Pulsan asema - lomamuistoja kesältä

 Heinäkuun lopulla ajeltiin Lappeenrantaan kuopuksen luona käymään. Kun luvassa oli sadetta, joka kastelisi pihan kukkaset, saimme äidinkin lähtemään mukaan (mikä olikin matkan tarkoitus, että äiti pääsee käymään kuopuksen kotona).

Ulkohuusseja ja henkilökunnan rakennus.

Pulsan aseman lifestyle -myymälä entisessä liiterirakennuksessa.

Ennätin pyörähtämään sisällä ja tein pikku ostokset Saaren taikaa.

Meidän yökortteeri oli Junanlähettäjän talossa, joka on jaettu kahdeksi huoneistoksi, Studio No 1 ja Studio No 2. Talon majoitustilat voi yhdistää yhdeksi tilaksi, jolloin koko talossa voi majoittua vaikka koko perhe. Ja tilaa riittää. Studio No 1:ssä on keittiö, makuuhuone ja pikkuruinen työhuone. Kylpyhuone jaetaan toisen huoneiston asukkaiden kanssa.

Junalähettäjän talo

Studio No 1 keittiön seinähirsien päällä 

oli sanomalehtien sivuja vuodelta 1885. 

Historian havinaa. Unohtuu aina, että tuolloin elettiin Venäjän vallan alla.

Studio No 1 makuuhuone.

Studio No 1:n puuhellalle kerättyjen vanhojen esineiden seassa nykyajan mukavuudet kahvin- ja vedenkeittimet ja viereisellä tasolla induktioliesi. Mieluusti olisin kokkaillut ruoat tuolla puuhellalla, olisi tuonut sateiseen päivään mukavaa lämpöä. 

Studio No 2 olohuoneen nurkassa oli toinen puuhella.

Studiohuoneistossa on myös pieni jääkaappi.

Tässä huoneistossa mahtuu yöpymään neljäkin henkilöä. Olohuoneessa on levitettävä puusohva. Makuuhuoneessa on ruusutapettia seinällä ja nurkassa toimiva pönttöuuni. 

Tänne puolelle majoittui äiti.

 

Täällä pihalla olisi ihana istuskella lämpöisenä kesäpäivänä ja nauttia kahvilan leivonnaisista ja virvokkeista. Illallakin olisi ollut mukava täällä istuskella, jos ei olisi satanut vettä 😉

Kahvilapuodin tunnelmaa.

Aamupala ei kuulu majoituksen hintaan, mutta sen voi ostaa erikseen (hinta tulloin 12,50 euroa henkilö). Ja kannattaa hemmotella tällä aamupalalla itseä ja lähimmäisiä. Kovasti oli vieraskirjassa aamupalaa ylistetty ja mielestäni ei turhaan. Syötävää oli yllin kyllin, eikä välttämättä kaikkea edes jaksa syödä.

Nuo lämpimät bagelit olivat niin hyviä. Croissantit olivat isoja ja rapeita. Ja jälkiruokamaljoissa tarjottu annos oli makeaa ja täyttävää ja se oli koristeltu mm. makealupiinin siemenillä. Makealupiini maistui mielestäni herneeltä ja sopi mainiosti tähän annokseen. Maku yllätti täysin.

Makealupiinia ovat sini-, kelta- ja valkolupiinit ja Suomessa viljellään jonkin verran sinilupiinia. Makealupiini on mainio proteiinin lähde kuten härkäpapu, herne ja soija ja sillä voi korvata kananmunan ja vehnäjauhon. Maapähkinäallergiselle makealupiini voi myös aiheuttaa allergisia oireita. 

HUOM! Teiden varsilla kasvava komealupiini EI ole syötävää sillä se sisältää myrkyllisiä alkaloideja.

Pöytä on katettu kauniilla astioilla ja maukkaalla ruoalla.

Juurikin niin ihanasti, kuin tykkäisin itsekin aamupalan tarjoilla.

Asemarakennuksen huoneita koristavat upeat vanhat ryijyt ja isot viherkasvit. Ja täälläkin on pönttöuuni ja paljon vanhoja esineitä muistuttamassa vanhoista eletyistä ajoista.

Omenat eivät olleet vielä kypsiä. 

