Marketanpuisto - Tammen tarina

 Hortonomien Yhdistys ry on uudistanut 20 vuotta Marketanpuistossa olleen osastonsa kevään aikana. 

Ideoita uudistukseen haettiin hortonomiopiskeiljoille suunnatun kilpailun kautta, johon osallistui viisi suunnitelmaa. Kilpailun voitti opiskelijat Ella Kaakkola ja Maria Ingström suunnitelmallaan Tammen tarina.

50 neliön kokoisen alueen suunnitelluun annettiin vapaat kädet, ehtona oli ainoastaan osastolla olevan tammen säilyttäminen. Onhan tammi yhdistyksen symboli ja sen logossa on kolme tammenterhoa ja  kolme tammen lehteä.

Osaston rakennustyöt toteutti Pihaus Oy ja valmis osasto luovutettiin toukokuun 15. päivänä yhdistykselle ja puutarhassa vierailevien käyttöön.

Henkilökohtaisesti pidän tästä suunnitelmasta. Se on hyvä esimerkki siitä, että oleskelualue voi olla irrallinen rakennelma, eikä sitä tarvitse sijjoittaa rakennuksen kylkeen terassiksi. Oleskelualueen saa yhtenäiseksi erilaisilla rakennelmilla ja pergolat ja tammi tuovat siihen rytmittävää korkeutta. Tällainen rakennelma sopii niin pieneen pihaan ja kuin myös isompaan puutarhaan oleskelualueeksi.

Materiaaleja muuttamalla tähän saisi tulipaikan tai mukavan ruokailualueen, jolloin laatikoihin voisi laittaa kasvamaan syötäviä kasveja kuten yrttejä ja tomaatteja.

Tästä tulee varmasti yksi lempipaikoistani puistossa.

Eikä vähiten tammen takia :)

Tuonne voi mennä haaveileemaan omasta puutarhasta, ottaa mukaan kirjan ja eväät ja viipyillä kauan aikaa. Kuunnella kehäkolmosen liikenteen virtaa ja katsella Helsinki-Vantaalle lentäviä koneita.

Oletko tutustunut tänä kesänä Marketanpuiston uusiin ja uudistettuihin kohteisiin?

Jos haluat olla ikuisesti onnellinen,

ryhdy puutarhuriksi.

(kiinalainen sanonta)

-Sari-

Kesäistä

 Lauantaiaamu valkeni pilvisenä ja hämäränä, mutta iltapäivä oli jo mukavan aurinkoinen. 

Tänään sunnuntaina aamupäivän paistoi aurinko ja pilviverho kasautui iltapäivällä peittämään taivaan. On ollut taas kesäisen lämmintä.

Puiston koristeomenapuu on punaisena omenoista.

Olisipa oma omenapuu, josta voisi poimia hedelmiä syötäväksi. Onneksi kaupasta saa kotimaista omenaa pahimpaan omenahimoon.

Ihanaa, kun tähän elokuun loppuun saadaan vielä näin kauniita päivä ja niistä on jaksanut nauttiakin. 

Perjantaiksi mieskulta ehdotti illallista Nokkalan Majakalla ja sinne suunnattiin kuuden aikoihin. Kahvila oli siihen aikaan jo melkein täynnä, mutta onnistuttiin löytämään vielä vapaat paikat. Meidän jälkeen tulleilta varmistettiin ensin, onko istumapaikkaa jo varattuna.

Eilen mieskulta lähti jo varhain aamulla hallille koko päiväksi ja jäin katsomaan viikon takaista askarteluliveä, kun ulkona näytti niin hämärältä. Innostuin vasta iltapäivällä viemään koirakaverin ulos ja istuttiin hetki puiston penkillä auringon lämmöstä nauttien ja sitruunaperhosta seuraten. Liekö löytänyt mistään ruoikaa, kovin vähän enää luonnossa kukkii.

Tänään kaipasin retkeä Marketanpuistoon ja pyysin mieskultaa viemään sinne autolla, jotta voimia jää puistossa kiertelyyn. Sovittu tunti oli tietysti ihan liian lyhyt aika, varsinkin kun puistoon oli kesän aikana rakennettu paljon uutta ja Piha & Puisto päivien jäljiltä alueella oli vielä paljon näytteilleasettajien tavaroita paikalla. Palailen puistokuulumisiin ensi viikolla.

Tänään Miia tekee askartelulivessään syksyisiä kortteja. Aihe on niiin mieluinen, että nyt on siirryttävä sitä seuraamaan silmä ja korvat tarkkana Ü

Mukavaa sunnuntai-iltaa!

