Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cafe Margreteberg. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cafe Margreteberg. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 9. helmikuuta 2025

Vähän pitempi viikonloppu

 Viikonloppu on tuntunut pitkältä, kun mieskullalla oli perjantaina vapaapäivä. Perjantaipäivän osalle olimme molemmat katselleet torstaina, mitä on tarjolla Cafe Margretebergissa lounaalla, siitä mitään toisillemme tuolloin mainiten. Otimme asian puheeksi perjantaina aamulla ja ensimmäinen Marketanpuistopiipahdus tälle vuodelle on nyt tehty, ainakin lounaan merkeissä😊
Marketanpuisto 7.2.2025
ei lunta maassa.

Tötteröt mielessä - mallitötteröt kotiin viemisiksi.

Lauantaina oli niin hämärää ja harmaata, että koko lauantaipäivä meni kotosalla. En enää edes muista, tuliko päivän aikana tehtyä mitään mainittavaa, muuta kuin imuroin sängyn ja laitoin puhtaan lakanan ja patjansuojuksen - ei varmaankaan😐 

Meidän saunavuoro oli vaihtunut toiseen saunaan, koska saunassa, jossa normaalista saunomme, oli edellisen kerran jälkeen tullut vesivahinko. Myös kolmas saunoista oli remontissa vesivahingon takia. Eli käytössä oli vain yksi sauna, eikä meille ollut tullut muuta ilmoitusta, kuin että saunavuoro on siirtynyt saunaan 2. Menimme normaalin saunavuoron aikaan tuohon kakkossaunaan ja siellä olikin naapurin täti saunomassa (meillä ei ollut mitään tietoa siitä, että kolmaskin sauna oli poissa käytöstä). Onneksi täti oli päässyt saunaan jo aiemmin ja oli jo lopettelemassa, joten mekin pääsimme saunaan melkein normaaliin aikaan ja aikaa oli riittävästi saunoa ja pestä kaikessa rauhassa. Tuo kakkossauna ei ole ollut käytössä kuin satunnaisesti ja nyt sitä pitäisi käyttää kahden muun saunan vuorolaiset 😁

Mieskulta oli hankkinut meille uuden kanavapaketin ja harmikseni emme enää näe snookeria, kun Eurosport ei näy enää. Sitä vastoin muiden urheilulajien tarjonta on laajentunut ja ensimmäistä kertaa vietimme lauantai-iltaa katsellen yhdessä suorana (muutoin kuin maksuttomilta kanavilta) Carolina Hurricanesin peliä. Jos joku aamuyö ei nukuta, voin hipsiä olohuoneeseen katsomaan jääkiekkoa :) Kuulun niihin, joiden päivä alkaa edellisen yön NHL-pelien tuloksia katsellen teksti-tv:stä. (Juuri nyt tulee Subilta Montreal - Tampa Bay, jota  katson makuuhuoneessa ja mieskulta Utahin peliä olohuoneessa).

Tämä sunnuntai jatkui yhtä hämäränä ja harmaana kuin lauantaikin. Aamulla otin paperikasan ja ajattelin vähän siivota askartelutavaroita ainakin yhtä kasaa vähemmäksi, mutta innostuinkin askartelemaan. Ystävänpäiväkortteja tehdessäni käytin muutamaa stanssattua kuviota, joiden käyttöön en ole juurikaan saanut ideaa aiemmin. Löysin pussillisen viime vuonna hankkimiani leikekuvioita ja tein varastoon muutamia kokonaisuuksia valmiiksi kortteihin laitettavaksi.
SrapBoysien naiset ja ruusut sekä Maranan keijukainen.
Maranan leikikuvioita hankin tänä vuonna.
Täällähän ei ole lunta ollut nimeksikään pitkään aikaan. 
Tänään käytiin Oittaalla lounaalla ja siellä oli tällaisia hauskoja lumiukkoja lumikasan vieressä. Joukossa näkyy olevan yksi surullinen ukkokin.
Mentiin lounaalle vasta kahden jälkeen, jolloin ravintolan puolella oli hyvin tilaa. Bataattikeittoa oli koko astiallinen täynnä - voisipa tätä ostaa kotiin mukaan, mutta ikävä kyllä keittoa eivät myy, koska siihen heillä ei ole sopivaa astiaa.
Hiihtäjät olivat saaneet uutta lunta laduille.


Uusi rakennus on valmis.

 En löytänyt netistä uutisia, onko tämä otettu jo käyttöön. Ehkä Espoon kaupunki vihkii tämän myöhemmin käyttöön juhlallisin menoin hyvin tärkeiden henkilöiden läsnä ollessa. 

