Illallisristeilyllä

Aurinkoisen perjantain innoittamana päätettiin lähteä Kieltolakiristeilylle, niin kuin myöhästyneenä  synttärilahjana mieskullalta. 

Etukäteen ei osaa ennakoida, millä fiiliksillä työviikon päättyessä on ja jaksaako lähteä minnekään. Iltapäivästä päätettiin, että nyt tämä risteilysuunnitelma toteutetaan. 

Tarjolla oli kolmen ruokalajin menu.

Ruokalajien välissä käytiin aurinkokannella katselemassa maisemia.

Saaria, veneilijöitä ja aavaa merta.

Temppelikin ohitettiin.

Risteily kesti lähes 2,5 tuntia ja matkaan

lähdettiin Nokkalan satamasta.

Mukava alku viikonlopulle.

-Sari-

Porkkana kukkii

Odotan kovasti, että ennätän korjata talteen tämän napostelu-

porkkanan siemenet ennen kuin ne varisevat maahan.

Porkkana on pieni ja pyöreä, jota voi kasvattaa parvekelaatikossa.

Itselläni on altakastelulaatikoita, joissa olen kasvattanut porkkanaa.

Ensimmäistä kertaa porkkana kasvaa toista kesää ja kukkii. Toivottavasti omavaraisuus näiden kanssa onnistuu.

Ehkä siemenet voi kylvää jo tänä syksynä,

jotta ne alkavat itämään aikaisin ensi keväänä ja

sadosta pääsee nauttimaan aiemmin kesän lopulla.

-Sari-

Maistiaisia

Ainokainen tomaattini on kasvattanut paljon raakileita. Amppelitomaatti on taimena ostettu ja kasvanut isossa muovisessa piharuukussa ja on nyt nostettu takapihan pöydälle.

Loman aikana ensimmäiset tomaatit ovat alkaneet kypsyä. Annan niiden vielä hetken olla auringossa, jotta maku paranee makoisaksi ja tomaatteihin muodostuu niitä hyviä terveysvaikutuksia.

Avomaankurkku on kasvattanut yhden verson aurinkotuolin kehikkoon. Siellä roikkuu ensimmäinen maistiainen itse kasvatettua. Kukkia on useampia ja tuon ison kurkun edessä roikkuu toinen alku. Toivottavasti siitäkin kasvaa syötävää satoa. 

Tänään kastelu hoitui luonnostaan. Multa alkoikin jo ruukuissa huutaa vettä ja ainakin tomaatti näkyy piristyneen kummasti. 

Koivun siemeniä leviää joka paikkaan runsaasti ja roskaavat sadevesiastiat. Pitää käydä puhdistamassa astiat ennen huomista sadetta. Sitä ennen lämmittelen peiton alla villasukat jalassa.

Ihanaa saada illaksi vähän auringon paistetta
niin pimeän pilvisen päivän jälkeen. 

-Sari-

Arkea unikeonpäivänä

Koitti paluu loman jälkeiseen työn täyteiseen arkeen.

Pari päivää aiemmin on pitänyt alkaa muistelemaan salasanoja ja käydä kurkkimassa mikä onkaan työtilanne. Pian tuntuu, ettei lomalla olisi ollutkaan. 

Keltaiset orvokit säteilevät kilpaa auringon kanssa.

Arjessa pitää nauttia myös kauniista asioista.

-Sari-

Vitträsk-järvelle katsellen

Aikomuksena oli tänään suunnata Tarvaspäähän, mutta vapaata paikkaa ei autolle löytynyt ja käännyimme pois. Ehdotin mieskullalle uudeksi suunnaksi Kirkkonummen Luoman ja Hvitträskin, jossa olen jo kauan halunnut käydä. Näin sain toteutettua matkahaaveeni sekä uusittua museokorttini. 

Olin kuvitellut Hvitträskin sijainnin peltojen keskelle, mutta se olikin rakennettu korkealle jyrkkärinteiseen maastoon, josta avautuu vieläkin upeat järvimaisemat. Pikku Huvila valmistui ensin vuonna 1901 ja päärakennus myöhemmin vuonna 1903.

Saaristen asuttama eteläsiipi toimii nykyisin museona ja Eero Saarisen uudelleen suunnittelemassa pohjoisosassa (kuvat yllä ja alla) sijaitsevat seminaari- ja kokoustilat. Alkuperäinen puinen pohjoissiipi tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa v. 1922. 

Gesselliusten asuttamassa Pikku Huvilassa on kahvila ja ravintola, jotka ovat suljettuna ainakin kevääseen 2022 saakka kunnostustöiden vuoksi.

Piipahdimme myös pohjoispuolen muotopuutarhassa, jossa oli soma köynnösten peittämä huvimaja. Suurimmaksi osaksi puutarhojen istutukset ovat alun perin Lojo Saarisen suunnittelemia. Puutarhat restauroitiin 1990-luvun lopulla.

