Historiakävelyllä Auroran jäljillä

Sadetta uhmaten tein päätöksen lähteä Espoon kaupunginmuseon järjestämälle historiakävelylle Träskändan kartanopuistoon. 

Kokoontuminen oli kartanon pääoven luona. Kello 14 mennessä paikalle oli saapunut 10 kartanon historiasta kiinnostunutta.

Ennen kierrosta kävin Piparkakkutalo kahvila Ukenissa lounaalla.

 Kalakeitto oli hyvää ja se oli ihanan runsaalla tillillä maustettu.

Kierros jatkui keisarilliselle latriinille.

Käymälärakennuksen on suunnitellut aikansa tunnetuin arkkitehti Georg Theodor Policron Chiewitz. Hirsirunkoisen rakennuksen perustukset on tehty graniittiharkoista ja seinät oli sisältä peitetty keisarillisen tyylikkäästi silkkitapetein. 

Alkuperäisestä piirustuksesta käymälärakennusta on yksinkertaistettu muun muassa rakentamalla ovien päälle pienet katokset ja avokuisti jätettiin rakentamatta.

Huussilta kierrettiin vanhan viljamakasiinin, 

joka Kappelina tunnetaan, kautta

ja Piparkakkutalon ohi

Kuninkaalliselle tammelle.

Montahan ihmistä tarvitaan, että kädet riittää 

ympärille tuota tammen runkoa halaamaan.

Huomasin puiden lomassa vanhan rakennuksen raunion.

Pysähdyttiin sillan luo, jonka kautta 

pääsee kävelemään Diana-temppelille.

Kierros päättyi kartanon itäiseen

päätyyn reilusti yli tunnin päästä.

Jäin vielä puoleksi tunniksi katselemaan puistoa ja kiertelemään ulkoremontin jälkeen raikastunutta kartanoa. 

Kuvat puhukoon puolestaan, kerään ottamiani kuvia tähän loppuun muistoksi tästä ihanasta päivästä.

Tähän loppuun vielä kuva pienoismallista, joka esittää kartanoa Auroran aikaan. Kuvassa näkyvä punainen rakennus on Aleksanteri II:n vierailua varten rakennettu väliaikainen tanssisali.

Tulipalo tuhosi kartanon irtaimistoineen vuonna 1888. Ja parin vuoden kuluttua hirmumyrsky kaatoi puistosta paljon puita. Eli kovin eri näköinen on Träskändan kartano puistoineen on nyt kuin aikoinaan Aurora Karamzinin siellä kesiään viettäessä.

-Sari-

Herkkää

 Tänään on ollut hyvin lämmintä.

 Koirakaverin kanssa käytiin aamupäivän puolella lenkillä ja auringon puoleista korvaa ihan kuumotti, kun taas toinen kylki oli varjon puolella viilessä. 

Iltapäivällä roskia viedessäni pihatien ylämäessä oli yhtä kuuman tuntuista kuin helteiden aikaan. Lämpö tuntui niin mukavalta, kun oli pari edellistä päivää ollut viileämpää (pidän ulko-ovea takapihalle auki lähes koko päivän ja välillä tuntuu hyvinkin kylmältä).

Koirakaveri on halunnut muutamana päivänä jäädä lenkin jälkeen makaamaan multapenkkiin, mukavahan siihen viileään on asettautua. Tänään maltoin jäädä hetkeksi seuraan istumaan ja katselemaan ympärilleni. Toivoin, että eilinen amiraaliperhonen lentelisi tänäänkin oreganon kukilla. Ei näkynyt. 

Puisto-osaston työntekijä on pitkästä aikaa leikkaamassa puiston nurmea. Otin kuvan tästä kukasta, ennen kuin leikkuri sen silppuaa maahan. Ihan pahaa tekee, kun ajattelen kuinka monta tuhatta hyönteistä tuolla pitkässä heinikossa ja kukkien seassa on ja nyt päätyvät surman suuhun. Ei jää perhosille ja pörriäisille kukkia, joista etsiä ruokaa 😭

Mutta olisihan pihoilla kukkia, tervetuloa vaan!

Verberat kukkivat.

Samoin yrtit. Tässä minttu.

Herneestäkin löytyi vielä muutama kukka.

Pilvet ovat piilottaneet auringon ja

ulkona on nyt +19 lämmintä.

Kesä älä mee!

-Sari-

Eläinkohtaamisia maalla

 Tänä kesänä taisin keskittyä maalla ollessamme eniten lintujen seurantaan rantasaunalla. Pihan perhosia ja pörriäisiä ei helteellä tullut seurattua niin usein suorassa auringon paahteessa. Viimeisenä päivä maalla ennätin istahtamaan omenapuun varjoon ja seuraamaan perhosten ja sudenkorentojen lentelyä.