-Sari-

Kuurosateinen elokuu

 Heräsin viime yönä   aivan järkyttävän   kovaan ukkosen räsähdykseen, jota seurasi rankka sadekuuro. Ihan kuin olisi salama iskenyt jossain lähellä puunrungon halki. Huomasin kuminan aikaan vain yhden ison salaman välähdyksen, tosin silloinkin oli silmät kiinni. Onneksi ukkonen ei kestänyt kauaa. Mutta oli sen verran kovaääninen, että hieman pelkäsin sen voimakkuutta ja toivoin ettei mitään vahinkoa aiheuttaisi.

Ukkosia on alkanut kehittymään vasta iltapäivällä ilman lämmettyä, mutta nyt ukkosta voi odottaa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Eilen alkoi ukkostamaan heti aamusta. Onneksi alkoi vasta sen jälkeen, kun mieskulta oli käynyt koirakaverin kanssa lehdenhakureissulla. Ediä ei olisi saanut ulos sitten millään ukkosen aikaan. 

Täällä on pelätty ukkosta  nyt elokuussa melkein joka päivä ja vietetty enemmän tai vähemmän aikaa sängyn alla. Yhtenä päivänä Edi halusi vessaan suojaan (missä uudenvuoden aattona ollaan paossa raketteja) ja jäi sinne tyytyväisenä nukkumaan senkin jälkeen, kun ukkonen oli jo mennyt menojaan.

Minua ei nämä sateiset päivät haittaa, hyvä vain kun kuivan kesän jälkeen saadaan vihdon vettä luontoa kastelemaan. Mutta Edin puolesta toivon, että noita ukkosia olisi harvemmin tai ei lainkaan. Mutta näillä lämpimillä elokuun päivillä on tuo kääntöpuolensa.

Pidän tulevalla viikolla viimeiset kesälomapäivät ja hyvin kosteaa on tulossa ensi viikostakin. Puutarhassa olisi paljon pientä puuhaa, mutta jos sataa niin olenpa sitten sisällä ja etsin jonkun mukaansa tempaavan kirjan luettavaksi. Olisi myös kiva käydä Ateneumissa, mutta tuskin viitsin mennä jonottamaan sisäänpääsyä sateeseen. Tosin niin voisi ajatella moni muukin.... Elokuvissakin olisi monta katsottavaa elokuvaa ensi viikolla. Enköhän jotain tekemistä lomaviikolle keksi 😊

Puistolenkeillä olen käynyt ihastelemassa kypsyviä koristeomenoita ja oransseja pihjalanmarjoja. Askeleet vievät myös tammen luo terhoja katselemaan. Sieniä sateet eivät vielä ole kovin montaa nostaneet maan päälle näkyviin. 

Yhtenä aamuna takapihalla oli monta pientä multakekoa, kun madot olivat kaivautuneet maan pinnalle sateen jälkeen. Omalta osaltaan pitävät maan ilmavana. Kurkistin ruohikossa olevan korin alle ja siellä makoili oikein pullea mato. 

Etsimääni pantterietanaa en tällä kertaa nähnyt. Aiemmin korin alla makoili oikein pullukka yksilö, mutta ehkä se ei pitänyt tunkeilustani ja siirtyi rauhallisempaan paikkaan.

Jestas kun täällä alkoi tuulemaan kovasti. Tällekin päivälle oli luvassa sadetta melkein koko päiväksi, mutta ennuste on nyt muuttunut huomattavasti paremmaksi ja tällä hetkellä paistaa aurinko. Sadekuurot toki voivat kehittyä hetkessä, joten kaikki on mahdollista.

Taidan seurata loppuun nyt menossa olevan askareluliven ja sitten katson ensimmäisen koosteen Puutarhakauden parhaista paloista, joista eilen katsoin jälkimmäisen jakson. 

Mukavaa elokuista sunnuntaita!

-Sari-

Talkoovoimin näkösuoja verannalle

 Useampana kesänä on suunniteltu äidin rantasaunan verannalle näkösuojaa pukeutujille. Suojana on käytetty tähän saakka kankaita ja suihkuverhoja, jotka eivät pienessäkään tuulessa pysy hyvin paikoillaan painoista huolimatta. 

Kuopuksen ollessa piällysmiehenä laitettiin talkoot pystyyn ja saatiin rimasuoja rakennettua. Sateen takia maalaus jäi kesken, mutta sisko lupasi maalata rimat toiseen kertaan ja nuo tolpat.

