Oitbackan putiikilla

Loviisan Wanhat talot ja Fiskarsin käsityökortteli jäivät tämän päivän osalta, mutta pääsin "piipahtamaan" Oitmäellä Kartanoputiikissa ja tallipihalla katselemassa Kirkkonummipäivän menoa. Olihan kartano melkein mieskullan matkan varrella keilahallille, joten ei voinut kieltää miulta tätä iloa Ü

 

En ollut koskaan aiemmin kartanon mailla käynyt, joten istahdin ihan aluksi puutarhapenkille nauttimaan aamuauringon säteistä ja aistimaan tallipihan henkeä ja tunnelmaa. Olisin kyllä voinut istuskella siinä paikoillani koko reilun kaksituntisen, mutta kun väkeä alkoi saapua paikalle läksin minäkin kiertelemään.

 

Heikkouteni ovat rautataokset, kuten olen monesti tunnustanut.

Näillä vehkeillä sepän kädessä muotoutuu kaikkea ihanaa.

 

Takapihan "remppa" on junnaillut pari vuotta. Garden living esitteli tallipihalla palvelujaan ja ilmoittauduin syksyn pihasuunnittelukurssille. Jospa siitä saisin potkua projektiini ja hyviä neuvoja oikeanlaiseen sijoitteluun ja kasvivalintoihin. Ensi keväänä on hankittava se kuokka ja lainattava jostain Jussi töihin. Tai sitten on tyydyttävä vaan ruukkuviljelyyn. Tai palkattava Garden livingin naiset töihin (saa verotuksessa kotitalousvähennykseen).

 

Työviikon jälkeen kaipailin shoppailua. Ihan vähän vain.

Uusi sänky vaatii oman suojeluksensa ja siihen löytyi oiva tuote Fridalta. Pellavainen koristetyyny siivet - painatuksella.

 

Kartanoputiikissa katseeni kiinnittyi heti noihin yksittäiskappaleina myytäviin palloihin. Muutaman värikkään pallon vaihtaminen nykyiseen maanläheiseen pallovalosarjaan riittää luomaan erilaista tunnelmaa sisustukseen. Pallot olivat euron kipale, joten ei paha investointi. Odottelen, jos valikoimaan tulee muitakin kivoja "omia värejä". Vaikka oranssia Ü

 

Ja miun musta pellavapaita kaipaa edelleen lisää asusteita kaverikseen. Tämä kullanvärinen sydän oli ihanan suuri (mutta on kevyt kantaa).

 

 

Lähtiessä piipahdin vielä navetan ylisillä tänään avautuneessa vaunumuseossa.

 

Kiseleffin suku on aikoinaan rakennuttanut tilalle mahtavia rakennuksia. Jotain siitä suuruudesta antanee osviittaa tämä navettarakennus.

Orangerissa olisin kyllä tahtonut piipahtaa, mutta se

ei taida olla sallittua.

 

Vanhan talvipuutarhan sijaan ihastelin kukkaloistoa 

"navetan nurkan takaa".

 

 

Kello on rientänyt jo melkein sauna-aikaan.

Pesuvehkeitä siis pakkaamaan.

 

Ihanaa lauantai-iltaa ja venetsialaisia!

 

-Sari-

Uusi sänky, parempia unia

Olin puhunut uuden sängyn ostamisesta mieskullalle jo jonkin aikaa. Kesälomalta palattuamme selkä alkoi oireilemaan ja paras paikka selän mielestä oli enää ihan keskellä sänkyä. Kun Sotka mainosti patjanvaihtoviikkoja, ei kauaa aikailtu. Viikonloppuna päätettiin uuden sängyn hankkimisesta, maanantaina käytiin testaamassa ja tekemässä kaupat ja nyt on jo uusi sänky paikoillaan makuuhuoneessa.

 

Nalle sai kunnian olla sänkymannekiinina Ü

 

Hakosen jakelutiimi vei vanhan pois ja kasasi uuden tilalle.

Kävi näppärästi ja veivät roskatkin mennessään.

Olipa nopeaa ja hyvää palvelua!

 

Pidin tänään lomapäivän ja pyykkipäivähän tästä tuli.

Puhtaat peitot ja tyynyt lakanoista puhumattakaan sänkyyn laitetaan. Nyt mie käyn helmalakanan kuivumasta ja alan silittämään ja sitten petaamaan.

 

Toivottavasti yöllä saadaan makoisat unet.

 

-Sari-

 

Herukoilla herkutellen

Mustikkaakin makoisampia ovat mustaviinimarjat,

parhaimmillaan suoraan pensaasta poimittuna.