Tässä hyvä malliesimerkki siitä, miten omenapuut pitäisi hoitaa ja pitää leikkaamalla sopivan matalana - ja tuuheana.

Junalähettäjän talo

Kuvan vasemmassa reunassa näkyy hieman saunarakennusta. Saunaa olisi voinut käyttää 25 euron tuntihinnalla. Mielestäni sauna olisi voinut sijaita vähän syrjemmässä katseilta tai terassi sijoitettu toiseen suuntaan. Saunan terassille kun näkyi hyvin Junalähettäjän talon Studio No 2 olohuoneesta.

Suuntaa antava alueen kartta.

Alue on kyllä ihana ja oli tuolloin tosi rauhallista. Meidän lisäksi yöpyjiä oli kahdessa talossa ja toinen pariskunta oli majoittunut kaukaisimpaan rakennukseen Rajavartijan taloon. Toinen pariskunta oli majoittunut meidän viereiseen Veturinkuljettajan taloon, johon meillä oli aikomus alun perin majoittua (koska oli ainoa, johon oli lupa ottaa lemmikki mukaan). Meidän majoitus oli kuitenkin vaihdettu tuohon Junalähetin taloon poikkeuksellisesti, vaikka koirakaveri oli mukana. Kelpasi meille, oli lähempänä asemarakennusta. Hyvin päästiin kulkemaan rappuset ylös ja alas. Vanhat rakennukset ovat vanhoja rakennuksia kynnyksineen ja korkeine rappusineen.

Aivan alueen perällä on Perätalo eli Juhlatalo. Kävin siellä pihalla lähtöaamuna koirakaverin kanssa kävelyllä ja vaikutti oikein tunnelmalliselta tilalta pitää vaikka hääjuhlat tai synttärit. Varsinkin loppukesästä varmasti ihana jo hämärän laskeuduttua ja lamppujen valaistessa pihaa.

Kesällä kaipaisin uintimahdollisuutta, mutta sitä ei täällä ole. Yleinen uimaranta on noin viiden kilometrin päässä Vilkjärven kylällä ja on ihan maantien lähellä. Matka noin 20 kilometriä Lappeenrannan keskustasta taittui yllättävän nopeasti läpi kauniiden maalaismaisemien. Eikä tuo tie nyt niin kovin mutkainen ollut. Maisemaa katsellessa oli vain hyvä, ettei matka taittunut nopeasti, vaan pystyi keskittymään matkustajan paikalta ympäröivään luontoon.

Pulsan rautatieaseman päärakennus on rakennettu vuonna 1869 Riihimäki - Pietari -radan varrelle ja sijaitsee kirjaimellisesti maaseudun rauhassa. Mietittiin, onkohan rautatie vielä käytössä ja kaksi kertaa siitä tavarajuna kulki illalla ennen puoltayötä. 

Petra ja Lasse Karjalainen ovat tehneet kymmenen vuoden aikana kunnioitettavan työn kunnostaessaan aseman rakennukset ja antaessaan matkailijoille ainutlaatuisen kokemuksen. Eikä se työ tällaisessa paikassa koskaan lopu. Petran sisustussuunnittelijan ammattitaito näkyy kaikkialla sisustuksessa (Petra on toteuttanut Joensuun Taitokorttelin). Lasse on kotoisin Pulsasta ja kulki monen vuoden ajan Pulsasta lättähatulla Lappeenrantaan oppikouluun. 

Ja vinkkinä lopuksi: presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseoon Kotkaniemeen on täältä matkaa vain noin 10 kilometriä. 

Onko sinulle Pulsan asema tuttu?

Pulsan asema on avoinna 22.12.2024 saakka joka päivä (ainakin klo 12 - 16) ja suljettu 23.12.2024 - 1.2.2025.

-Sari-

Terveiset torilta

 Kolme viikkoa on ollut viime vuosina harvinaista "herkkua" viettää lomaa yhdessä, kun olen ollut lomalla sen lakisääteisen kahden viikon yhtäjaksoisen ajan ja myöhemmin pitänyt lomaa elokuussa. Tänä vuonna ollaankin mieskullan kanssa yhtä aikaa lomalla kaikki neljä viikkoa, kun alkuperäinen suunnitelma oli tuo kolme viikkoa. Sain heti loman alussa yhteydenoton töistä, että voisin jatkaa lomaani ja pitää kaikki jäljellä olevat lomapäivät (vanhat) yhtä syssyä pois ja välttämättä takaisin töihin ei tarvitse palata lainkaan.