Alunperin tarkoituksena oli käyttää puutavarana mitä varastoista löytyisi, mutta lopulta päädyttiin ostopuuhun. Käytiin kuopuksen kanssa katsomassa ensin rautakaupan rimatarjontaa (ja saatiin vanhemmalta miesmyyjältä todella ala-arvoista palvelua neuvoa kysyessämme), mutta päädyttiin onneksi lopulta tutun, lähellä sijaitsevan Rakennustarvike Luukkaisen tuotteisiin. Soitin ensin Tarjalle, löytyykö heiltä meidän tarpeisiin sopivaa rimaa ja seuraavana päivänä ajeltiin mieskullan kanssa Laasalaan.

Palvelu oli ystävällistä ja saatiin kaikki tarvitsemamme puutavara liikkeestä. Ilmo etsi vielä lopuksi hallin perimmäisestä nurkasta sopivan laudan, joka oli just semmoinen kuin suunnitelmissani pystylaudaksi ajattelin. Kannattaa muuten välillä tarkistaa lunttilapusta mitat, että ostaa sopivan mittaista tavaraa Ü

Saatiin sahata paikan päällä hallin sirkkelillä kuusimetriset rimat sopivan pituisiksi ja autoon mahtuviksi, mikä myöhemmin nopeutti huomattavasti talkootyötä. Ja rimoista tuli näin myös tasamittaisia. Tosin vanha rakennus on väärän vänkyrä ja tolppien välien pituuden vaihtelu oli paikoitellen suurtakin, jota ei kuopuksen kanssa huomioitu mittoja ottaessamme.

Rannalla purettiin rimat autosta nurmelle ja aloitin hiomaan sahattuja rimanpäitä. Välillä kävin auttamassa mieskultaa ja asetteltiin pystylaudat oikeaan kohtaan. Sitten rakennusprojekti seisahtui hetkeksi, kunnes paikalle saatiin lisää mielipiteitä ja rakentaminen jatkui miesten voimin. Minä sain kuopuksen kaveriksi rimojen hiontaan. Hiottavia päätyjä oli kymmeniä.

Me pakataan Savonlinnan reissuille useimmiten mukaan miun akkuporakone ja kesälomille myös miehen hiomakone. Onneksi myös toisella timpurilla oli omat työkalut mukana. Homma hoitui nopeasti, kun molemmat päät saatiin ruuvattua yhtä aikaa kiinni lautaan. Mieskulta teki riman päihin ensin apureiän, etteivät kuivat rimapuut halkeilleet ruuveja kiinnittäessä.

Kun rimoitus oli valmiina, innostui kuopus maalaamaan suojan heti samana iltana. Mikä osoittautui hyväksi päätökseksi, sillä seuraavana päivänä vaakasuoraan piiskannut sade olisi kastellut kuivat rimat. Porukalla maalatessa sekin sujui sukkelaan.

Rimojen väliin jätettiin pienet raot, joista kuumalla pääsee edes vähän ilma virtaamaan. Ulkoa päin ei näe verannalla olijoita mutta verannalta pääsee kurkkimaan pihalla liikkujia.

Seuraavana iltana pidettiin näkösuojan "vihkiäiset". Tyttäret virittelivät kattoon lamppuja ja kuopus kävi keräämässä kukkia. Minä tein äidille vastan. 

Toivottavasti tuota päästään testaamaan vielä tänä kesänä tai alkusyksystä, tunnelmoimaan illan hämärässä kynttilöiden valaistessa verantaa.

Näitä viikareita ei talkooväen pulinat häirinneet. Hetken uiskenneltuaan emo vei poikueen kuivattelemaan sulkiaan lähellä olevan niemekkeen rantakiville ja siellä ne lepäilivät pitkän aikaa.

-Sari-

Marjametsässä

 Mustikalla pitäisi olla ominaisuus pudottaa lehdet, kun marjat kypsyvät. Silloin olisi paljon mukavampi niitä poimia. Kauempaa katsottuna mustikoita näkee varvuissa vaikka kuinka, mutta kohdalla ne ovat lehtien alla piilossa eikä ollenkaan niin suuria.

Kävimme poimimassa mustikkapiirakkamarjat ranta-

saunan läheltä rinteestä. Pieniä olivat kuivalla kankaalla.

Eddy oli mukana vahtimassa ettei hukka vie.

Mealle keräsin oman mustikkakimpun 💖

aamuisin ranta-aitan nurkilta ennen aamupalalle lähtöä.

Vieläköhän sateet ennättivät pelastaa tämän kesän 

mustikkasatoa. Raakileita ei meidän mustikkamailla näkynyt.