Auringonsäde muotopuutarhaan.

Pergoloita ja jykeviä kivirakenteita. 

Kahvilan edessä puutarhapöydät olivat tyjillään.

Kahvila palvelee tällä hetkellä sisäpihalla.

Sisätilat olivat värikkäitä. Kuvassa tuvan pikkuikkuna.

Rakennusta lämmitti aikoinaan yhteensä 12 tulisijaa. 

Ruusukamarin hempeyttä.

Hvitträsk on rakennettu aikana, jolloin kansallisromanttisuus oli taiteilijoiden suosiossa. Jylhät rinteet olivat suosittuja rakennuspaikkoja ja järvimaisemat haluttuja. Kukapa ei näistä Vitträsk-järven näkymistä tykkäisi.

Tänne palaan ajan kanssa tutkimaan rakennusten ulkopuolta ja puutarhoja. Puutarhat ovat avoinna aina, joten tutustuminen ei ole kelloon sidottu vaan hyvään ulkoilusäähän.

Heinäkuu kaartaa jo viimeiselle suoralle

ja elokuu häämöttää maaliviivan takana.

Mukavaa alkavaa viikkoa!

-Sari-

Pilvipoutaa

Kahteen lomaviikkoon saatiin hellettä, sadetta ja pilvipoutaa.

Eräänä päivänä uimaan kahlatessa piti kääntyä takaisin rantaan hakemaan kamera ja käydä kuvaamassa pilviä Ü

Valitettavasti myös ukkosti, koirakaverin kauhuksi.

Auringonnousuja ei päästy katselemaan, mutta

komeita auringonlaskuja ihailtiin rantasaunalta.

Vesi oli Saimaassa suloisen lämmintä, jopa + 26 asteista. Kahtena ensimmäisenä ja kahtena viimeisenä iltana jäi uimatta. Uiskentelin vastarannalla kasvavaa isoa haapaa kohti melkein lahden puoliväliin ja käännyin sitten takaisin omaan rantaan.

Kesämuistoja < 3

Tämän kertainen lomapätkä päättyy tänään.

Myöhemmin on vielä perinteinen elokuinen lomaviikko.

Neljännen kesälomaviikon ajankohtaa ei vielä tiedäkään.

Aurinkoista lauantai-iltaa!

-Sari-

Piikkiputki

Pari vuotta sitten kylvin pieneen multalänttiin sekalaista perennaa. Jotakin siihen iti, hyvin tiheään. Annoin kasvaa ja odotin, mitähän niistä tulee. Tänä kesänä ensimmäisiin kasvoi kukkavarret.

Jonkinlaista piikkiputkea siinä kasvaa.

Tämä oli ihan mukava yllätyskasvi.

 Toivottavasti näitä tulee ensi kesänäkin.

Tänään onnittelemme Leenaa.

Isän muistolle < 3

-Sari-

Johan on paikkaan kasvanut

Kilpipiileavauva valitsi pienimmän mahdollisen "syntymäaukon", kukkaruukun pohjan reiän. Siellä se piilossa kasvoi pituutta kunnes joku päivä löytyi kasvatettuaan lehden kärjet alusastian ikkunan puoleisen reunan korkeudelle.

Tuossa se on saanut rauhassa kasvaa ja alussa kastelin sitä aivan erityisesti, jotta juuret pysyivät kosteana. Jossain vaiheessa yritän, saanko sen tuolta siirrettyä omaan ruukkuunsa kasvamaan. Muoviruukun voi surutta leikata pieniksi paloiksi. 

Emokasvin juurella kasvaa toinen hieman suurempi alku ja nyt kesän aikana sinne on ilmestynyt vielä yksi pienokainen, joka näkyy aivan tuossa ruukun reunalla vihreänä länttinä.

Jossain vaiheessa mietin, saanko lainkaan piileavauvoja.

Ja nyt niitä kasvaa jo kolme uutta tulokasta.

Hyvää nimipäivää meidän Hannele!

-Sari-

Hurmeluppio - sanguisorba menziesii

Hurmeluppiot kukkivat uudessa perennapenkissä.

Pitkien varsien päässä pienet tähkät.

Tänään onnittelemme Saaraa!

-Sari-

Koti pantiin pakettiin

...ja uuteen paikkaan kannettiin.

Mea täytti tänään yhdeksän kuukautta.

Siitä muistaa milloin kroko uuteen kotiin muutti. 

Hampaita näkyy suussa nyt kaksi 

ja konttaamalla pääsee lujaa kauemmaksi.

Maailma on muuttunut paljon avarammaksi

ja kaikkea täytyy tutkia oikein tarkasti. 

Mumman kameralaukussa on monta vetoketjua. 