Suunnittelin ensin tekeväni herukkakakun, mutta koska marjoja oli liian vähän ja naapurin punaherukkapensaissa olisi pitänyt käydä varkaissa, keitinkin marjoista hilloa ja pyöräytin nopeamman leivonnaisen, kääretortun.

 

  

 

Hyvää tuli kääretortusta, ei yhtään kirpakkaa

vaan suussa sulavan makoisaa.

Varsinkin tumman suklaan kera Ü

 

Ja seuraavan herukkasadon kypsymisaikaan tämä

ohje on varmasti taas tarpeellinen.

 

Keitä ensin mustaherukoista hillo jäähtymään

neljä desiä mustaherukoita

puoli litraa vettä

puolitoista desiä sokeria

(keitellään kasaan hilloksi välillä hämmennellen kunnes

 jäljellä on noin kaksi desiä ).

 

Sitten vatkataan kermavaahto

(pari desiä kermaa ja maun mukaan sokeria)

jääkaappiin odottamaan kääretortun täyttämistä.

 

Ota uunipelti ja levitä leivinpaperi sen pohjalle

valmiiksi ja laita uuni lämpiämään 225 asteeseen.

 

Seuraavaksi vatkataan kääretorttupohja

 

neljä munaa

kaksi desiä sokeria

(vatkataan kuohkeaksi vaahdoksi)

desi vehnäjauhoja

kaksi ja puoli ruokalusikallista kaakaojauhetta

teelusikallinen leivinjauhetta

(kuivat aineet yhdistetään hyvin keskenään ja

ripotellaan sihdin läpi munasokerivaahdon sekaan

hyvin varovaisesti sekoittaen - taikina on edelleen kuohkeaa)

 

Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille

ja laita torttupohja uuniin paistumaan.

Kääretorttua paistetaan reilut viisi minuuttia.

 

Levitä toinen leivinpaperi pöydälle, ripottele päälle sokeria ja

käännä paistunut torttupohja sokerin päälle.

Irrota leivinpaperi pohjasta

(jos pidät kosteaa pyyhettä torttupohjan ja leivinpaperin päällä,

irtoaa pohja leivinpaperin päältä helpommin).

 

Hieman jäähtyneen pohjan päälle levitetään ensin hillo,

sitten kermavaahto ja lopuksi kolmisen desiä mustaherukoita.

Kääritään rullalle ja laitetaan jääkaappiin jähmettymään

- ja keitetään pannullinen kuumaa ja nautitaan kesän mauista.

 

-Sari-

 

 

 

 

Extempore piipahdus Narinkkatorilla

Tämä päivä piti olla ihan vaan kotosalla, siivoten ja puuhastellen tai sitten vaan joutenolosta nauttien. Ennen kauppareissua kuitenkin lukaisin Susannan blogia ja sain loistavan ajatuksen suunnata kaupan kassalta bussipysäkille parkkihallissa odottavan auton sijaan. Eikä ollut yhtään huono suunnitelma. Kamppiin siis suuntasin ja erityisesti Narinkkarin käsityökortteliin. Jutustelin kauppiaitten kanssa ja tein muutamia ostoksia. Kyllä shoppailu ja sosiaalinen kanssakäyminen aina yksin vietetyn päivän ja siivouksen voittaa Ü Varsinkin kun eilen vietin jo yksinäisen päiväni..

 

Heti kierroksen alkuvaiheessa iskin silmäni Aanmaan laukkuihin. Kojulle palasin kierroksen loppuvaiheessa ja pitkän harkinnan ja tutkiskelun jälkeen päädyin tähän laukkuun.

Huolella valmistettu, sopivan kokoinen ja käytännöllinen laukku. Ja mallia löytyy monella eri kuosilla ja tyylillä. Varmasti myös sinun makusi mukainen veska. Huomaa tuo "varmuusketju" alemmassa kuvassa. Yrittäköön laukkuvarkaat huomaamattomasti päästä kähveltämään arvotavaraa näistä laukuista!

 

Toinen mahdoton ohitettava oli tämä nahkakoru, jonkalaista oikeastaan lähdin tästä tapahtumasta haeskelemaan. Väriä mustan pellavapaidan kanssa käytettäväksi.

 

 

Oranssia löytyy myös tästä huivikorusta Ü

 

Ja oranssinen oli myös Susannan korttelikätkö, jonka löysin yhdestä myyntikorusta ja sain ihan ilmaiseksi Susannalta valita lempirievun. Valintani osui Ötököihin Ü

 

Päivän väriteema oli siis ihan selkeästi oranssi.

On vaan miule niin mieluisa - lämmin ja aurinkoinen.
Mikäpä muukaan tällaiselle heinäkuiselle jellonalle.