Vietettiin melkein kolme viikkoa äidin luona, kun ihan ensimmäisenä lomapäivänä ei vielä matkaan päästy. Piti pyykätä viimeiset mukaan pakattavat vaatteet ja kastella kukkia (ja varata kasteluvettä tuleville viikoille). Mitään matka- tai muita suunnitelmia meillä ei loman ajaksi ollut. Maalla on ihan parasta viettää lomaa ja pitää taukoa täältä nettimaailmasta.

Toisen lomaviikon alussa käytiin edellisenä päivänä mummolaan saapuneen esikoisen perheen kanssa torilla. Muutamia kaupunkikuvia otin, kun Repolaiselle lupasin :) Olavinlinnan lähettyvillä ei tällä kertaa ennätetty käymään, katsottiin vain Kyrönsalmen siltaa ajettaessa että paikoillaan se vielä on.

Torilta katsottuna Puistokadulle päin.

Haapasalmessa vartioi norppa.

Torilta pääsee Torisiltaa eli Haapasalmen raittia pitkin toiselle keskustan saarelle. Ylös Sotilaspojankatua pitkin pääsee Kirkkokadulle ja heti sillan jälkeen on poikittain Puistokatu. Mäellä sijaitsevan tuomiokirkon kellotorniin iski salama seitsemän vuotta sitten toukokuussa aiheuttaen pienen tulipalon.

Moneen kesään ei olla käyty risteilemässä kaupungin ympäri. Ehkä olisi aika ensi kesänä. Kuvassa Lake Seal lähtee kuljettamaan matkustajia Pihlajaveden kautta Haapavedelle. Reitti kiertää Olavinlinnan ohi ja Laitaatsillan kautta takaisin satamaan.

Haapasalmen toisella puolella kohoaa Possentorni. Oikealla puolella puiden takana on talo, jossa isänäiti asui - Kuutinkulma. Siellä Kerttu-mummon luona olin lapsena yökylässä ja sain käydä alakerran kioskilla ostoksilla. Viereinen talo on Miljoonatalo, jossa Pelle Miljoona on asunut opiskellessaan Savonlinnassa. Nimen talo on saanut siitä, että talo maksoi miljoona markkaa.

Autolle saatiin parkkipaikka torilla käynnin ajaksi hotelli Seurahuoneen edestä. Läheisessä puussa huomasin linnunpöntön enkä harmikseni vielä tiedä, mitä rakennusta tämä esittää.

Torilta käveltiin sataman kautta Lipalle jäätelölle. Kuvassa Lipan pienoismalli eli toinen linnunpönttö, jonka huomasin tällä kertaa. 

Lipalta saa Laurikaisen lihapiirakoita, itselleni niitä aitoja oikeita lihapiirakoita, joita kannattaa syödä Savonlinnassa käydessä (tai muutoinkaan). Torikahvioissa voi herkutella makeilla lörtsyillä tai ostaa torikojulta mukaan. Makuvalikoima ei taida enää makeissa lörtsyissä olla niin monipuolinen kuin joskus aikoinaan.

Saa noita Laurikaisia ruokakaupastakin, jos tarpeeksi ajoissa menee ostoksille - ainakin arkisin. Sunnuntaina kotiin viemisiksi sain vain Muhosen ruisleipää, joka menee pakastimeen.

Kuopus oli vähän aiemmin käymässä Savonlinnassa ja laittoi kuvan meidän viimeisimmiltä kotikulmilta. Kaikki asunnot oli purettu jossain vaiheessa. Meidän koti oli tuon liikennemerkin oikealla puolella. Piti käydä ihan omin silmin toteamassa tämäkin.

Autiolta näyttää. Liekö nuo pylväshaapoja, jotka vielä uljaana kohoavat kohti taivasta ja ovat muistona rakennetusta infrasta.

Matkoilla bongailen erilaisia linja-autopysäkkejä. Harvoin pääsen niitä kuvaamaan. Tämä pysäkkikatos on perin tavallinen, mutta tuo vihreä aita kahta puolen houkutteli ottamaan kuvan muistoksi. Olikohan tuossa edes katosta aikoinaan, reilut 16 vuotta sitten.

