Kelloköynnös kukkii Ü

 VIHDOINKIN!

Tänään tuulisena lokakuisena maanantaina huomasin

ulkovaraston seinustalla kasvavan kelloköynnöksen

vihdoin avanneen ensimmäisen kukkansa.

Epäilin, ettei enää avaudu kokonaan, kun

viikonloppuna näin valkoista kasvavan nupusta.

Kukka oli jo alkanut muuttamaan väriä, 

yläreunassa näkyy vielä vähän valkoista.

Voi tätä ilon päivää!

Yksi kukka voikin tehdä näin onnelliseksi 😍

Kun työpäivän jälkeen olin käynyt Edin kanssa puistolenkillä, menin takapihalle pätkimään pavun varsia ja katselin, mitä kaikkea siellä vielä onkaan kukassa. Ja onhan noita kesäkukkia vielä väriläiskinä uhmaamassa navakkaa etelätuulta.

Etupihalla keijunmekko voi mainiosti.

Takapihalla keltaisen ja punaisen sävyissä loistavat vielä samettiruusut ja rusokki. Rusokki on korkealla amppelissa, en kurkotellut nuuhkimaan vieläkö tuoksuu hunajaiselta.

Markettakin on avannut monta kukkaa,

kuviin tallensin kahdet "kukkasiskokset".

Hauskasti vaaleampi ja tummenpi kukka vierekkäin.

Vaaleankeltakukkainen krassi näytti kivalta 

harmaata seinälautaa vasten.

Onpa tämä orvokki tummapuhuva väriltään.

Toiset kukat orvokkiruukusta olivat jo kadonneet.

Etupihalla orvokit sen sijaan kukkivat kuin kesäpäivinä.

Pitääkin käydä ottamassa niistä kuvamuisto huomenna.

Keräsin kuunliljan kellastuneet ja märät lehdet pois. Lehtien alta paljastui kotiloita, muutaman kourallisen keräsin pois. Ensi kesänä meidän pihalla tulee olemaan taas enemmän kotiloita, joten niiden poimiminen pitää muistaa aloittaa aikaisin keväällä. Heti, kun kaivautuvat talven jälkeen maasta takaisin maan pinnalle. 

Lähimetsikön nokkosissa oli aivan älyttömästi ruokailevia kotiloita jo aikaa sitten, ja mikään ei niitä estä etsimästä talvehtimispaikkaa täältä meidän ryytimaalta. Reisien venytysjumppaa siis ensi keväänä tiedossa, kunto-ohjelma on jo alustavasti laadittu 😂

Lehtien alka löytyi myös hostan piippoja.

Kuinka ne nyt tähän aikaa nousevat?

Lämpimät yötkö syynä moiseen?

Meillä alkoi satamaan vettä ennen iltaseitsemää. Kiireen vilkkaa kävin hakemassa ulkonarulta pyyhkeet pois, etteivät kastuisi uudestaan. Onneksi olin laittanut ne räystään alle, olivat vielä kuivia. Vain pieni pyyhe oli karannut taivasalle ja kastui hieman.

Olen odottanut elokuun puolen välin tietämiltä asti, että tuolle meidän ulkovaraston vuotavalle katolle tehtäisi jotain. Tänään aamupäivällä sain viestin, että sitä tultaisiin korjauspuolelta vihdoin edes katsomaan. Sovittiin ajankohta heti tänään lounastauolleni. 

Sisäpuolen vilkaisun lisäksi mies lupasi käydä katsomassa löytyykö katolta reikiä tai irronneita ruuveja ja tehdä heti voitavansa. Kuulema katolla on enemmänkin reikiä ja viiltoja eli kyseessä ei olekaan mikään pieni yksittäinen vuoto. Pitää toivoa hartaasti, että isännnöitsijä näyttää katon korjaamiselle heti vihreää valoa ja se korjataan niin laajalti kuin tarpeen, eikä vain paikkailla sieltä täältä. Mieluusti jo keväällä.

Toivottavasti huoltomiehen päivällä laittama katonpaikkausaine pitää, eikä lisävahinkoja pääse enää tulemaan. Pitää käydä huomenna päivälä katsomassa, onko varaston lattialla taas vesilätäkkö. Kattoremppaajia seuraavaksi odotellaan .

Toiveita on monia. Yksi niistä pienemmistä, että

tämäkin nuppu vielä aukeaa ennen pakkasia.

