Neljä ihanaa vapaapäivää vietetty ihan vaan pihalla. Monta suunnittelemaani asiaa sain tehtyä, moni jäi odottamaan toista ajankohtaa ja uusia lisättiin listalle.
Tähän sunnuntaipäivään heräsin ihanan tuomen tuoksun leijaillessa makuuhuoneessa. Eilen iltalenkillä kävin tarkistamassa onko päivän aikana auennut lisää kukkia ja olihan niitä. Aamulla oli vain muutama yksittäinen kukka avautunut.
Kevät on edennyt näiden päivien aikana täyttä ravia, kiitos lämpimien öiden ja aurinkoisten päivien. Muutaman päivän takainen hento vihreys on enää muisto vain ja pian takapihamme ympäröi tiivis vihreys, kun koivun, tuomien ja syreenien lehdet kasvavat vielä muutaman päivän.
Yläkuvan liljoista näkyi viikon puolivälissä muutama piippo ja nyt ruukussa on jo tiivistä kasvua. Pitää etsiä ruukku myös maasta löytyneille ja kassissa kasvaville liljoillekin.
Naapurin aidan vieressä jo muutaman vuoden kasvanut tulppaani avasi päiväksi kukan terälehdet ja on nyt varjoon jäätyään sulkenut ne uudelleen. Perennapenkissä ensimmäiset tulppaanit alkavat avautumaan.
Luulin tämän Snow Chrystal -tulppaanin taantuneen viime keväästä, mutta yllättikin iloisesti, jopa useammalla kukalla. Carnaval de Rio -tulppaani taitaa myös pari kukkaa tehdä. Syreenien juurelle istutetut tulppaanit eivät tänä keväänä kuki, siitä piti huolen herkuttelemassa käynyt rusakko.
Kaikki taimet, muutamaa tuoksuhernettä lukuun ottamatta, on nyt koulittu. Toivottavasti isosamettiruusut ja krassit juurtuvat hyvin. Ylimääräisiä taimia kiikutin jo naapurille, ei niitä raaskinut poiskaan viskata. Seuraavaksi on tomaattien ja chilien istutukset lopullisiin ruukkuihin, vaikka ei niitä ulos vielä voi viedä muutamaan viikkoon. Kelloköynnökset sentäs sain istutettua piharuukkuunsa, olivat jo niin isoksi kasvaneet. Puutarhamyymälästä ostin yhden lisää, jos ei nuo itsekasvatetut ennätä kukkia ennen pakkasten tuloa. Hyvin mahtui ruukku olohuoneeseen Ü
Kohopenkki on nyt valmiina siemenkylvöihin. Olen odotellut sadetta, jota ei tänne ryytimaalle sitten tullutkaan. Jospa ensi viikolla. Eilen aamulla kiiruhdin tyhjentämään puutarhamullat penkkiin, kun muutama pisara vettä taivaalta tipahteli (kastelin tänään pintamultaa, ettei kaikki sadevesi valu reunuksia pitkin alas, sitten kun sitä saadaan). Muutaman kerran päivän aikana kyllä kovasti yritti vettä antaa, mutta heikoksi yritykseksi jäi. Oltais esikoisen kanssa mieluusti vaihdettu sää keskenämme, olisin huolinut heidän kaatosateensa ja pitänyt yhden sadepäivän leväten niin kuin suunnittelin. Menihän tuo päivä pihalaattoja pestessäkin, muuta en juuri ennättänyt tekemään ennen kuin mieskulta keilareissultaan kotiutui.
Onneksi nyt on vasta toukokuun toinen puolisko aluillaan. Ennättäähän tässä vielä vaikka mitä ennen kesäkuuta. Ja neljänä seuraavana viikonloppuna olisi ainakin toinen päivä tehokasta työaikaa, kun saa yksin touhuta. Kyllä sen tänään huomasi, ettei sitä oikeen mihinkään osaa ryhtyä, kun toinen on kotona "jaloissa pyörimässä". Enkä tarkoita koirakaveria, joka kirjaimellisesti niin tekee. Seisoo just siinä edessä, mihin olisin menossa.
Nyt tulee tassua siihen tahtiin, että pitää sanoa heipat ja mennä iltalenkille (hö, näin aikaisin jo!).
OIkein mukavaa keväistä viikkoa!
-Sari-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos ilahduttavasta kommentistasi
Tervetuloa uudelleen ryytimaalle Ü