Nautin puutarhasta

"Ei voita maailman pihamaat, suuret ja loistokkaat, ei voita kotipihaa milloinkaan." lauleskeli Katri Helenakin aikoinaan. 

Ajattelin pitää tänään puutarhastanauttimispäivän, joka meillä tarkoittaa istuskelua takapihalla, kenties kuunnelmien kuuntelua ja sudokujen ratkomista. Suihkualtaan veden solinan kuuntelua ja ympäröivien kukkien katselua ja monta hyvän olon huokaisua.

Pieneen rivitalopihaan mahtuu kymmenittäin kukkia, kaksi perennapenkkiä ja vähän yrttimaata. Paljon erikokoisia ruukkuja. Kukkaruukkuja roikkuu ritilöillä,  seisoo pinotuilla pihalaatoilla, notkuu ikkunalaudoilla, penkeillä ja pöydällä.

 Auringonpaisteesta pihalla voi nauttia aamupäivällä pari tuntia, puolen päivän jälkeen iso koivu varjostaa pihaa reilut kaksi tuntia (parasta aikaa pihalla oleskeluun, ihanan viileää tuulisena päivänä) ja sen jälkeen auringonsäteet hellivät vielä muutaman tunnin.

Tänä vuonna saattaa muutama auringonkukka kukkia, siemeniä tuskin kehittyy ellei loppu kesä ja alkusyksy ole lämmin ja aurinkoinen. Little Leojen kasvatus venyi myöhäiseksi kylmän kevään takia. Kasvavat sen minkä kasvavat. Yksi kukkakin ilahduttaa. Kaksi saa jo hymyilemään onnesta.

Koristekurpitsaan on tullut monta kukkaa,

ainakin yksi kurpitsan alku näyttäisi kasvavan.

Ihanaa, kun on mahdollista pitää tämä viikko vielä kesälomaa. Nyt on kyllä ihan paras viikko lomailuun. Mieskulta on jo töissä ja mie saan olla kotona ja ihan olla vaan jos siltä tuntuu. Yleisurheilun MM-kisoja tulee katsottua puoleen yöhön, joten vuorokautinen rytmi ei ole parhaimmillaan. Aamulla tulee nukuttua aivan liian kauan. Mikä passaa hyvin tuolle koirakaverille. Maalla vietettyjen päivien ja juoksupyrähdysten jälkeen sitä kiinnostaa vain nukkuminen. Ja mieluiten sisällä. Vähäksi aikaa siirtyi nojatuolilta tänne ulos jalkojen juureen nuuhkimaan ulkoilmaa ja sitten köntysteli takaisin olohuoneeseen nukkumaan. Aamulla käyvät mieskullan kanssa lehdenhakulenkillä ja illalla  tekemässä pitkän lenkin. Päivällä olen käynyt Eddyn kanssa kiertämässä pienen metsikön, sieltä on jo hoppu kotiin nukkumaan Ü

Nautitaan näistä elokuisista päivistä.

Mustikkaretkistä ja kuutamoisista myöhäisilloista.

-Sari-

Pärnu

Kävimme mieskullan kanssa viime viikolla tutustumassa Pärnun rantamaisemiin. Kameran pakkasin matkalaukkuun, jossa se sai ollakin miltei koko ajan. Vain muutaman kuvan räpsäisin huoneemme parvekkeelta merelle päin Ü

Mereltä päin vyöryäviä laineita

ja autiota hiekkarantaa.

 Lauantaina kävimme ostamassa piknikevästä ja 

odottelimme iltapäivään pilvien väistymistä.

Tuo pilven ja sinisen taivaan raja ei tuntunut siirtyvän lainkaan.

Kunnes, hups vain, pilvet liukuivat ja aurinko tuli esiin.

Majapaikaksemme valikoitui Rannahotell aivan uimarannan tuntumassa. Meren ja hotellin väliin jää siisti rantapromenadi, jota pitkin kulki ihmisiä kävellen, pyöräillen ja polkuautoilla ajellen. 