-Sari-

Koronatestissä

 Tänään on tullut muutamia sadekuuroja, etenkin just silloin kun mieskulta on koirakaverin kanssa ulkona tai aikoo lähteä lenkille Ü

Pisimmän sadekuuron aikana koetin josko jaksaisin kerätä sadevettä ja hyvin jaksoin. Ämpäristä oli vesi loppu, onneksi kurkistin sinnekin ja tomaatit saavat taas kastelujärjestelmän kautta vettä. Viikonlopun sateista pitää lisätä seuraavan kerran ämpäriin vettä, sillä sadevesi on parhainta kasveillekin.

Aamulla huomasin tomaatinlehtien seasta isoköynnöskrassi Milkmaden kukan. Pensaskrassi Jewel Cherry Rose on avannut useamman kukan olohuoneen ikkunalaudalla, jonne siirsin sen sateelta suojaan. Jospa saisin siitä siemeniä kerättyä talteen.

Toivottavasti olo tästä nyt paranee ja viikon lopulla jaksan siivota takapihalta koivunsiemenet laatoilta ja tyhjentää vedet astioista. Lauantaina jo puolisen tuntia koivunsiemeniä laatoilta lakasin, mutta moneen paikkaa niitä siemenkekoja vielä jäi.

Kävin tänään aamulla varuiks koronatestissä, kun on ollut nuhaa ja yskää enkä ole vielä jaksanut loman jälkeen töihin palata. Vielä tulosta odottelen. Olikin oikein hauska kokemus se testin otto drive-in -paikalla. Oli niin pirtsakka henkilö sitä ottamassa ja vanupuikkoa pyöritellessä laski niin kovaan ääneen, että ajatukset kiinnittyi siihen eikä mitä nielussa tapahtuu. Ei tuntunut mitenkään pahalle, osasin varmaan rentoutua oikealla tavalla.

Noita kelloköynnöksiä kastellessa huomasin varaston seinältä perhosen päiväuniltaan. Kunpa tuon olisi nähnyt siivet selällään.

Sen verran tänään on tuntunut olo paremmalta, että toivekkaana töihin paluusta laitoin työkännykän latautumaan. Luulen huomenna olevani jo jollain lailla etätyökykyinen. 

Toivottavasti koronatestin tulos ei tule keskellä yötä ja herätä kesken makeimpien yöunien. Aamulla ei kovin pitkään pysty nukkumaan, kun työmiehet aloittavat koneilla ajelun tuolla pihatiellä jo ennen kahdeksaa. Vielä lomalla oleva mieskulta ei oikein aikaisesta töiden aloittamisesta riemastu, kun aamusin on oppinut lomalla nukkumaan pidempään. Ja varsinkin kun muisteli, että kahdeksaan saakka pitäisi olla rauhallista työmaalla.

-Sari-

Enonkosken hiekkaveistokset

 Savonlinnan naapurikunnan torille oli tehty tänä vuonna suomalaisvoimin hiekkateoksista taidenäyttely teemalla "Eteenpäin - Forward". Koronan takia EM-kisa oli peruutettu tältä vuodelta.

Hiekkaveistoksia oli kaikkiaan 11 ja 

niitä tekemässä oli ollut kuusi henkilöä.

Autot lastattiin Measta isomummoon ja hurautettiin Enonkosken kirkolle. Kävin yläasteen Enonkoskella, joten sinne on tullut kuljettua koulubussilla kolmen vuoden ajan. Milloin lyhempää milloin pidempää reittiä. Tuttuja maisemia mutta paljon on kirkonkylä muuttunut sitten kouluaikojen.

Tämän kivisillan alla uiskenteli kaksi sorsaa vastavirtaan. 

Ennen veistoksiin tutustumista istahdettiin nauttimaan jäätelöt. 

Terassi sijaitsi puroon päin ja iltapäiväauringon paahteessa tämän rakennuksen takana. Rakennuksessa sijaitsee Koloveden luontotupa ja Elämänmenoa Enonkoskella -valokuvanäyttely. Yläkerran vintillä on 4H-yhdistyksen myynnissä kaikenlaisia käsitöitä. Me ostettiin villasukkia 😁

Hiekkaveistokset

Etualalla veisto s"Elämä jatkuu"

"Tekniikan kehitys"

"Metsän mehiläiset"

"Herääminen"

"Ilo irti"

"Kaikki hyvin"

Enonkoskella on vuodesta 2017 alkaen vietetty 

syyskuun lopulla KoskiVenetsialaisia. 

Pitääpä seurata järjestetäänkö 

sellaiset tänäkin vuonna.

-Sari-