keskiviikko 30. kesäkuuta 2021

Sateen ropinaa kuunnellen

 Iltapäivällä sisällä tummeni ja pian ropisi ensimmäiset suuret sadepisarat. Onneksi pystyin keskeyttämään työt sillä sekunnilla ja sain haettua koristetyynyt sisään suojaan. Samalla siirtelin aurinkovarjon alla olevia ruukkuja taivasalle.
Sateen kestäessä pidempään pidin sen verran taukoa,
että sain täytettyä tyhjät kastelukannut sadevedellä.
Sateen piti loppua seitsemän tienoilla, mutta jatkuu yhä.

Innostuin tekemään töitä melkein kuuteen ja remppaohjelman jälkeen ennätin vielä kastelemaan kohopenkkejä. Olivat jo rutikuivan näköisä, ettei pelkkä sade niitä paljoa kastele. kuin vähän pintamaata vain. Jos aamuinen sade-ennuste pitää paikkansa, imeytyy  kasteltuun maahan vesi sitten paremmiin.

Nyt kuuntelen sateen ropinaa makuuhuoneessa ja nautin ikkunasta tulevasta viileästä pohjoisesta ilmavirrasta. Koirakaveri on ryöminyt sängyn alle ja välillä sieltä kuuluu ääniä, kun vaihtaa paikkaa ja ravistelee turkkiaan.
Kesäkuu päättyy samoin kuin viime vuonnakin, sateeseen.
Niin se vaan on, kun sitä ei odota se tulee - sade.

Ihanaa raikkautta ennen viikonlopun uutta kuumaa aaltoa. Tänä aamuna oli sisällä niin viileää, että piti kääriä pussilakanaa tiukasti ympärille (en juurikaan muuta peittoä käytä, talvellakaan).

-Sari-

sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Suomen kansallishyönteinen ja toukkia

 Iltapäivällä oletin etupihalla olevan vähän viileämpää varjossa ja tuulessa, mutta läkähdyttävän lämmintä oli sielläkin. Kun ei tuulenvire sinne päässyt. Kävin kuitenkin napsimassa neilikasta kuivuneita kukkia ja pesemässä ruukunpuolikasta.
Ruukun reunalle oli kuorikatteen seasta
 kiivennyt facesta tutuksi tullut toukka.
Hyvin pirkko maastoutuu sammaleiseen kivimuuriin. 
Leppiksiä on Suomessa kuutisenkymmentä lajia, kun niitä maapallolta löytyy kuutisentuhatta. Tänä kesänä on ollut paljon kirvoja ja myös leppäpirkkojen toukkia on havaittu paljon.
Leppäpirkot munivat satoja munia ja syövät parikymmentä kirvaa päivässä. Joku pirkkolaji syö härmäsieniä kasvien lehdiltä. Niillä ei ole juurikaan luontoisia vihollisia. Jos vaara uhkaa, saa tuta niiden karvaan nestemäisen puolustuskeinon.

Leppäkertut talvehtivat aikuisina, munivat touko- kesäkuussa ja kuolevat. Toukat kehittyvät muutamassa päivässä ja uusi kerttusukupolvi kehittyy loppu kesällä. Jos näet kuvan seitsenpirkon toukkia, älä tapa näitä puutarhojen hyviksiä. 
Etupihalla kasvaa paljon suikeroalpia ja niiden lehtiin ilmestyy älyttömästi reikiä. Olen luullut etanoita syyllisiksi, mutta tänään huomasin lehdillä kymmeniä toukkia ruokailemassa.
Näitä en ole vielä onnistunut tunnistamaan,
mitä näistä kasvaa kun tulevat aikuisiksi.
Hyvältä näyttää maistuvan suikeroalpin lehti 😀
Juhannusviikonloppu on vietetty ja edessä kolme viiden päivän työviikkoa. Tänään käytiin kauppareissulla Tarvaspäässä nauttimassa merinäkymistä ja Cafe Zocerian kahvilaherkuista. Heinäkuussa pitää käydä paremmalla ajalla tutustumassa Aikakoneita ja utopioita: Kaukokaipuu -näyttelyyn, joka Gallen-Kallela -museossa keskittyy liikkumiseen ja matkailuun.
Lämpöisiä kesäkuun viimeisiä päiviä!