Aamuisin katselimme parvekkeeltamme rannalla juoksevia kuntoilijoita ja satamasta kauemmas merelle lipuvaa purjeveneiden nauhaa ja odotimme ensimmäisiä uimaan uskaltautuvia.

Vatsan täytteeksi

Hotellia vastapäätä sijaitsee Pärnu Rannastaadion, jonka terassilla kävimme syömässä tulopäivänä kanapastaa. Vieläkin harmittaa, että paikan porkkanakeitto jäi testaamatta. 

Nikolai-kadulla sijaitsee Elisabetin kirkko, Jussin viinakauppa ja se ympärivuoden auki oleva Steffani pitsaravintola. Keskustapäivän ruokapaikaksi valittiin kirkkoa vastapäätä sijaitseva ravintola, jossa nautin niukkakalaisen lohikeiton. Mieskullan paistettu lohiannos oli kuulema ihan ok. 

Rannahotellin ravintolassa mieskulta tarjosi syntymäpäiväillallisen. Klassista a la carte -menuuta voimme suositella. Kumpikin valitsi kuha-annoksen ja maukasta oli. Tuli mieleen käynti Kalevankadun Passion-ravintolassa "välimaistiaisineen". Tarjoilija ei kummastellut, kun halusin aperitiivin sijasta kupillisen teetä (antibioottikuuri vielä kesken).

Perjantaina käveltiin pitsaravintola Steffanin (kesällä rannan lähellä olevan) ohi mukavan näköiselle katetulle terassille, jota lämpölamput lämmittivät kesäpäivänäkin ja joka tuntui olevan virolaisten suosiossa. Yllätyin, että suomea emme juurikaan kuulleet. Tässä amerikkalaistyyppisessä ravintolassa pöytiin tarjoiltiin pääasiassa hampurilaisia, mutta minä valitsin aivan taivaallisen hyvän kuha-äyriäiskeiton ja mieskulta erinomaisesti valmistetun pihviannoksen. Sisällä olisi voinut seurata formuloita, joten täällä olisi kannattanut käydä vasta lauantaina.

Viimeisenä iltana käveltiin Supeluse -kadulle Villa Wessetin aurinkoiselle terassille. Alkupalalautanen oli runsas kahdelle. Täällä ainoa keittovaihtoehto oli naudanlihalla, joten valitsin pääruoaksi ankkaa. Annoksen naurissose oli niin nam. Hotelli vaikutti mukavalta ja voisin valita joku kerta sen majoituspaikaksemme.

Huomioitavaa

Rannahotellissa normaalihuoneet ovat pienehköjä (mikä meille ei ollut ongelma). Huoneissa ei ollut kokolattimattoja, mikä vaikutti hotellivalintaan parvekkeen (merinäköala) ja ilmastoinnin lisäksi. Kuohuviiniä tarjolla aamiaisella, jonka voi nauttia hyvällä säällä terassilla merinäköalasta nauttien. Aamiainen oli monipuolinen, jolloin joka aamupalalle sai halutessaan vaihtelua. 

Vähän matkan päässä on Pärnu Rannahoone, jossa sijaitsevasta yökerhosta kantautui musiikki huoneeseen perjantaina ja lauantaina aamuyön puolelle (Modern Talking ja Wham -tyyppistä discomusaa). Musiikista päätellen myös hotellissamme taisi olla tanssimusiikkia tarjolla (ei käyty kurkkaamassa saatika pyörähtämässä parketilla). 

Elokuussa, nyt ensi viikon lopulla, Pärnussa on Elektronisen musiikin festivaali, jonka esiintymislavan rakentaminen Rannahoonen naapurustoon oli käynnissä. Joten musiikkia ja nuorisoa taatusti ainakin puoleen yöhön saakka lähistöllä. 

