Taas saavun rantakahvilaan

Café Merenneitoon.

Kaipasin jo kodin ulkopuolista elämää, kun en ole missään tänä vuonna käynyt. Ja eletään jo tammikuun loppu puolta. Eilen alkoi tekemään mieli meren rantaan ja niinpä sinne tänään ajeltiin, kun mieskulta sai viimeiset pyykit ripustettua kuivumaan. Moni muukin oli pakkasen hellittäessä ottanut suunnan Suomenlahdelle Ü

Jäällä oli paljon kävelijöitä, koiran ulkoiluttajia, hiihtäjiä, retkiluistelijoita, jääsurffaaja ja jo autossa istuessa näin jonkinmoisen varjon leijailevan rannalla (sitä en huomannut, miten narun toisessa päässä ollut liikkui).

Jäällä ei paljon lunta ollut, siellä oli erinomaisen hyvä kulkea. Uimarannalla oli avanto avoinna ja siellä kävi kaksi henkilöä tovin uimassa. Lapsuuden muistoja ovat keväiset avantopulahdukset, mutta sen jälkeen en ole avannossa käynyt, kun sellaiseen vahingossa vaatteet päällä peruutin.

Pakkaspäivänä maistui kuppi kuumaa kaakaota ja herkutteluun

valikoitui tämän vuoden ensimmäinen Runebergin torttu.

Kehäkolmosella hämmästelin lumisia puita.

Liikkuvasta autosta otettuna ei kovin hyviä otoksia saanut.

Mukava viikonloppu alkaa tulla päätökseen.

Ihanimpana muistona siitä jää ensimmäisen kerran meidän pihalla näkemäni tiklit, joita pyrähti syreeneissä puolen tusinaa. On se niin kaunis lintu, kunpa joskus tallentuisi kameran muistikortille.

-Sari-