Oli mahtava viikonloppu

Ei edes oma äitini muistanut tämänvuotisen kaltaista äitienpäivää aiemmin sään suhteen olleen ja hänellä sentään tulee pian kahdeksan vuosikymmentä täyteen.

Löytyneeköhän tilastojen kätköistä yhtä lämpöistä toukokuun alkuakaan? Aitassa en ole vielä koskaan näin aikaisin nukkunut Ü 

Kyllä nyt olen tyytyväinen, että tälläkään pidemmällä vapaalla ei suunnattu ulkomaille vaan kotikonnuilla Saimaan rannalla nämä mahtavat päivät mieskullan kanssa vietettiin.

Tämä on parasta aikaa koti-Suomessa.

Kevät, uuden alku niin monella tapaa.

Kun luonto alkaa vihertämään ja 

linnut rakentavat pesiään.

Pikku tytöstä saakka luonto on antanut iloa ja voimaa ja lohduttavan sylin vaikeina aikoina. Mikään ei ollut niin terapeuttista kuin mennä kävelemään metsään ja itkeä mielipahaa pois. 

Ja sitten kun näki jonkin kauniin asian, 

murheetkin alkoivat haalistua.

 Ihastelen jokaista rentukkapuskaa ja seuraan lintujen keväisiä karkeloita. Varsinkin tähän aikaan vuodesta luonnossa liikkuminen antaa niin paljon ihania elämyksiä ja mielenvirkeyttä.

Mikä onni olisikaan asua järven rannalla ja päästä seuraamaan ja kuuntelemaan sen asukkeja joka päivä ja vuorokauden aika.

Kaulushaikaran puhallusten, kuikkien kimeiden kiljahdusten, kurjen ja joutsenen mekkalan lisäksi yllätyimme lauantaiaamuna hanhien tekemästä ylilennosta. Niitäkään ei voinut olla kuulematta Ü

Lauantai-iltana koimme kauan odotetun luontoelämyksen, kun huomasimme saimaannorpan sukeltavan melko lähellä syvyyksiin. Pian se kuitenkin nousi pintaan ja uiskenteli kohti vastarannan kaislikkoa. Jo toisena vuonna peräkkäin näimme norpan pienellä lahdellamme ja tällä kertaa saimme seurata sitä pitkän aikaa. Olemmekohan saaneet lahdelle uuden, pysyvän asukin?

Toukokuun ajan voit seurata saimaannorpan touhuja täältä
#norppalive
Kyllä se tuolla kivellä joskus piipahtaa loikoilemassa Ü

Upeaa maanantaipäivää ja
alkanutta viikkoa!

-Sari-