Ja syksyn varalle on hankittava aina vähintään yksi Näkystin
Zirkonellalta Ü

 

 

Tämä ilta meni sitten mieskullan kanssa kokkaillessa ja

jälkkäriksi nautittiin suklaafondue tuoreilla mansikoilla.

 

Kohta ilta alkaa hämärtymään, joten on aika

toivottaa hyvää yötä.

 

-Sari-

Rannalla rakkaimmalla

Tämä lomakesä ei kummoinen ollut. Ainakaan niiden mielestä, jotka odottivat lämpöä ja auringonpaistetta. Kun mietin kolmea lomaviikkoani, muistan vain yhden päivän, jolloin satoi haitaksi asti. Toki useampana päivänä tuli vettä enemmän tai vähemmän ja muutamana päivän ukkonenkin paukahteli, mutta aurinkoiset päivät ovat jääneet mieleeni. Lämmöstä en niinkään edes välitä, kuumalla kun ei jaksa oikein touhuta. Viileät poutapäivät olivat ihan parhaita maalaamiseen. Eikä aitassakaan ollut kuuma nukkua.

 

Nyt elokuussa on sen sijaan saatu nauttia poutaisista päivistä, auringon lämmöstä ja marjaisista metsiköistä. Jopa helteestä paikoin. Ja näyttäisi tämä vallitseva sää jatkuvan vielä ensi viikollakin. Nyt on hyvä fiilistellä ja viettää aikaa ulkona niin paljon kuin mahdollista. Pakata eväskori ja retkeillä luonnossa tai puistossa. Poltella ulkotulia illan hämärtyessä ja käpertyä viltti ympärillä puutarhatuoliin. Ja muistella lomapäiviä.

 

Juuri nyt viettäisin mieluiten aikaa täällä järvellä.

Kuinka ihanaa olikaan olla koko loma näissä maisemissa.

Tuolla vastarannalla uiskenteli joka ilta yksinäinen joutsen. Kurkipariskunta lensi lähes kellontarkasti ison kiven juureen iltakahdeksan jälkeen. Menivätkö syömään vai mikä lienee sinne vetänyt. Tuosta rannalta mieskulta onki pikkuruisen ahvenen ja muutaman suuremman särjen (tai olisiko ollut salakoita...) kissoille ruuaksi. Ja ihan varmasti yhtenä iltana nähtiin norppa tai kaksi tässä lahdella. Eräänä iltana taas kahdeksan kuikkaa ui keskellä lahtea ja useampana päivänä yhdeksän koskeloa etsi kalanpoikasia ihan rannassa. Sorsia ei juurikaan näkynyt.

 

Tämä on kaikista paikoista itselleni rakkain ja paras kesäpaikka.

Täällä olen oppinut uimaan, pessyt äidin kanssa räsymattoja.

Aikoinaan laituriin oli kiinnitettynä puinen paatti, jolla käytiin juhannusajelulla ja kauempana saarissa puolukoita poimimassa. Myöhemmin puupaatti vaihtui kahteen metalliseen alukseen, kun isä aloitti ammattikalastajana muikunpyynnin.

 

Isä keitti rannalla aikoinaan kesäisin monet muikkusopat,

kun vietettiin iltoja sukulaisten kanssa - isolla joukolla. 

 

Vielä viime kesänä järvestä pilkisti lähes 20 päätä, kun sukua oli kylässä ja uiskenneltiin porukalla 30 asteen helteessä 30 asteisessa järvivedessä pitkälti toista tuntia. Liekö koskaan aiemmin ollut noin paljon aikuisia yhtä aikaa uimassa meidän rannalla Ü Lapsia kylläkin.

 

Ja juhannuksena poltetaan oma kokko.

 

 Ensi kesää odotellessa...

 

 

Nautitaan taas tulevasta viikonlopusta!

 

 

-Sari-

Kierrätystä

Tänä kesänä on ollut aikaa, mahdollisuuksia ja intoa käydä kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksissa monen monituista kertaa. Jotain tiettyä juttua on yleensä tullut haettua, mutta usein ihan muuta on kantautunut mukaan, kun sitä etsittyä ei ole löytynyt Ü

Nämä astiat olivat ihan tarkoitukseen haettuja välineitä.

Kattila ja reikäkauha sytykeruusujen tekoon. Kynttilänpätkiäkin olen saanut kerättyä. Yleensä poltan kaikki kynttilät ihan loppuun saakka, mutta viime talvena ennätin sammuttamaan kynttilöitä muutaman sentin pituisina.

 

Pimeneviin iltoihin ostin tänään muutaman lyhdyn.

Lupasin mieskullalle viedä lyhdyt rantasaunalle, mutta saa nähdä miten näiden kanssa lopulta käy. Talvella kotosallahan näitä olisi mukava poltella ;) Lähden nyt testaamaan, miten kynttilän liekki kestää näissä elossa takapihalla.

