sunnuntai 5. maaliskuuta 2023

Brunssit kartanolla

 Eilen vietimme kuopuksen esikoisen kastejuhlaa Bodomon kartanolla. Juhlan tunnelmiin palaan myöhemmin, 
kun kuvatallenteet karttuvat.
Kävimme ennakkoon tutustumassa kartanoon pari viikkoa aiemmin brunssia nauttien. Kartanon oma brunssi oli todella hyvä ja runsas, eilen tarjoittu englantilainen brunssi (kuivine) perinteisine englantilaisine kurkkukolmioleipineen ei ollut niin makunystyröitä hellivä saati juhlaan sopivaa, mutta sellainen nyt sattui tänä viikonloppuna olemaan tarjolla. 

Muutoin paikka on ihana ja sopivasti vanhaa tunnelmaa juhlaan ja edes savulohitäytteinen kolmioleipä oli maistuvaa. Nyt muistelen mielessäni aiempaa brunssia ja tunnelmia.
Väritys on kauniin hillittyä vaaleaa.

Tässä Esteri-salissa juhlimme eilen.
Kakluunin edessä oli pieni pöytä ja kastemalja.
Mikä lie ollut tämä punainen talo aikoinaan. Kuvasta vasemmalle sijoittuu Vanha Talli, jossa voi järjestää kesällä juhlia. 
Kupariastioita tuvan uunin päällä.
Tuvan iso uuni.
Hellannurkalta astiakaapille.
Kartanon brunssi katettuna.
Bodomin kartanon rantasauna puiden takana.
Tuona helmikuisena viikonloppuna satoi lunta
ja maisemat olivat puhtaan valkoiset.
Vielä ei tuonne pääse golfaamaan.

Koivukujaa pitkin kohti kotia :)

- Sari-

lauantai 25. helmikuuta 2023

Ei äänekäs paraati

 Niin tyytyväinen oon kun aamulla tuli lähettyä. Kävin Amos Rexin museossa kahtelemassa Hiljaista paraatia. Eilen lounastauolla kävin toteamassa, että ihan liian pitkä jono (Haiku ravintolan nurkille asti) jäädä kesken työpäivän jonottamaan.
Jonoa oli jo tänäänkin kymmenen jälkeen. Asettauduin jonon jatkoksi kenkäkaupan kohdalle. Puolen tunnin jonossa seisomisen jälkeen vilkaisin taaksepäin ja huvitti Forumin seinän mainos. Vielä ei ollut aika olla liikkeessä, ovet avautuisivat vartin päästä
Yllättävän nopeasti jono liikkui ja pääsin sisälle. Kiersin Hans Op de Beeckin näyttelyn kertaalleen ja kävin sen jälkeen katselemassa Sigurd Frosterusin taulukokoelman.  
Kiersin Hiljaisen paraatin vielä toistamiseen. Toisella kierroksella salissa kuljeskeli yllättävän vähän ihmisiä ja sain hyvin kuvattua laajempia kuvakulmia. Valoa oli hyvin vähän ja testailin kameralla erilaisia säätöjä. 

Kivettynyt unipuutarha

The Clif

Danse Macabre

Lauren vasemmalla, Vanitas oikealla

The Boatman
The Boatman
The Settlement

Pläjäyksiä paraatista.

Brian
Blackberries
The Conversation
Dance Macabre
Dancer
Tatana (soap bubble)
Happy Birthday

Vanitas
Tatana (butterfly)
Vanitas
Happy Birthday
The Three Sisters

Näyttely oli upea ja ihan älyttömästi yksityiskohtia. Tykkäsin perhosista, joita oli asetettu sinne tänne ja soutajan ympärillä olevista osmankäämistä, joista oli vaikea saada hyvää kuvaa.

Hiljainen paraati päättyy huomenna. Vielä ennättää käydä katsomassa 👀

Näyttelyn jälkeen maistui tee ja sämpylä Cafe Lasipalatsissa. Kun teepannu oli niin iso, nautin vielä palan mielettömän ihanaa minttusuklaakakkua :)
Oli niin kiva päivä. Jospa nyt innostuisi kiertämään 
enemmänkin museoita, kun kevät koittaa.

-Sari-

keskiviikko 22. helmikuuta 2023

Talvipäivä

 Kevät koittaa viikon päästä ja nyt on täällä etelässäkin täysi talvi paukkupakkasineen ja korkeine lumikinoksineen. 