Toteutukoon myös sinun toiveesi!

-Sari-

Viikonlopun väriterapiaa

 Viikonloppu kului tiiviisti askarrellen. Hetkeksi piti päästä kotoa hieman kauemmas ja mieskulta kun oli molempina päivinä koko päivän kelaamassa, piipahdin eilen bussilla puutarhalla katsastamassa kukkasipulitarjontaa. Kotimatkalla pysähdyin noutamassa lähikaupan postimaatista lisää askartelutarvikkeita. 

Tämän päivän aloitin ristiäiskutsujen parissa.  Eilen laitoin päällimmäiseen kartonkiin viimeiset kohotarrateipit koirankarvoja uhmaten (en päässyt kerhohuoneelle) ja tänään teippasin ne  korttipohjaan (välissä on yksivärinen kartonki). 33 metrin kohoteippirullasta meni ehkä noin puolet ja teipin suojapaperia oli melkolailla iso läjä, kun kaikki oli irroitettu Ü. Samalla kiinnitin niin ikään kohotarroilla korotetun teemahahmon ympyräänsä. Kun kerta olin päässyt hyvään vauhtiin, embossasin vielä Kutsu-tekstileikkeet. Ne liimasin kortteihin nyt illalla. Viikolla pitää käydä tulostamassa sisäpuolelle tulevat tekstit ja kun ne on paikoillaan, ollaan näiden kutsujen kanssa jo loppusuoralla.

Sateisten päivien harmauteen kaipaan väriterapiaa ja askarteluun uusia juttuja. Olen päivittäin katsonut Nurkkaanajetun askarteluvideoita ja sieltä olen saanut innostuksen helistinkorttien tekoon. Niitä varten on pitänyt hankkia niitä heliseviä.

Näillä väreillä pääsen alkuun väriterapiassa 😉 Varastosta löytyy ennestään kaksi brushoa ja muutama Nuance sekä muutama alkoholimuste.

Color glow -vesivärijauheilla värittelin tänään kukkia.

Kukkiin tulee ihana kiilto, kun niitä kääntelee valossa.

Kameralla tulee hirveän huonoja kuvia,

pitänee pian vaihtaa uuteen.

Ostin kaksi kukkastanssisettiä,

nämäkin tulivat eilen Piia Paperista.

Vuosi sitten en ennättänyt kokeilemaan sabluunoitani ja kohopastapurkki on vielä korkkaamatta. Yritän korjata tilanteen nyt syksyllä. Jouluisia kortteja koristamaan  yritän tehdä erilaisia tähtiä ja lumihiutalieta. Sabluunoissa on nyt mistä valita.

Toivottavasti ensi viikolla jaksan iltaisin jatkaa askartelua. On se niin hyvää vastapainoa työhön. Viikonloppuna vietetään Mean synttäreitä ja silloin askartelulle jää vain toinen vapaapäivä.

Lopuksi tallennan tänne vielä muiston tämän viikon sienisaaliista. Sieniä en poiminut itse, vaan ne sain ihanalta naapurilta tiistai-iltana. Keskiviikkona tein maukasta suppilovahverokeittoa, ensimmäisen kerran ikinä. 

Iloa viikkoosi 💖

-Sari-

Lehtimattoa pitkin lounaslenkillä

 Raikasta alkavaa lokakuista viikkoa!

Tuuli irrottelee viimeisiä lehtiä puista, ilmassa leijailee keltaisia ja punaisia väriläiskiä. Ihana lokakuinen maanantai syksyn tuoksuineen ja auringon lämmmittämine säteineen.

Lounaslenkillä kuvasin lehtien peittämää kävelytietä.

Keltaista lehtimattoa pitkin oli mukava kävellä.

Tammen ympärille on pudonnut tammenterhoja.

Pitää käydä keräämässä kipollinen talteen.

Tänään on eläintenpävä ja tästä alkaa eläintenviikko.

Iloista eläintenviikkoa kaikille hännänheiluttajille!

-Sari-

Rentouttava viikonloppu

Kiireinen viikko päättyi rentoon viikonloppuun. 

Pääsin vihdoinkin käymään äidin luona ja kylpemään rantasaunalla lamppujen valossa tunnelmoiden. Mieskulta oli lauantaina Varkaudessa keilaamassa, joten perjantaina ajeltiin Savonlinnaan, vähän lähemmäksi.