Sudenkorennot

Sudenkorentoja oli tänä vuonna vähemmän kuin aiemmin. Yleensä heinäkuun lopulla on pari päivää, jolloin sekä pihalla että järven yllä lentelee toistakymmentä korentoa ees taas. 

Tänä kesänä taisin nähdä kerralla enintään neljä tai viisi. Kuviahan noista lentävistä helikoptereista ei saa, ellei satu näkemään niitä laskeutuneena seinän laudalle tai käsivarrelle.

Kukkakaupassa huomasin metallisen sudenkorennon. 

Tämä oli mieluinen löytö.

Olisikohan tästä korennosta ollut karkottamaan paarmoja 🤔

Saa seurailla lintualtaan reunalla 

pienempien ja isompien lintujen touhuja.

Eilen satuin huomaamaan, kun vesiastiassa polskutteli punarinta pitkän aikaa ja oikein antaumuksella. Myöhemmin lintu oli edelleen takapihalla, kun kävin tomaatteja hoitamassa. Muutoinkin takapihalla on ollut viime viikkoina paljon pikkulintuja. Piha on nyt oikea viherkeidas, jonka sisältä linnut etsivät syötävää itselleen.

Perhoset

Perhosiakin lenteli samettiruusuissa 

vähemmän kuin aiemmin.

Nauhus oli tämän kesän perhosmagneetti. Myös oppineitten kukat houkuttelivat perhosia väreillään.

Tämä perhonen (kenties joku yökkönen) maastoutui hyvin kuivien lehtien sekaan. Onneksi huomasin ja pystyin varomaan, etten astu sen päälle. Ainakaan silloin, kun perhonen pysytteli merkitsemäni alueen sisäpuolella.

Poistin rannalla olevan vanhan kasvihuoneen osittain repeytyneet muoviset seinät ja tämä perhonen oleili kasvihuoneessa.

Täällä kotona olen nähnyt elokuun aikana monesti isoja tummia päiväperhosia, mutta ovat lentäneet niin kovaa vauhtia ohi, etten ole niitä päässyt tunnistamaan. 

Tänä aamuna aamulenkillä amiraaliperhonen oli laskeutunut isolle lehdelle. Siinä se oli paikoillaan siivet levällään. Lieneekö ollut elossa vielä. Harmi, ettei ollut kameraa mukana. Täällä kotikulmilla en ole amiraaliperhosia aiemmin nähnyt.

Syksyllä äidin kukkapenkin reunaan oli jäänyt muutama porkkana ja tänä kesänä tekivätkin komeat kukat. Kukilla pörräili paljon erilaisia kärpäsiä ja muita kärpäsenoloisia.

Porkkanan kukka on paitsi kaunis, 

myös houkuttelee hyönteisiä tehokkaasti.

Mieskulta joutui tovin odottamaan, 

kun otin tästä keltamustasta kuvia.

Kärpänen vai pörriäinen?

En kuule enää korkeita ääniä, jotta erottaisin heinäsirkkojen siritystä. Tuntuu, että korvissa tinnittää koko ajan. Matalampia ääniä erotin silloin tällöin.

Suomen suurimpia hämähäkkejä on tämä rantahämähäkki. Enpä ole ennen yhtä aikaa rantaraitulin kanssa uimasta tullut. 

On tosi suuri. Hämähäkkikammoinen olisi saanut jalat alleen ja ehkä hieman kirkunutkin. Minä ihmettelin onko tuo tarantella ja pyysin mieskultaa tuomaan kameran 😁

Tämä hämähäkki asettui illan hämärässä 

pyyhkeelleni yölevolle.

Äidin kaveri Rocky.

Huomaa katsekontakti 😊

Norppia ei nähty muualla

 kuin torin reunalla jonossa.

Omalla pihalla kimalainen nukkapähkämöllä. 

Vielä on muutama aurinkoinen päivä hyönteisbongailuun.

-Sari-

Ilta Saimaalla

 Olipa ihanaa pulahtaa Saimaan syleilyyn. 

Vesi oli taas lämmintä, +24°C.

Olen saanut seurata joutsenpariskunnan elämää muutaman päivän aikana. Ennätinkin kaipaamaan noita valkosiipiä monta päivää. Ensin näyttytyi toinen ja luulin jo sen menettäneen puolisonsa, mutta nyt ovat olleet tiiviisti yhdessä. 

 Viettävät aikaa kaislikon reunalla tai uivat syvemmälle kaislikkoon sinne kätkeytyen. Tänäänkin olivat pitkään näkyvillä, varmaan ruokaa etsien. Ovat kuitenkin niin kaukana, etten saa niistä kuvia otettua.

Kurjet ovat myös lentäneet iltaisin tästä rannan ohi jonnekin vastarannan metsikköön. Enää ei ole aamuisin kuulunut kurjen ääniä. Silti herään viimeistään kuuteen mennessä.

Kävin vielä ihailemassa punaisena

 hehkuvaa taivaanrantaa.

Hyvää yötä!

-Sari-