Nämä syyskuun aurinkoiset päivät ovat antaneet virtaa ja innostusta lähtemään kotoa neljän seinän sisältä. Eilen kävin ihan vaan yksin ulkona lounaalla ja tälle päivälle suunnittelin vierailua Kuusisaareen ja Tamminiemeen.
Koska Villa Gyllenberg on avoinna vain keskiviikkoisin ja viikonloppuna, päivän ainoa kohde jäi Tamminiemeen. Ja hyvä niin. Sain katsella ja kierrellä rauhassa museossa kahteen kertaan, välillä kävin nauttimassa Cafe Adjutantin herkkuja.
Museoon sisäänkäynti oikealla seinustalla.
Sisäänkäynnin vasemmalla puolella Kekkosen työhuone. Ikkunalasit olivat luodinkestävät, muutoin Kekkonen eleli melko huolettomasti Tamminiemessä turvallisuuden näkökulmasta.
Meilahdessa sijaitseva Tamminiemi rakennettiin tukkukauppias Nissenin huvilaksi vuonna 1904. Amos Anderson osti rakennuksen vuonna 1924, mutta ei viihtynytkään Tamminiemessä vaan vuokrasi sen. Kyösti Kallion ehdotuksesta Anderson lahjoitti Tamminiemen Suomen valtiolle 1940 ja niin Tamminiemestä tuli presidenttien virka-asunto. Kallio ei Tamminiemessä ennättänyt itse asua.
Presidentin virka-asunnossa Tamminiemessä ennen Kekkosta ennättivät asua Risto Ryti ja Gustav Mannerheim. Juho Kusti Paasikivi ei Tamminiemessä viihtynyt, vaan luovutti hulppean 450 neliöisen Tamminiemen Alli-rouvansa sukulaisten käyttöön. 
Näkymä saunalta tultaessa.
Tuolla yläkerran parvekkeella Kekkonen
istuskeli sanomalehtiä lukemassa.
Alakerran edustustilojen upea erkkeri.
Päädyssä näkyy alhaalla oikealla työhuoneen syvennyksen ikkuna. Syvennyksessä sijaitsi pöytä ja kaksi tuolia. Siellä käytiin kahdenkeskisiä keskusteluja ja neuvotteluja.
Pieni kurkistus alakerran edustustiloihin.
Kekkonen sai lahjoja valtioiden päämiehiltä
ja muilta vierailtaan.
Edustustilojen rouvain seurustelunurkka?
Tämän pyöreän pöydän ympärillä aterioitiin ja
nautittiin vieraiden kanssa baarikaapin antimista.
Baaritiskin ovi pysyi visusti kiinni silloin,
kun kylässä olivat lapsenlapset.
Keittiössä huokui silmille 1970-luku.
Kiivetään ylös kurkistamaan yksityistiloja.
Olohuoneen nahkainen sohvakalusto.
Aarnion pallotuolista Kekkonen ei pitänyt lainkaan. Oli tuumannut, että joutaisi suoraan kaatopaikalle. Siinä oli huono istua eikä siinä istuessaan kuullut mitä ympärillä puhuttiin.
Kekkosen makuuhuoneen työpöytä.
Tamminiemen valaisimet ovat tyylikkäitä.
Jos Kekkonen piti vaatetuksessa maanläheisistä väreistä, niin vessan naulakossa roikkuvassa kylpytakissa ja pyyhkeessä on väriä. Vessan seinälaatat ovat mustia.
Sylvin makuuhuone.
Tamminiemessä on paljon kirjoja, yli 3 000 teosta. Sylvin makuuhuoneen yksi seinäkin on lähes yhtä kirjahyllykköä.
Sylvin makuuhuoneeseen on siirretty kultainen tv-tuoli.
Ruokasalin pitkän pöydän ääreen mahtui 14 ruokailijaa.
Ruokasalin kaarevasta ikkunasta avautuu upea näkymä merelle.
Tuo ikkuna on niin kaunis.
Hugo Simbergin taulu on....
...Suomen Painonnostoliiton lahja Kekkoselle 3.9.1950
Nämä veistokset esittävät käsittääkseni Kekkosen
Taneli-pojan lapsia Timoa ja Teaa.
Reidar Särestöniemen taulu on väriläiskä
muutoin niin ruskeasävyisessä sisustuksessa.
Presidentti Kekkosen solmiot näytillä
Matkalla alakertaan katse kohdistuu tähän tauluun.
Cafe Adjutantti sijaitsee hulppealla paikalla.
Savusauna, jossa kokoontui lauantaisin
Tamminiemen saunaseura.
Kekkonen rakennutti tämän hirsisaunan ja
myöhemmin sinne lisättiin uima-allasosasto.
Ei ihme, että Kekkonen asui mieluummin Tamminiemen kauniissa maisemissa. Laaja puisto oli rauhoittava paikka ulkoilla ja kyllä tuolla hetkeksi työmurheet unohtaa.
Huvimaja Aurinkokukkula
Huvimaja ja vuonna 2022 sen ympärille perustettu niitty.
Vartiotupa
Vartiotuvan ympärillä kasvoi ihan älyttömän suuria sieniä. En ole tuollaisia koskaan ennen nähnyt. Halkaisija ainakin 20 senttiä.
Tunnistatko mikä sieni on kyseessä?
Kasvoi puistossa ihan normaalin kokoisia sieniäkin.
Olipa ihana päivä. Tamminiemessä vierähtikin mukavasti reilut kolme tuntia enkä ennättänyt puistossa istua ollenkaan.
-Sari-