Mieskullan kanssa pidettiin Mealle seuraa,

niin äiti ja isä saivat laittaa kotia valmiiksi.

Mea opettelee nyt nukkumaan omassa huoneessa.

Siellä on tutut lelut ja sänky, mutta tila on valoisa ja suuri.

Pihalla kypsyy kirsikat ja metsämansikat.

Onnea uuteen kotiin!

-Sari-

Suloinen sunnuntai Mean kanssa

Suloinen sunnuntai vietettiin Mean kanssa ja annettiin esikoiselle kädet vapaaksi pakata tavaroita muuttokuormaan. Aurinko paistoi ja päästiin viettämään aikaa ensin ulkona rantaraitin varrella.

Tällä kertaa emme viettäneet aikaa ravintolassa vaan otimme eväät mukaan Pupusaaresta, käveltiin pitkin merenrantaraittia kunnes Mea nukahti ja pysäköitiin rattaat meren rantaan ja istahdettiin mieskullan kanssa rantakiville nauttimaan kassiin pakatuista herkuista.

Pupusaari -aamupala sisälsi bagelia, jogurttia granolalla ja tuorepuristettua appelsiinimehua ja teetä (kahvia). Sen nautittua jaksoikin kohtalaisen merituulen puhallellessa tutustua tähän osaan vilkasta rantaraittia. Pyöräilijöitä ja koiran kanssa kulkijoita putkahteli puskien takaa ohitse tuon tuosta. 

Myöhemmin iltapäivällä käytiin vähän pidemmällä rantaraitin varrella esikoisen kanssa, kun odoteltiin eväitä formuloita seuraaville miehille vietäväksi. 

Kun vatsat oli taas täytetty ja päivän voittaja selvinnyt, lähdettiina ajamaan kotiin katsomaan miten koirakaveri oli  pärjännyt pitkästä aikaa koko päivän yksinään viettäen. 

Nyt me Eddyn kanssa käydään makoilemaan sänkyyn ja katson Areenalta loppuun yöllä kesken jääneen Hercule Poirot -jakson.

Huomenna huilataan ja tiistaina muuttopäivänä

ollaan taas mieskullan kanssa Mean seurana.

-Sari-

40 kilometrin merenrantaraitin varrella olemme tähän mennessä käyneet Tarvaspäässä Cafe Zoceriassa, Haukilahdessa Cafe Mellstenissä ja Haukilahden Paviljongissa, Matinkylässä Nokkalan Majakalla ja Cafe Merenneidossa ja nyt viimeisimpänä Kivenlahden Pupusaaressa.

Ja kyllä mie näköalaravintola Haikaranpesänkin tähän samaan valloitettujen kahviloiden ja ravintoloiden joukkoon lasken, vaikka se ei ihan meren rannalla sijaitse. Maisemat ovat hulppeat ja vähintään yhtä merelliset. 

Ryytimaalla tänään

Puutarha on saanut elää omaa elämäänsä rauhassa, kun kastelusta ei ole tarvinnut huolehtia. Aluslautasilta on silloin tällöin pitänyt käydä vedet kaatamassa pois ja siirtämässä joitakin ruukkuja räystään alle sateelta suojaan. 

Öisin lämpö on laskenut alle kymmenen asteen ja kurkkua ja kesäkurpitsaa olen pitänyt kaksinkertaisen harson alla mitä nyt kovalla tuulella ja sateella on pysynyt rimpuloissa kaarituissa. 

Sään viilentyessä kylvin lauantaina kuvun alle kylvöastiaan kokeeksi rucolaa, josko niistä jotain syötäväksi meille saataisi. Ensimmäiset kylvökset kun menivät parempiin suihin alta aikayksikön maassa. Siemenet ainakin itivät hyvin, toivottavasti multasyvyys riittää kasvattamaan lehtiin korkeutta. 

Näistä alakuvan kasvavista ei saatu satoa korjattua : )

Niistä on enää jäljellä muutama varsi ja lehden puolikas.

Amppelitomaattiinkin oli kasvanut paljon tomaatinraakileita.

Näille lämpöä ja aurinkoa riittävästi kypsyttämään satoa, kiitos. 

Viikonloppuna muistin sininatakylvökseni ja sain istutettua taimet vihdoin ruukkuihin. Kasvavat minkä kasvavat ja kestävät hengissä talven yli jos kestävät. Tämän kylvöksen otan kokeilun kannalta, seuraavalla kerralla kasvatan näitä sitten enemmän tosissaan.

Iltapäivällä muutama ukkoskuuro pelotteli koirakaveria niin paljon, että hyppäsi hetkeksi syliin kesken työpäivän turvaa hakemaan. Nyt täällä paistaa aurinko, ainakin vielä tovin.

Mukavaa keskiviikkoiltaa!

-Sari-