Vesisadekaan ei haitannut, ei edes syksyn viileys. Saunan lauteilla oli lämmin ja takkatuli ennätti saunomisen aikana lämmittää huoneen sopivaksi, ei liian kuumaksi.

Pilvien väistyttyä tänään oli ihanan aurinkoinen sunnuntai. 

Aitan seinustalla kukkii vielä kärhö ja nuppujakin on.

Käytiin rannalla aamupäivästä siirtämässä pihalta puutarhatuolit sisätiloihin ja otettiin matot pois sisältä ja verannalta. Ja ne lamputkin jo vietiin aittaan ensi kesää odottamaan. Äiti saattaa vielä käydä rannalla saunomassa, mutta me jätettiin jo jäähyväiset tältä vuodelta. Lomalla jätin aittaan vielä varuiksi lakanat sänkyyn, mutta nyt pakattiin ne likapyykkikassiin ja kömmin laittamaan päiväpeiton sängyn suojaksi talvea oottamaan. Tänä vuonna ei enää aitassa nukuta.

Aurinkoisen lämmittäessä sulosta sunnuntaita sudenkorennot olivat lähteneet lentoon ja näin myös perhosen, semmoisen ruskeasiipisen pienen, lentävän. Kotimatkalla Orimattilan ja Mäntsälän välissä seurailtiin lähes pilvettömällä taivaalla lukuisissa parvissa lenteleviä tuhansia muuttolintuja. Jossain horisontissa näkyi kuumailmapallokin taivaalla.

Pikkusiskokin oli päässyt tänään  sunnuntairetkelle. 

Ja Mealla oli nukkevauva rattaissa mukana 💖

Viikon kohokohta oli tavata paaperoinen

💗  💗  💗  💗  💗

💗  💗  💗  💗  💗

-Sari-

Askarteluviikonloppu

 Sunnuntai valkeni harmaana ja viileänä. 

Jatkoin heti aamusta askartelua. Eilen mieskullan ollessa keilaamassa otin leimat ja leimailulaitteen esille. Kun sain kuvat leimattua, asetuin cut´n´bossin viereen ja leikkelin kuvioita kunnes oli aika lähteä saunaan. Eläinhahmojen ohessa leikkelin kasan erilaisia kasvien lehtiä silppupapereista "sivutuotteena".

Askartelujen välissä kävin pyykillä. Mean pikkusisko syntyi perjantaiaamuna ja mummalle tuli kiirus pestä uudelle tulokkaalle hankitut harsot 😃 Tyhjentynyt harsolaatikko oli tukevaa pahvia ja kun korttiaskarteluun ei käynyt koko arkillinen kuviopaperia, tuli ohjelmaan muutos ja aloin tuunaamaan muistojen laatikkoa.

Kun askarterluflow iskee oikein kunnolla, ei malta edes syödä. Saatikka laittaa ruokaa. Ratkaisin tänään ongelman sillä, että ehdotin sunnuntailounasta Oittaalla. 

Rannalla oli autiota.

Tuli hiukan ulkoiltua kirpakassa tuulessa, kun kierrettiin rannan kautta autolle. Yksi saunoja oli uimassa ja leikkipuistossa leikki lapsia vanhempineen. Muutoin oli hyvin rauhallista.

Karvamadon kaukainen sukulainen, ehkä isoisoisoisä oli ulkoilemassa ravintolan terassin kaiteella Ü

Askartelu jatkui Nurkkaanajetun Miian askarteluliven ja tanssiohjelman ajan. Enkä varmaan olisi malttanut lopettaa vieläkään. ellei mieskulta tullut nukkumaan. Tästä se askarteluinto taas puskee täyttä höyryä eteen päin uusia juttuja kokeillen. Tänään harjoittelin käyttämään uusia levyjä (leimamustetyynyn ja perhosten välissä), joiden avulla saa samanlevyiset reunat kehyskartongin joka sivulle. Ensivaikutelma oli erittäin hyvä. Näppärät ovat kun oppii käyttämään. Aika monta  paperia piti leikata, ennen kuin alkoi onnistumaan.

Kaipa se on minunkin käytävä nukkumaan, vaikka ei ole helppoa rauhoittua askarteluntäyteisen päivän jälkeen. Mutta ei auta, huomenna on taas maanantai ja työt odottavat tekijäänsä.

Pirtsakkaa alkavaa viikkoa!