Näin täydellistä talvipäivää ei ole vielä tämän talven aikana ollutkaan kuin tänään. Olisiko luonto tämän voinut paremmin ajoittaa, talvilomaviikko on nyt kirjaimellisesti ollut talvilomaa. 
Viikonlopun aikana lunta satoi reippaasti, ensin parikymmentä senttiä lauantai-iltapäivään mennessä ja sitten seuraavana päivänä vielä lisää. Sama on toistunut jo usean kerran tänä talvena. Kun lumi ja jää vihdoin sulaa pihateiltä ja jalkakäytäviltä, sataa lunta lisää ja reilusti.Lauantaiaamuna käytin koirakaverin jo puoli kuuden aikoihin ulkona ja kolasin samalla kävelytielle johtavaa polkua auki. Lumi oli kosteaa ja paakkuuntui ikävästi työntölapioon. 
Tänään heräsin auringon kanssa yhtä aikaa ja  ennätin ihailla punaista hehkua. Pakkasta oli aamulla -15 astetta laskien päivän aikana -7 asteeseen. Lumi narskuu kivasti talvisaappaiden alla.
  Nauti hetkestä 😍

-Sari-


tiistai 14. helmikuuta 2023

 Hyvää ystävänpäivää!


Kotiuduin vähän aikaa sitten ja ennätän vielä huikkaamaan ystävänpäivätoivotukset. Töissä vietettiin kollega-päivää ja päivän alkajaisiksi oli tarjolla aamupalaa ja iltapäivällä pullaa. Vatsa piukeena kaiken syömisen jälkeen 😂 Lounaalla käytiin normaalia myöhemmin, kun aamupalan nautin vähän ennen kymmentä. Onneksi kollega-päivä on vain kerran vuodessa.

Sunnuntaina kokoonnuttiin kerhohuoneelle askartelemaan. Lauantaina tein askarteluystäville kortit, mutta jäivät vielä keskeneräisiksi ja sain ne valmiiksi vasta sunnuntain aikana. 

Olipa niitä mukana väkertää. 
Leimailin, käytin kohojauhetta, tein taustaan kuvioita sabluunan avulla leimamusteilla. Harmi vain etten ottanut kameraa mukaan ja saanut niistä kuvia. Nyt kuvamuisto jää vain yhdestä kortista.
Lähiravintolasta tilattiin ruokaa ja iltapäiväjuoman kera nautittiin
ihanaa vadelmakakkua. Niin kauniin värinenkin.
Kiitos Mervi kuvista!

Ystävät, elämän kivijalat!

sunnuntai 5. helmikuuta 2023

Muista ystävää kortilla

 Innostuin Nurkkaanajetun Miijjan ystävänpäiväkorttilivessä tekemistä korteista niin paljon, että tein Miijjan mallia melko tarkkaan mukaellen samantyylisiä kortteja useamman. Jopa kulmien pyöristykset tein samalla tavalla kuin hän Ü
Ensin tein samanmuotoiset korttipohjat  valkoisesta kartongista ja leikkasin paksusta kopiopaperista korttipohjiin sopivat kappaleet. Niihin tein Viktoria Velvet -leimamusteella ja sabluunalla kuvioita ja tummalla musteella leimailuja erilaisia leimoja käyttäen. 

Stanssasin eri muotoisia sydämiä jo aiemmin kuviopaperista ja kartongista. Kuviopaperisydämet liimasin kartonkiin, jotta niistä tulisi paksumpia ja ovat sitten kortissa koholla. Kohotin muutamia sydämiä myös kohotarrapaloilla.
Glossy Accent -koholakalla ja embossausjauheella tein osaan sydämistä kiiltävän pinnoitteen. Koholakkaa laitoin myös pisaran korostamaan joitakin yksityiskohtia tuomalla niihin kiiltoa.

 Ystävänpäivä-askartelutarvikelaatikossa oli valmiina muutamia viime vuonna käsittelemiäni Halaus -kartonkileikkeitä. Olin päällystänyt ne valkoisella kohojauheella. 


Tämä oli niin kiva malli, että kortteja voisi tehdä vaikka kuinka paljon lisää. Mutta ei kyllä samaan tahtiin (koko viikonlopun melkein ilman taukoja), sillä hartia- ja niskalihakset jumittuu näitä näpertäessä kunnolla. 
Heidin Korttipajan Kamala luonto -leimasetissä on tuollainen YSTÄVÄLLE -teksti ja satuin löytämään tuollaisen HALIT -leiman leimakasastani (en yhtään muista mistä ja milloin sen olen ostanut)
Tällä kertaa tällaisia ystävänpäiväkortteja valmistui yhdeksän. Kortit odottavat kuorissa postilaatikkoon viemistä 💖


Ystävyyden polulle ei saa 
antaa ruohon kasvaa