.

 

Kevät on jo niin pitkällä, että takapihallakin pitäisi ennättää olla ja virkistäytyä ainakin puoli tuntia päivässä puutarhatöiden parissa. Flammentanzen taimen asettelin viime keväänä himppusen vika asentoon (alkoi köynnöstämään pihan keskustaa kohden), joten se oli käännettävä ympäri, vaikkei se siitä tykkäisikään. 

Juu, tartteis touhuta tuon penkin kimpussa piakkoin

Operaatio ruusun kääntäminen olikin lauantaipäivän ensimmäinen tehtävämme. Perjantaina oli pakko ostaa ensimmäisen kesälomapäivän kunniaksi orvokkeja - oransseja kuten aiempina vuosina. Lisäksi yhden kirjavakukkaisen armahdin joukkoon, vaihtelun vuoksi. Muut kesäkukat jätin vielä myymälään, vaikka kuinka niitä himoitsin Ü Orvokkien istuttaminen oli myös lauantain tehtävälistalla.

Orvokit kurkkaavat olohuoneeseen päin,
sillä sieltähän niitä enimmäkseen katselen :)

Mieskulta oli jo viikkoja sitten varannut
 keilailun SM-kisoihin paikan.
Toivoin ennättäväni hänen poissa ollessaan saavani valmiiksi 
kortin tai muun jutun ainakin pariin haasteeseen..

P*skarteluhaasteessa #231 tällä kertaa
 bingoillaan
tämän ruudukon mukaisesti

 Omakseni tunsin eniten tuon vaakarivin vaihtoehdot

oranssi - kohokuviointi - glitter

Sainpas taas yhden virkkauksen käytettyä.
Oranssin voimalla mennään :)
Kohokuvioidut heteet käänsin toisin päin,
näytti näin kivemmalta.
Glitteriä on ruusussa ja housujen sydämessä
(jos ei kuvasta muutoin huomaa...)

Menipäs siinä rattoisasti kuusi tuntia askarrellen!

Huomenna alkaa taas arkinen aherrus.

Muistuukohan salasanat enää mieleen Ü

-Sari-

Pääsiäistunnelmaa ja vintagehaaste #66

Ihana pääsiäinen vietetty vanhempien luona. Aurinkoa ja lämpöä, keväistä luonnon heräämistä - kukkaloistoa, lintujen liehittelyä ja hyönteisten lentoa. Näin mahtavaa pääsiäistä ilmojen suhteen en muista koskaan kokeneeni monikymmenvuotisen elämäni varrella.

 

Voi kuinka nautimmekaan eilen luonnon rauhasta (no linnut kyllä visertelivät aika lailla), Saimaan tyynestä pinnasta, kun paistoimme rannalla makkaraa nuotiolla ja aurinkoisesta kevätillasta.

Saimaalta oli jäät lähteneet ja tämä veijari kastoi turkkinsa monen monta kertaa



Kimalainen pörrää krookuksissa

 

Korttiaskartelu on hiipunut vähäksi aikaa ajan puutteen vuoksi, mutta pyhien aikaan päätin ainakin yhden kortin saada valmiiksi ja otin kassillisen tavaraa mukaan matkalle. Kädentaitoja olen kuitenkin pitänyt yllä, kun innostuin pitkästä aikaa virkkaamaan - taas työmatkoilla. Netistä löysin eräänä päivänä kivan perhosen ohjeen ja näitäpä tuli pari päivässä virkattua, yksi mennen ja tullen.

Vintagehaaste mielessäin näitä perhosia virkkasin ja yksi niistä päätyi It's all about the Vintage and Beauty haasteen #66 mukaisesti tekemääni korttiin. Tällä kertaa korttiin tuli saada Shabby Chicin tyyliä ja tunnelmaa. Tein kortistani yksinkertaisen romanttisen. Ruusuista kuviopaperia yritin saada näkyviin niin paljon kuin suinkin. Vintagekuva ja lisäksi valkeaa pitsiä ja valkoinen perhonen ripauksella hentoa punaa ja glitteriä.

Kuvasin kortin "maalaisromanttisesti" aitan harmailla rappusilla Ü

 

Nyt olemme onnellisesti jo perillä kotona,

pientä ruuhkaa oli tullessa Kuortin ABC:n ja Lusin suoran välissä.

 

Haikeana muistelen Niittulahden pellon yllä kiemurtelevaa töyhtöhyyppää, Varparannan pellolla ollutta kurkipariskuntaa, Haukiveden rannalla hyppelehtivää västäräkkiä ja lahden perukoilla uiskentelevia lintuja (joita en nähnyt niin läheltä, että olisin voinut ne tunnistaa) unohtamatta kaislikkoon piiloutunutta, puhalluksillaan itsensä paljastanutta kaulushaikaraa sekä miljoonia muita pariaan etsivää tai pesäänsä jo rakentavaa siivekästä.

 

Ilahduin myös näkemistäni sitruunaperhosista, kuulemastani sammakon kurnutuksesta ja silmuista Flamentanzen köynnöksissä.

 

Rakastan, rakastan, rakastan

kevättä ja luonnon heräämistä uuteen kukoistukseensa.

Suvivirren sanoin "Jo joutui armas aika"

ja pian myös koittaa suvi suloinen.

 

-Sari-