Mukavaa viikon alkua!

-Sari-

Lomalla

 Viikko oli vapaata ja huomenna paluu arkeen.

Kotiinpaluu lumisiin maisemiin

Pääsiäinen vietettiin äidin luona Savonlinnassa. Ennätettiin perjantaina perille ennen kuin nuoremman tyttären perhe lähti kotiin. Vanhemman tyttären perhe oli ennättänyt perille hieman ennen meitä.

Töyhtöhyypät olivat saapuneet kotipelloilleen. Lintulaudalla vieraili sini-, tali- ja hömötiaisten lisäksi punatulkkuja ja peippoja. Mustarastaatkin saapuivat pääsiäisen aikaan.

Savonlinnasta mentiin Lappeenrantaan yhdeksi yöksi. 

Eilen illalla alkoi vesisade ja aamulla maisema oli muuttunut lumivalkeaksi. Kura ja harmaa maisema oli peittynyt lumen alle.

Yövyimme Rakuuna hotellissa.

Meidän huone oli lemmikkihuone ja

ensimmäisessä kerroksessa.

Olin varannut  meille yksityissaunavuoron 1,5 tunniksi. Niin kauan aikaa ei viivytty, kun käytiin vielä illalla tyttären luona kylässä. Koirakaveri oli mukana.

Mummalle oli tarjolla mummapullaa :)

Hotellihuoneessa oli ihana kukkatapetti.

Rakuunanmäen historiaa seinillä.

Kummankin sisäänkäynnin eteisessä oli 

koiria varten tassujen pesupaikka.

Kotimatka taittui turvallisesti. Lumisade oli jo loppunut, paikoitellen tuiskusi lunta tielle. Pian tänään satanut lumi on sulanut pois, kun loppu viikosta lämpötila taas nousee. Joka kevät tällainen lumituiskupäivä on, ennemmin tai myöhemmin.

Toiveikasta huhtikuun alkua!

-Sari-

Hiekkaveistokset vuonna 2023, Enonkoski

 Piipahdettiin Savonlinnan lomalla naapurikunnassa Enonkoskella kirjastossa ja samalla käytiin kiertämässä tämän vuoden hiekanveistokilpailun teokset.

Kansainvälinen hiekanveiston kilpailu käytiin 28.6. - 2.7.2023. Mietin onkohan kesän sateet koetelleet veistoksia, mutta hyvässä kunnossa olivat vielä. Teemana kilpailussa oli jotain omasta kotimaasta. Veistosten pitäisi kestää hyvinä pakkasiin saakka.

Voittajaveistos olisi vaatinut useamman kuvan eri kuvakulmasta.

Ykkössija meni japanilaiselle Matsu Yoshille.

Yosakoi dance in Kochi

Toiselle sijalle pääsi puolalainen 

Stanislav Nowodworski veistoksella

Serious Jokes

Kolmannelle sijalle pääsi itävältalainen Marina Hatzln´n

The Sound of Mountains

Neljänneksi sijoittui suomalainen Eeva Karhu

Super Hero

Viidenneksi sijoittui hollantilainen Ludo Roders

As Dutch as can possible be

Kuudenneksi sijoittui suomalainen Timo Koivisto

Greetings from Finland

Seitsemänneksi sijoittui Iso-Britannian Nick Smith

An english rose

Kahdeksas oli ukrainalainen Bogdan Kutsevych

Refugees

Yhdeksäs ja yleisöäänestyksen voittaja oli Suomen Sofia Sopanen

Trust for others

Kymmenes oli Espanjan Maria Groznaya

Time for Holidays

Paikallisia yhdistyksiä osallistui myös veistoskisaan ohjaajan opastuksella. Ohjaajana toimi kuvataiteilija Rita Pulkkinen. Yhteisöjoukkueen voittaja oli Eläköön Enonkoski ry

The Heart of the Enonkoski

Tihkusade pääsi yllättämään ja kiersin veistokset pikaisesti kuvaten. Kuvia katsellessa syvennyin nyt etsimään kunkin veistäjän teoksista, mitä omasta maasta on teokseensa suunnitellut ja löytävätkö sen myös katsojat. 

-Sari-