 

Tulevaksi viikoksi on luvassa vielä korkeapainetta

- jopa hellelukemia loppu viikolla.

 

Suloisia, kesäisen lämpimiä päiviä!

 

-Sari-

Kermansaven Keltaperho-sarjaa

Kesällä 1987 Heinäveden reissulla ostin ensimmäiset Kermansaven Keltaperho-sarjan astiani, sokerikon ja kermakon. Astiastoni kasvoi mm. ruokalautasilla, kahviastiastolla ja lahjaksi saaduilla tee- ja mehukannulla.

Savonlinnan Toimintakeskuksen kierrätysmyymälästä löysin parin euron kappalehintaan hyväkuntoiset aamiaislautaset ja ne nappasin mukaani ulkona nautittavat aamupalat mielessäni.

SPR:n Kontista löytyi ruokalautaset.

Vielä kun löytäisin suurempia astioita, piirakka- ja uunivuokia.

 

Aamiainen katettu - Bon appétit!

 

-Sari-

Pitsiliinoja ja kaarnasydämiä

Viimeisenä lomapäivänä otin puukon tupesta ja keräsin kaarnanpalasia puupinon ympäriltä ja istahdin puutarhatuoliin vuolemaan. Yllätyin, kuinka kaunista ja kovaa kaarna on sisältä.
 Veistelin muutaman pienen sydämen ja
mieskullalle vähän suuremman Ü

Keskiviikkona päädyin työpäivän jälkeen Fidaan etsimään räsymattoja. Matkaan lähti kolme pientä pitsiliinaa.... Eihän niitä voinut jättää ostamatta, ovat niin kauniita.

Lämpöinen ja aurinkoinen viikonloppu luvassa. Levitin jo eilen kangasliinan puutarhapöydälle, sillä aion viettää viikonloppuna mahdollisimman paljon aikaa tuossa ulkona. Selkäkipuisena on melkein pakko vain nauttia auringosta ja lepäillä. Joka päivä taidan olla ulkoruokinnalla, sillä mieskulta suunnitteli jo mitä kunakin päivänä grillattaisiin.

 

Nauttikaa jokaisesta kauniista päivästä!

 

Mie siirryn nyt tuonne ulos ottamaan lihaksille luonnon lämpöhoitoa Ü

 

-Sari-

Karjalanneito ei kapinoi

Vaan kukkii näin komiasti äidin kuistilla.

 

 

Äidin pihamaalla kukkivat juuri nyt jöriinit, syysleimut ja muut perennat kauneimmillaan. Kuin Edenin puutarha Oiva-tuttavan sanoja lainaten. Kunpa isäkin olisi jaksanut vielä muutaman viikon ja saanut nähdä kotipihansa loistossaan. Hän kun niin tykkäsi kukista, joita äiti on vuodesta toiseen jaksanut hoitaa ja vaalia.

 

 

Jotkut asiat tuntuvat niin itsestään selviltä ja pysyviltä.

Kymmenet ellei sadat kukat pihamaalla.

Vierailut vanhempien luona.

Isä istumassa verannalla.

 

Mutta kukat kuihtuvat aikanaan.

Äiti on jäänyt verannalle yksin vilkuttamaan lähtijöille.

Joskus myös vierailut kotiseudulle harvenevat.

 

Siksi olen tallentanut kuviin ja sydämen sopukoihin muistoja.

Jotka kertovat menneistä ajoista ja vanhempien ponnistuksista.

 

Kuten tämä erikoinen puu verannan pylväänä.

Itse lumihangessa kahlaten vanhempani kaatoivat puut metsästä ja niistä uuden kodin rakensivat. Minä nuorimmaisena asuin enää kotona. Siitäkin on aikaa jo yli kolmekymmentä vuotta.

 

 

Ihanaa elokuista tiistaipäivää Sinulle!

 

-Sari-

 

Tsasouna

Kotikylässäni, entisen Säämingin Haukiniemessä, vihittiin 21.7.2013 Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen tsasouna,  

joka kuuluu Varkauden ortodoksiseen seurakuntaan.

Olin kyllä kuullut rukoushuoneen olemassa olosta, mutta vasta nyt lomalla kävin katsastamassa paikan. Kolmen vuoden rakennusprojekti, monien kymmenien talkoolaisten uurastuksen tulos nousi uljaiden honkapuiden keskelle.

Ja vähän pienempiäkin rakennelmia alueelta löytyi Ü

 

Kolmen viikon loma on nyt vietetty ja tänään palasin töihin.

Olisi se neljäskin lomaviikko mennyt näissä helteissä Ü

 

-Sari-