Rentukka

 

Lapsuudessa rentukan kukkiessa oli kouluvuosi lopuillaan ja se tiesi muuttoa aittaan nukkumaan tulevaksi kesäksi. Aitta pestiin toukokuussa lattiasta kattoon ja puhtaaseen huoneeseen tuotiin rentukoita maljakkoon. Siksi varmaan rentukka on edelleen yksi kevään merkittävimmistä kukista ja joka kevät seuraan tarkkana ojanvarsia ja kosteikkoja nähdäkseni, milloin rentukat käyvät kukkimaan. Nyt on se aika kukkeimmillaan Ü

 

Vietettiin pitkä viikonloppu maalla vanhempieni luona ja kyllä oli taas voimaannuttavia päiviä. Tämä hetki vuodesta on omasta mielestäni ehdottomasti parasta aikaa. Luonto parhaimmillaan pesivine lintuineen ja kurnuttavine sammakoineen. Koivun lehdet vielä hennon vihreät ja metsään tulee pikku hiljaa lisää kukkivaa - ketunleipiä ja orvokkeja jo löytyi. Mustikkasadosta tulisi kukkien perusteella melko runsas. Jopa aurinkoisella kivirauniolla kasvavasta vadelmastakin löytyi kukkanuppuja!

 

Kovin olisi tehnyt mieli jo nukkua rantasaunalla aitassa, mutta yöt olivat vielä hyvin kylmiä, jopa pakkasta oli luvassa. Saunakin jäi vielä lämmittämättä. Tällä kertaa saatiin tyytyä ulkona touhuiluun ja kävelyretkiin koiran kanssa (joka uskaltautui jo järveen mahaansa myöten vettä juomaan). Pääskyset olivat jo muuttaneet pihapiiriin ja kaulushaikaran puhaltelut kuuluivat lahden perukoilta kilometrin päähän. Ensimmäiset käen kukunnat laskettiin heti perille päästyämme. Västäräkkejä ei näkynyt, liekö aiempien vuosien pyrstön keikuttajat joutuneet surman suuhun.

 

Täällä kotonakin kevät on mennyt poissa ollessa askeleen eteen päin. Sireenissä olivat jo isot nuput ja vuorenkilvessä komeat kukinnot. Myös varjohiippa kukkii vihdoin. Vaikka pihamaa ei ole suuren suuri, niin aina se keväisin hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa pimeän ja kylmän talven jälkeen henkiin heräämisellä ja uusilla, yllättävillä kasveilla.

 

Mutta nyt seuraamaan kumpi tänään yllättää.

Kanada vai Venäjä.

Vai tuomarit.

 

Mukavaa alkavaa viikko!

Jokohan vihdoin lämpenee....

 

-Sari-