Ihan komea pytinki siitä tuli, toivottavasti tilat ovat toimivat. Keskimmäisessä kuvassa rakennus Bodom-järven suuntaan.

Mukavaa uutta viikkoa!

-Sari-

torstai 8. elokuuta 2024

Kaalilaatikkoa ja silmänruokaa

 Kun en malttanut odottaa itse tekemää kaalilaatikkoa, käytiin Cafe Margretebergissä lounaalla kaalilaatikkopäivänä :)
Kyllä oli hyvää. Ja puolukan kanssa nautittuna.

Ensin piti käydä tunnustelemassa samettisumakin pintaa.


Ja ihastella sisäänkäynnin kukkia.

Olipa komeita tsinnioita. Käytiin samalla reissulla katsomassa josko löytyisi syksyistutuksiin kukkia, mutta eipä ollut kuin syklaameja ja krysanteemeja tarjolla. Jotta ei ihan tyhjin käsin kaupasta poistuttu, ostin kaksi pussia tsinnian siemeniä Ü 
Kiersin vielä lammen kautta katsomassa päärynäpuita.
Ladasta saa satoa muutaman hedelmän verran.
Kimalaisia pörräili Marketanpuistonkin kukissa.




Päärynäpuiden luona olevalla pienellä lammella lenteli sudenkorento ja komea olikin. Näytti kirjoukonkorennolta. Tarkkaa kuvaa lennossa olevasta korennosta en tietenkään saanut, mutta kyllä noista korennon just ja just erottaa :)

Loppu viikko on ennusteen mukaan sateinen ja silloin taidan purkaa askartelutarvikkeet kassista (joka oli Savonlinnassa mukana) ja aloittaa kukkien värittelyn. Lehtiä ennätin loman aikana jonkin verran värittämään, kukkia en lainkaan.


-Sari-

keskiviikko 20. joulukuuta 2023

Auringonpaistetta ja valoa

 

Aurinkolasit piti ottaa käyttöön taas eilen ja tänään. Ulkona on ollut uskomattoman valoisaa ja valkoisten hankien hohteessa niin kirkasta. Pitkän aikaa ainoa valolähde on ollut lamppujen tuoma, joten silmälle tämä kirkkaus oli aivan liikaa.

Mieskulta on jo vapailla tai virallisesti lomautettuna, joten olemme päässeet parina päivänä käymään yhdessä lounaalla Cafe Margretebergissa. Mukavaa vaihtelua tähän kotona olemiseen, kun en ole toimistollakaan käynyt muutamaan viikkoon. 
Eilen mietin pitääkö ottaa nastakenkien lisäksi sisäkengät mukaan, mutta unohtuivat sitten kuitenkin kotiin. Liukasta oli vain täällä pihatiellä, mutta varovainen pitää nyt olla ulkona kävellessä. Paikoitellen oli isoja vesilätäköitä, jotka tänään olivat jo jäässä. Onneksi kaikki kävelyreitit oli hyvin hiekoitettu. Huomenna pitää taas miettiä kenkätaktiikkaa, pärjääkö ilman nastakenkiä vai pitääkö kantaa vaihtokenkiä mukana. 
Samettisumakki on talvella hauskan näköinen. Otin kuvan väärästä suunnasta eikä kuvassa näytä kummoiselta, mutta onpa täällä muistona talviasussaan. Otan uuden kuvan jos vielä talven aikaan Marketanpuistossa käyn.

-Sari-

perjantai 13. lokakuuta 2023

Pysyvämpi poikkeus

Nautin suunnattomasti mahdollisuudesta yhteisiin lounashetkiin mieskullan kanssa kesken työpäivän, kun ovat sen verran harvinaisia olleet. Nyt näistä yllättävistä lounashetkistä onkin tullut jokaviikkoisia eikä se minua haittaa. Metalliteollisuuden huonommin vetävät vientimarkkinat ovat vaikuttaneet myös hänen työhönsä ja lyhentäneet työviikon ensin nelipäiväiseksi ja nyt jopa kolmipäiväiseksi ja lomautuksia on tulossa.
Lounaan jälkeen olen tehnyt lyhyen kierroksen etsien silmänruokaa viimeisistä syksyn kukista. Nämä olen kuvannut syyskuun lopulla, oikein kauniina ja lämpimänä perjantaina. Tummanpunaiset dahliat kukkivat vielä pitkissä penkeissä, vaaleanpunaiset puutarhamyymälän edustalla isossa ruukussa.