-Sari-

perjantai 25. kesäkuuta 2021

Juhannusaaton brunssilla

 Aamulla sain ajatuksen, että juhannusaatto olisi mukava aloittaa meren äärellä aamiaista nauttien. Kun kauppaan kuitenkin oltiin menossa, lähdettiin niin aikaisin kuin suinkin ja suunnattiin ensin Matinkylään uimarannan tienoille.
Rantaraitin varrelta valittiin istumapaikaksi Café Merenneidon laituri.
Tällä aamupalla pärjään pitkälle iltaan.
En löytänyt kivan näköistä pientä koivua juhannuskuvaksi,
mutta muuta kivaa kuvattavaa luonnosta löytyi.


Uimarannalla oli aamupäivällä vielä väljää.
Kun juhannusjuhlinta alkaa, rannalla on tunnelmaa.
Meillä on suunnitelmissa palata rannalle vielä tänään kuuntelemaan livemusiikkia ja syömään paellaa. 
Saa nähdä eestytäänkö 😀

Hauskaa juhannusaattoa!

-Sari-

lauantai 19. kesäkuuta 2021

Paista päivä, helli helle

 Aamupäivällä siirryin istuttamaan kukkia etupihan varjoon. Takapihalla ennätin istuttaa ainoastaan marketan ruukkuunsa, ennen kuin aurinko kääntyi porottamaan niin kuumana, ettei aidan ja puiden ympäröimänä enää voinut olla. Mistään suunnasta ei päässyt armahtava tuulenhenkäys, vaikka etelästä tuuleekin.
No, etupihallahan ne loput istutettavat kukat olivatkin, ei tarvinnut kuin kantaa multaa sankossa talon ympäri. Sain vihdoin laventelit ruukkuunsa, mikä tiesi keijunkukalle lähtöä talvehtimisruukusta toiseen ruukkuun, Saa nähdä pärjääkö keiju siinä syksyyn. Ainakin näyttää kivalle uudessa paikassa.
Koirakaverin kanssa käytiin pikaisesti iltapäivälenkillä. Kovin on karvaturrille nyt kuumaa vähän joka paikassa. Viime yö pidettiin ikkunaa auki, jotta saatiin makuuhuone pidettyä viileänä. Joka kerta herätessäni huokasinkin, ah miten ihanan viileää 😀
Olisipa mukavaa, jos ulkona pystyisi vilvoittelemaan päivälläkin, mutta tällä hetkellä sisällä on viileämpää. Puutarhapöytä on vielä osissa eli yhtään kertaa emme ole syöneet ulkona. Penkit ovat olleet taimien kasvatustasoina eli käytössä koko ajan. 

Yritän saada viimeiset multasäkit tyhjennettyä ja pestyä ensi viikolla ja sen jälkeen pääsen sisustamaan takapihankin.
Kuvituskuvat ovat tämän päivän lenkiltä. Lähimetsikön lehtikuusten kävyt näyttävät, että vielä uutta kasvua pukkaa. Kesää on vielä jäljellä, vaikka tuntuu, että kaikki kukat ovat kukkineen juhannukseen mennessä.
Pihlajanmarjatkin ovat vielä pieniä.
Aika rientää, saunaan pääsee reilun tunnin päästä. Tänään saankin kylpeä yksin, kun mieskulta on koko päivän keilaamassa. Nousin aamulla vasta ylös, kun toinen lähti jo hallille ajelemaan.

Helteen hellivää lauantaiehtoota!

-Sari-

perjantai 11. kesäkuuta 2021

Kesän avaus rantaraitilla

 Mieskulta ehdotteli viikolla josko perjantaina ajeltaisi Haukilahteen ja niinpä tänään tehtiin. Lähteminen jäi aiottua myöhemmäksi, mutta onnistuttiin heti löytämään autolle parkkipaikka vaikka on näin mahtava keli ja perjantai, jollon takuuvarmasti väki suurin joukoin rientää rannoille ja terasseille.
Mahtavasta säästä huolimatta veneet kelluiivat satamassa.
Ehkä moni näistä seilaa merellä viikonloppuna.
Uimarannalla oli paljon uimareita ja rannalla viileästä tuulenhenkäyksestä nauttivia. Ja vesilläkin oli vilskettä.

Odotamme kovasti Haukilahden vanhan Paviljongin sulkeuduttua uuden ravintolan avautumista. Vielä siellä remppamiehet näkyivät töitä tekevän. Luulen, että ravintolarajoitusten nyt höllennettyä  ja anniskeluaikojen pidentyessä Sikke ja kumppanit odottavat jo innolla avajaispäivää. Kuten me tulevat asiakkaatkin. 