Hotellimme lähellä oli pikaruokakioski, josta mieskulta yhtenä iltana kävi meille iltapalaa. Sieltä saa myös virvokkeita ja jäätelöä (voi nauttia paikan päällä terassilla). Kioskin nurkalla oli wc, jolla näytti olevan käyttöä. Kioskin kohdalla oli lauantaina aurinkotuolien vuokraaja, jonka huomasimme vasta, kun lähdimme jo pois rannalta. Menimme tietysti ensin rannan toiseen päähän, jossa ei ko. henkilökuntaa näkynyt! No, me jäätiin sitten kioskin terassille istumaan aurinkoon ja nautittiin yhdet virvokkeet Ü

Ilmainen bussikuljetus vei monta kertaa päivässä Pärnun suurimpaan kauppakeskukseen (Kaubamajakas). Bussi lähtee Pärnu Hotellista ja pysähtyy ottamaan matkustajia kyytiin tiettyjen hotellien kohdalla. Bussilla olisi voinut mennä myös keskustaan. Bussi ei ole kovin suuri, joten saa varautua seisomaan ainakin suosittuina päivinä. Rannahotellista kauppakeskukseen oli noin kymmenen minuutin matka. Hypättiin klo 10.43 hotellin edestä bussiin ja tultiin takaisin klo 12 kauppakeskuksesta lähtevällä bussilla. Kertonee jotain paikan suuruudesta. Kuljetus on tarjolla kesäaikaan.

Heinäkuun pian vaihtuessa elokuuksi huomaa, miten päivä on lyhentynyt. Jos jaksaisin valvoa myöhään, sytyttäisin lyhtyihin kynttilät ja istuskelisin takapihalla tähtiä tuijottaen. Jospa jonakin iltana elokuussa olisi ihanan lämmintä ulkona tunnelmointiin. Onhan lomaa vielä melkein kaksi viikkoa jäljellä.

-Sari-

Aurinkoa ja ruusuntuoksua

Paistaa, aurinko!

Koukattiin Tarvaspäässä Gallen-Kallela -museossa ja Cafe Zoceriassa herkuttelemassa ennen kaupassa käyntiä ja juuri parahiksi ennen vesisadetta. Jos silloin olisi jo aurinkoinen lämmittänyt näin ihanasti, ei minnuu varmaan olisi saanut sieltä ihan heti pois. Olisin vaan tuijotellut Laajalahdelle ja huokaillut seesteistä maisemaa Villa Linuddin terassilla istuen.

Museoon mentäessä ja poistuessa pysäytti huumaava vaaleanpunaisten ruusujen tuoksu. Koska kameraa ei mukana ollut, ruusuista jää vain hajumuisto.

Ruusunkuvat otin omalta pihalta.

Taitaa köynnös olla nyt komeimmillaan.

Me jäätiin toipilaskaverin kanssa takapihalle, kun mieskulta ja lapset katosivat puskien taakse pelaamaan mölkkyä. Eddy kuuntelee puukapuloiden kolahduksia.

Lupasin lapsille tänään lasagnea. Pitää etsiä tarvikkeet valmiiksi ja kun tulevat pelaamasta, käydään kokkailemaan. Mukavaa ajanvietettä tehdä yhdessä ja opettaa samalla ruuan valmistusta. 

Kesäistä torstaipäivää!

-Sari-

Eikö se johtunutkaan työkiireen hellittämisestä?

Aurinkoinen viikonloppu. Kesän parhaita. Flammentanz kukkii komeasti ja nuppuja on vielä runsaasti. 

Miula alkais huomenna kesäloma. Perjantaina oli töissä sellainen olo, että nyt kun kiire hellittää, en mitään enää kykene tekemään. Kaiken sen olen antanut viimeisten viikkojen aikana, mihin pystyn ja vähän enemmäkin. Sellainen käsiä vavisuttava olo ja poskia kuumotti. Eilen kohosi kuume reiluun 38 asteeseen ja tänään ajeltiin lääkäriin. Sain lähetteen sairaalaan, koska tulehdusarvot olivat parissasadassa. Saa nähdä miten käy. 

Nauttikaa auringosta ken voi!

-Sari-

Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain

Mieskulta viettää tänään syntymäpäivää nro 55.