-Sari-

Ruskaa ja kesäkukkia

 Taivaalta tipahtelee vesipisaroita ja 

puista leijailee maahan ruskan värjäämiä lehtiä.

Tällä viikolla on saatu nauttia aurinkoisista ja kesäisen lämpimistä päivistä ja myös öisin on ollut uskomattoman lämmintä. Kyllä on ollut ilo käydä koirakaverin kanssa iltalenkillä, vaikka pidän myös syksyn kuulaista aamuista ja illoista.

Pihalla kukkivat vielä rusokit, pelakuut, neilikat, marketat,

tupakat, keijunmekko, tähtisilmät, orvokit, krassit ja samettiruusut.

Ohikulkiessa nuuhkaisen rusokin hunajaiselta tuoksuvia kukkia ja tulen hyvälle mielelle keijunmekon kukista. 

En raaski luopua kesäkukista, jotka vielä ilahduttavat väriloistollaan. Jätän ennemmin syysistutukset tekemättä, varsinkin tänä vuonna, kun etupihaa ympäröi vielä kesken olevan remontin vuoksi työmaa-aidat (edistymistä pitäisi tapahtua ensi viikolla).

Tänään maisteltiin mieskullan kanssa ensimmäiset oman sadon tomaatit. Raakileita on melko paljon ja vasta nyt viikonloppuna havahduin leikkaamaan reilulla kädellä lehtiä pois. Vaikka muutama yönä lämpötila laski noin viiden asteen tietämille, ei vielä ilmojen kylmenemistä ota todeksi. Varsinkin, kun nyt on ollut niin kesäisiä päiviä. Perhosetkin vielä lentelevät!

Syksyn tultua innostun taas askartelemaan. 

Viikolla tilasin tarvikkeita: teippejä, kohotarroja, leimoja, leima- ja stanssisettejä ja kartonkeja. Eilen kävimme esikoisen luona ja keittiön pöytä täyttyi hyvin pian askartelutarvikkeista 😂

Mealle löytyi muutama mieluisa autokuva 💖

Measta oli mukavinta auttaa viemällä roskat roskikseen.

Meidän lähdettyä oli imuroinut kaikki olohuoneeseen levinneet roskat. Monta kertaa ihmettelemme, kuinka noin pieni osaa jo niin paljon.

Eilen iltapäivällä oli syksyn ensimmäinen Nurkkaanajetun jouluinen askartelulive, jonka katsoin tänään. Askarteluliven innoittamana aloitin suunnittelemaan joulukortteja ja kaalilaatikon hautuessa uunissa leimasin ensimmäiset lumihiutaleet 💟

Kivaa sunnuntai-illan jatkoa!

-Sari-

Vauvakutsut

 Esikoinen yllätettiin tänään vauvakutsuilla. 

Paikalle oli kutsuttu ystäviä ja sisko oli hoitanut tarjoilupuolen.

 Itse kuulin kutsuista noin viikko sitten, enkä oikein ennättänyt valmistautua niihin lainkaan. Eilen hokasin, että olinhan hankkinut Kokkolassa käydessämme PaaPiista vauvalle pari bodya ja antaisin ne nyt. Matkalla kävin kukkakaupasta pienen vieheen lahjakassin koristeeksi ja kimpun pöydälle

Hyvin onnistui tyttären yllättäminen. Iltapäiväkahvitarjoilut oli saatu katettua pöytään, koristelut laitettu paikoilleen ja naisjoukko odotti perhettä kotiin saapuvaksi juhlatunnelmissa.

 Me mieskullan kanssa myöhästyttiin alusta muutama minuutti ja eteisessä odotti ilon ja yllätyksen kyyneleitä vuodattava esikoinen.

Kahvittelun ja seurustelun lisäksi oli lahjojen ihastelua ja arvailuja tulevan vauvan nimestä, syntymäpäivästä, hiusten ja silmien väristä. Mietittiin myös, minkä ominaisuuden vauvan toivottiin perivän äidiltä ja minkä isältä ja kirjoitettiin vanhemmille terveiset.

Oli oikein ihana päivä, kiitos kaikille osallistujille ja järjestäjille.

Nyt jännätään milloin vauva syntyy ja pääsee tuohon 

sänkyyn lampaan viereen nukkumaan.

Tuossa sängyssä esikoinen nukkui 

helteisenä kesänä vuonna 1988 💗

Kuvien pehmolelut ovat esikoisen tekemiä.

-Sari-