Aamuyöstä alkoi vesisade ja piti käydä vikkelään siirtämästä krysanteemi räystään alle suojaan. Iltapäivästä pilvet väistyivät ja nyt paistaa aurinko ja on mitä kaunein lokakuinen sunnuntai.
Meillä oli viikonloppuvieraita pitkästä aikaa. Eilen käytiin keilaamassa, laitettiin saunan jälkeen yhdessä ruokaa ja aamulla nautittiin aamupala kynttilän luodessa tunnelmaa.
Lapset ovat jo tovin istuneet junassa matkalla kotiin, mieskulta lähti lenkille ja itse nuokun nojatuolissa tennisfinaalia seuraten. Kumpaisenakin aamuna olen herännyt kovin aikaisin ja nyt kun koti on hiljentynyt, väsyttää ihan älyttömästi. Vois käpertyä viltin alle pötköttelemään mutta on pyykki ja kohta Strömsö.
Kävin takapihalla siivoilemassa lehtiä pois ja hämmästyin, kuinka paljon vielä on kukkia. Samettiruusut, laventeli, keijunmekko, kissanminttu, suklaaminttu, joku toinen minttulaji, oregano, mansikka (jossa myös puolenkymmentä raakiletta), sitruunamelissa ja kelloköynnös ainakin kukkivat edelleen.
Ja etupihalla vieläkin rimpsureunainen orvokki kukkii valtoimenaan. Syreenissä on paljon vihreitä lehtiä ja kelloköynnös on kasvattanut köynnöksen oven eteen, hyvä että takaovesta ulos pääsee.
-Sari-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos ilahduttavasta kommentistasi
Tervetuloa uudelleen ryytimaalle Ü