Meillä ei lahjota toisiamme, mutta joskus on kiva yllättää toinen. Vähän aikaa sitten sain ajatuksen pienestä yllätyksestä, KARHUkoplasta. Onnittelutagin toisella puolella oli vihje, joka kuulema paljasti paketin sisällön (klikkaa kuva isommaksi).

Mutta luuli, että lahja sisälsi monta pientä Karhua, 

eikä tällaista vähän isompaa Karhukoplaa Ü

Onnea lempikesäkukkiesi kera vielä :)

Avautuivat sopivasti juuri tänään 

Illemmalla nautitaan lettuja mansikkahillon ja kermavaahdon kera.

Nyt huilataan vähän aikaa Bottaksen formulavoiton jälkimainingeissa.

Aurinkoa tähän viikon loppuun!

-Sari-

Nokkosvettä

Tänään oli tarkoitus toisen uuvuttavan työviikon jälkeen vain levätä. Heräsin ennen kuin mieskulta lähti kuudelta töihin ja olo tuntui jo pirteältä. Seitsemän jälkeen hipsuttelin pyykkituvalle ja aamupäivällä sain pestyä pyykit. Ihanaa, kun voi ulkona kuivattaa lakanat ja pyyhkeet. 

Pyykkejä kuivumaan ripustaessani huomasin laattojen väliin kasvaneen nokkospuskan. Siitä vihdoin sain kimmokkeen leikellä kukkapenkistä nokkoset veteen hautumaan. Ensi viikolla kastelen kukkaset nokkosvedellä ja myöhemmin kasvavat uudet verot taidan käyttää ruokaan. Nokkoslettujen ajatteleminen saa veden herahtamaan kielelle ja nälkäisen vatsan huomauttamaan olemassa olostaan.

 Nokkosia leikatessa huomasin varpaitani lähestyvän madon.

Oi joi, tuollaisen kun laittaisi ongenkoukkuun kalojen syötiksi.

Tummia pilviä alkoi kasautumaan taivaalle ja tunsin vesipisaran kädelläni. Onneksi ei alkanut satamaan. Varmuuden vuoksi kannoin elektroniikan pois ulkoa sisätiloihin.

Kun ei enää ollut kuuma, innostuin putsaamaan suihkulähteen ja kannoin astiaan monta ämpärillistä vettä. Huomenna kuuntelen veden solinaa ja vietän aikaa takapihalla nauttien puutarhasta. Sain naapurilta taannoin muutaman iiriksen juuren ja yksi innostui kukkimaan. Vaikea saada iiriksen kauneutta valokuvaan. 

Tämän hengähdystauon jälkeen jaksaakin taas vähän aikaa puuhastella ennen kuin pääsee saunan lauteille rauhoittumaan. Muutamalle yrtille pitäisi löytää uusi kasvupaikka ja suklaabasilikat ovat kasvattaneet juuret jo niin komeiksi, että nekin pitäisi saada multaan kasvamaan. Tämän lepopäivä jatkuu taas Ü

Lauantain jatkoa sinnekin!

-Sari-

Pronssihääpäivänä

Pitkävartisia punaisia ruusuja, makeita mansikoita ja sydämen muotoisia täytesuklaapaloja. Kumpainenkin oli halunnut muistaa hääpäiväämme näin työarjen keskelläkin.

Ja mielelläänhän raskaan työpäivän jälkeen istahtaa tuon mieskullan kanssa vastakkain nauttimaan auringonpaisteesta 

(ja niistä mansikoista ja suklaapaloista ja kuplivasta juomasta).

Takapihalla oli yllätyksenä lilja aukaissut tänään kaksi kukkaa < 3

Meillä rakkautta tunnustetaan joka päivä ja monta kertaa.

Kertonee siitä, että yhdessä on edelleen hyvä olla.

Minä rakastin metsää ja maailmaa,

nyt rakastan häntä mä vain.

Hän on minun metsäni, maailmain,

hän on minun ainoain.

- Eino Leino -

Eino Leinon päivä

runon ja suven päivä

-Sari-