Joulutohinat on takana ja hulinaa ja helskettä isomummon pirttiin toivat tyttärentyttärien tytöt.
Muutama kuvamuisto joulusta.
Isomummo laittoi aattona vanhan karvahatun päähän, suuret rukkaset käsiin ja pukinparran naamalle.
Vanhin, viisi vuotias, tunnisti isomummon, mutta toivotaan ripauksen joulupukin olemassaoloa jääneen vielä tytöille salaisuuksien verhon taa.
Apukeittiön puolelta kannettiin pienempi pöytä ruokapöydän jatkeeksi, jotta mahduttiin kaikki 11 yhtä aikaa jouluaattosaunan jälkeen syömään.
Vasta joulupäivän aterialle ennätin tehdä salaatin. Aattona syötiin kasvikset porkkana- ja lanttulaatikoissa ja rosollissa.
Heiteltiin tovi mieskullan kanssa sikoja ja hän onnistui saamaan kerran makaamaan päällekkäin kyljellään 🐷🐷 Lapset kasasivat paperin kätköstä paljastuneita palapelejä ja välillä pelattiin nuorimman saamaa muistipeliä.
Nyt on tupa hiljainen kun täällä ollaan enää kolmestaan. Pihalla lintulaudalla käy ahkerasti tali-, sini- ja hömötiaiset sekä muutama isompi lintu silloin tällöin. Myös kolme oravaa hyppii kuusen oksilta laudalle siemeniä nauttimaan.
Meillä oli 7,5kg kinkku ja se loppui jo tapaninpäivänä :)
VastaaPoistaSe on aika harppaus kun 11 hengen joulutohinasta siirtyy 3 hengen oloon. Meillä oli tänäkin vuonna pienempi joulu, kun pöydässä oli vain 7 henkeä.
Yksi kinkku ois meilläkin riittänyt, mutta pitää varata reilusti ettei lopu kesken. Paloittelin osan miehen voittamasta kinkusta äidille pakkaseen, voi keittää hernekeittoa ja laittaa sekaan kunnon sattumia 😆 Pyysi myös siivuinakin pakkaseen, niin saa leivän päälle laittaa. Reilusti jäi myös pitsaankin vielä. Vielä varmasti jää lisää pakastettavaksikin.
PoistaEilen saatiin veljen poika vierailulle, vähän lisää elämää tähän välipäivien rauhaan. Koirakaverikin oli innossaan, kun sai uusia rapsuttajia 🐶
💗Ihana isomummo!
VastaaPoistaJoulupukeissa on kyllä sellaista taikaa... ja sukulaissuhteiden saloja, sillä voinen paljastaa, että minä olen Joulupukin mummo!!
Meilläkin meni pöydän kannoksi aatto...
ja toistunee tulevana lauantaina kun äitini pyöreitä juhlitaan, miksei olla keksitty tuota terassin varapöytää aiemmin...
Oi - nuo heiteltävät siat on olleet meilläkin joskus ja vaikka meiltä löytyy Afrikantähti vuodelta 1973, niin siat on kyllä kadonneet jonnekin...
Ja ISO KIITOS, yhdestä kääröstyä paljastui mitä ihanin Repolaispyyhe.... se kaunistaa keittiötä parhaillaan ja joutui tosi toimiin heti myös pikkuleipurien kätösten kuivaajana.
Kiitollisena kuluneesta vuodesta ihana Blogiystäväni ja uuteen vuoteen vieläkin enemmän yhteisin puuhin tarttuen... odotellen jo....
Joulupukin mummona olo on suuri kunnia - vanhaksi ei kuitenkaan tarvitse itseään tuntea :) Kamerasta löytyi kuva meidän mummopukista, joten lisään sen vielä tänne jälkeen päin muistoksi.
PoistaMeilläkin oli aiemmin jaettu syöjät eri pöytiin, pienempi oli apukeittiön puolella. Hyvin mahtuivat pöydät peräkkäin ja kaikki "saman pöydän" ääreen.
Mitenhän pärjäisin joulun, jos siat katoisivat :) Onneksi niillä on kunnon säilytysrasia.
Ihanaa, pyyhe pääsi heti käyttöön Ü
Tänään jo kaivelin kirjekuoren kätköjä uudelleen esiin, vielä en päässyt aloittamaan.....
Niin suloista katsella useamman sukupolven kautta alaspäin noita pieniä. Saitte hienon joulun yhdessä.
VastaaPoistaMeiltä unohtui karjalanpaisti takkaan, mutta löytyihän se sieltä sitten myöhemmin :)
Jokainen juhla, joka saadaan viettää neljän sukupolven voimin, on siunaus.
PoistaVoi ei! Toivottavasti paisti ei mennyt hukkaan, vaan oli vielä syötävää.
Parasta Joulussa on yhdessäolo. Me pelattiin Aliasta ja Yatsya. Kivoja nämä pelit.
VastaaPoistaIhanaa alkavaa Uutta Vuotta sinulle ja perheellesi.
Joulua on mukavaa viettää yhdessä, mutta olen nauttinut myös yksin viettämästäni joulusta :) Kun on lapsesta asti tottunut, että jouluna kokoonnutaan sukulaisten kanssa, ei joulu pienemmällä poppoolla tuntunutkaan joululta.
PoistaJa yhdessä pelaaminen on mukavaa.
Ihanaa vuotta teillekin !