Käytiin syyskuun viimeisenä viikonloppuna Tallinnassa päiväseltään esikoisen perheen ja kuopuksen kanssa. Mea oli jo vanha tekijä, kertoi satamassa laivaan pääsyä odotellessamme, että siellä laivalla on pallomeri ja liukumäki. Ja olihan siellä 😀
Tällä kertaa Mea näki laivalla myös Ville Vikingin, mutta syliin ei uskaltautunut. Villen antamat karkit kelpasivat kyllä. Kotimatkalla nähtiin Ville uudestaan ja Villen lähtiessä leikkipaikalta vilkutettiin yhdessä, mumman sylissä oli turvallista sanoa Villelle heipat.
Sattuipa meille oikein lämmin aurinkoinen retkipäivä Vanhaan kaupunkiin. Muuta ei ennätetty kuin käydä Lai-kadulla Margherita Pizzeria ja Trattoriossa syömässä ja sitten olikin palattava takaisin satamaan tuplarattaita työnnellen.
Margheritassa oli hyvät pitsat ja herkullista pastaa. Ja ikkunalta löytyi Mealle leluja, joilla leikkiessä paikallaan istuminen ei uuvuttanut. Me aikuiset koottiin puupalikkapalapeli sillä aikaa, kun Mea leikki lelupitsalla. Mentiin ravintolaan hyvään aikaan, silloin oli vain muutama asiakas ja kohta olikin jo ihan täyttä.
Kadun toisella puolella oli Nukketeatteri ja kävin näyttämässä Mealle rakennuksen ulkoseinältä Pinokkion ja Geppetton.
Ja seinästä hauskasti näkyvät kädet.
Lintuja oli paljon kaduilla.
Vanhankaupungin pulu.
Sataman lokki.
En olekaan pitkään aikaan käynyt Vanhan kaupungin tuossa osassa. Käveltiin takaisin päin Pühavaimu katua pitkin ja sielläpä oli tällaiset kivat ovet jotka vievät Schlössle hotelliin. Tuolla haluaisin joskus kesällä yöpyä hulppeassa Garden huoneessa ja istua iltaa hotellin puutarhassa. Viettää vaikka kuuskymppisiä sitten joskus? Rakennukset ovat 1300- ja 1400-luvuilta ja hotelli sijaitsee vain 150 metrin päässä Raatihuoneen torilta ja mm. Tellisikiveen on lyhyt kävelymatka.
Mintunvihreä ovi.
Paljon oli etelänaapuriin menijöitä Helsingistä ja Tallinnassa oli myös enemmän matkailijoita muualta ulkomailta kuin heinäkuussa. Vanhan kaupungin kapeilla kaduilla oli paikoitellen ruuhkaa.
.JPG)
Mustpeade talon ovi (alla) Pikk kadulla, josta pääsee
kuuntelemaan Tallinnan Filharmoonikkojen konsertteja.
Talo on Tallinnan vanhimpia taloja.
Satamaan käveltiin Kalev Span kautta ja pääsin nyt katselemaan ja (pika)kuvaamaan uusia rakennuksia ja rakenteilla olevia.
Toiset kävivät vielä Nauticassa ja me jatkettiin
tyttöjen kanssa suoraan terminaaliin.
Pysähdyttiin matkalla katsomaan veneitä.
Kuljettiin uutta kävelysiltaa pitkin.
Ja odotettiin melkein puoli viiteen saakka,
että päästiin astumaan laivaan.
Tytöt jaksoivat pitkän päivän hyvin. Maia ennätti nukkumaan ennen kuin saavuttiin satamaan ja Mea pääsi nauttimaan pallomerestä hetken ihan yksin, kun isommat lapset poistuivat leikkipaikalta.
Seuraava Tallinnan matka on jo varattu jo hyvä aika sitten. Tällä kertaa lähden pienelle lomaselle mieskullan kanssa. Olen jo pari viikkoa laittanut muistiin paikkoja, missä voisi käydä syömässä, mitä nähtävyyksiä ennättäisi käydä katsomassa ja tulostanut Google mapsista karttakuvia suunnistusta varten. Vaikka Tallinnan vanhaa kaupunkia on tullut kierreltyä useampaan kertaan reilun kymmenen vuoden aikana, ei kaikkia katuja ja kujia enää muista.
Ehkä olen myös varannut Gloria Veinikelderistä pöydän yhdelle illalliselle, ihan varma en ole viimeisen heiltä saadun viestin perusteella. Mutta jos ei syömään pääse, niin ainakin viiiniä saa ostettua kotiintuomisiksi ja herkkuja myös.
Lumivalkeaa viikon loppua toivotellen
-Sari-