Iisoppi kukki syyskuussa, tänään oli ruskeat varret pystyssä.
Tällä viikolla kävimme Café Margretebergissa syömässä kahtena päivänä, maanantaina lasagnea ja tänään kalamureketta (ja mies wieninleikettä). Yleensä lounaspäivä on ollut perjantaina, mutta viime viikolla olimme perjantaina lounasaikaan matkaamassa jo Pirkanmaalle. Lasagne kelpaa aina.

Tänään oli kaunis aurinkoinen päivä, lämmintä +11 astetta eikä juurikaan tuullut. Kirkkaus oli jotain aivan uskomatonta. Tykkään syksystä. Kovasta tuulesta ja jopa vesisateen piiskatessa vasten kasvoja. Kunhan jalat pysyvät kuivina ja lämpiminä.
Tänään oli aikaa viettää lounastaukoa kokonaisen tunnin verran, joten otin kameran mukaani ja tein taas pienen kävelymutkan autolle palatessa. Vielä löytyi kukkivia kukkiakin.


Nämä taitaa olla myrkkyliljoja. Kuvassa väri vääristyy, eivät ole noin sinisiä. Kutsuisin näitä syyssahrameiksi :)

Liian kirkkaassa auringonvalossa ei saa hyviä kuvia. Tässä maksaruohokuvassa oikein sen huomaa hyvin. Olivatpa nuo kukat voimakkaan punaisia, ihan silmiä häikäisi.
Tällainen herkkä mätäslaukkaneilikka 💚
Samettisumakki ei hehkunut ruskan väreissä, niin kuin ei moni luonnonpuukaan tänä syksynä. On ollut niin lämmin syksyn alku. Viereisen rusokirsikan lehdet punertavat, mutta lehdet alkavat olla jo aika kuivia. 

Joka kerta löydän tuolla kierrellessä jotain uutta. Nyt kun lehtien pudotessa näkyvyys oli parempi, huomasin tämän pienen lammen. Lähettyvillä oleva rakennus on se talli tai navetta, jonka toisen päädyn ohitse kävelin elokuussa. Siellä pehtoorin talon lähettyvillä.


Ihanaa viikonloppua!

-Sari-

perjantai 15. syyskuuta 2023

Perjantailounas

 Mieskullalla oli taas yllättäen vapaa perjantai ja ehdotin lounasta Cafe Margretebergissä. Ehdotus otettiin myönteisesti vastaan ja puolen päivän jälkeen ajeltiin kohti Marketanpuistoa.
Aurinko paistoi ja lämmintä oli +15 astetta. Edelleen liikun ulkona hihattomissa, huivin sentään otin hartioille lisälämpöä tuomaan. Kaunis näkymä Kehä III ylittävälle sillalle.
Jättiverbenoita kasvoi sisäänkäynnin reunalla.
Samettisumakin (Rhus typhina) hauskat hedelmätertut. Noita tekisi mieli kosketella, miltä oikein tuntuvat iholla.
Toivottavasti ennätän nähdä myös syksyn väriloistossa.

Kiersin autolle mutkan kautta katsastamassa onko polun varrella kukkivia kasveja näin syyskuun puolessa välissä.
Lähipuistikossa lounaslenkillä näkyy varsinkin aurinkoisina päivinä paljon vaaleita päiväperhosia, mutta harvoin ne pysähtyvät paikoilleen saatikka että niitä ennättää läheltä näkemään. Tietenkin vaivaa mitä perhosia ne on tai tunnistaisiko niitä edes.

Marketanpuistossakin perhosia lenteli ja hetken aikaa nauttivat mettä kukassa ja sain jonkinlaisen kuvankin tunnistamista varten. No en kyllä tämän kuvan perusteella ole varma mikä perhonen on kyseessä. Olettaisin, että tähän aikaa lentelee toisen sukupolven naurisperhosia ja lanttuperhosia. Isoja värikkäitä päiväperhosia ikävä kyllä ei meillä  päin lentele, mutta eipä niille ole ruokaakaan.
Peruukkipensas kuulostaa hauskalta.
Vähän kauempana kasvoi nurmikon reunalla syyshortensioita. Tämä Living ´Angels´s Blush on kauniin värinen. Hortensioiden ympärillä kasvoi laajalti makealta tuoksuvaa maapeittokasvia, jonka nimeä en enää käynyt etsimään. Kukissa oli valtavasti kimalaisia ja muita pörriäisiä. Eivät malttaneet paikoilleen jäädä vaan lensivät kukasta kukkaan kuin viimeistä päivää.
Koirakaveri tuli ulos vastaan kun palasimme kotiin. 
Oli vissiin nukkunut päiväunia kun vieläkin noin haukotuttaa.


Mukavaa viikonlopun alkua!

-Sari-