Tänään kävimme päivällisellä Café Mellstenissä. Oli niin outoa istua täpö täydellä terassilla, kuunnella puheen sorinaa ympärillä ja kellään ei näkynyt maskia naamalla
Ja kyllä, joka paikassa kukkii pihlajat oksat notkuen. Syksymmällä täytyy käydä täällä katsomassa punamarjaisia puita. Haukilahden raitilla nimittäin on pihlajarivistö, joka on varmasti näyttänyt upealta ennen kuin kukat alkoivat ruskettua.
Ihanat voikukan siemenhaituvapallot.
Siniset iirikset passaavat hyvin merelliseen ympäristöön.

Olipa mainio aloitus tälle viikonlopulle.

-Sari-

torstai 10. kesäkuuta 2021

Torstaikuulumisia

 Koirakaveri nukkuu vieressä. Ulkoa kuuluu linnun laulua ja yöpöydällä olevasta suuresta syreenikimpusta leijailee vielä huumaava tuoksu. Kaikki on hyvin ympärilläin 💝
Torstaina on ihan parasta tulevan viikonlopun odotus.
Lauantaille ennustettu sade on saapumassa iltapäivällä juuri ennen saunavuoroa. Silloin koko päivä on mahdollista puuhastella ulkona. Tällä viikollakaan en ole ruoanlaittoa kummenpaa töiden jälkeen tehnyt. Lauantailn tehtävälistalla vähän maalaamista ja istuttamista. Mieskulta oli kiltti ja toi tänään lisää puutarhamultaa.
Nyt on laukkojen kukkimisaika. Pienessä perennapenkissä on vuosia sitten istutettuja laukkoja. Pieniä kukkia tekevät. Nämä ovat niin kivoja, että jos muistan istutan syksyllä lisää.

Nyt iltalenkki Eddyn kanssa ja sitten lepäämään jotta jaksaa huomisen työpäivän kunnialla (ilman haukottelua) loppuun. Vähän aikaa taidan katsoa elokuvaa Elisabet - kultainen aikakausi.

-Sari-

keskiviikko 9. kesäkuuta 2021

Ruusujen aikaa

 

Pikaisella aikataululla tuli työviikkoon muutos, kun lupasin kolmena aamuna perehdyttää kausityöntekijöitä. Onneksi edellisestä perehdytyksestä on sen verran vähän aikaa, että suurin piirtein kaikki on tuoreessa muistissa. 

Melkein lonkalta tämän ensimmäisen päivän vedin, muutaman sanan verran sain eilen suunnitelmaa raapustettua paperille muistin virkistämiseksi. Aamulla heräsin himpan aikaisemmin, jotta ennätin avata kaikki tarvitsemani ohjelmat ja nettisivut. 

Koirakaverin piti päästä ulos ennen työpäivän aloittamista, joten lounaslenkkiä ei tänään tehty. Kun nämä ihanat kesäiset päivät edelleen jatkuvat, pitää tauolla päästä edes piipahtamaan ulkona. No mitäpä sitä muuta lounastauolla tekisi kuin imuroisi ja veisi maton tuulettumaan...... Ja ulkoiluttaisi kameraa kun huomaa lähistöllä kaikkea kaunista ja ihanaa.
Puiston peränurkkaan on kasvanut iso keltainen leinikkialue. Kuin auringonpaiste vihreän keskellä. Välistä pilkistää valkoisia voikukan siemenpalloja.
Tällä kasvilla lehdet kasvavat näin hassusti muodostaen kulhon, johon sadevesi on jäänyt hyönteisille uimavedeksi. Ehkäpä tuo vesi täytyy kuitenkin käydä poistamassa, jos se ei pian kuivu.
Eilen tuli kiirus illalla käydä täyttämään lavakaulusta, kun huomasin puiston nurmen leikattuna. Keräsin pohjalle risuja, niiden päälle levitin säkillisen syksyllä haravoimiani lehtiä ja pussillisen Pollen parasta. Sitten kävin keräämässä leikattua ruohoa ja levittelin sitä vielä ohuen kerroksen ja päällimmäiseksi multaa mitä oli vielä jäljellä (lisää puutarhamultaa pitää vielä käydä ostamassa). 

Lavakaulusten suhteen suunnitelmat menivät uusiksi, kun aidan viereen meinaamani iso lava ei näyttänytkään hyvälle. Isomman sijoitin lopulta vanhan perennapenkin viereen, saa siinä nyt ainakin tämän kesän olla. Samaan paikkaan suunnittelin aiemmin pientä kohopenkkiä yrteille ja mietin, että mieskulta ei siitä kyllä tykkäis vaan sanomista tulisi. Ja hups, nyt samalla paikalla on sitten 120 x 80 cm lavakauluksia kaksi päällekkäin 😂

Siinä säkkejä nostellessa huomasin juhannusruusussa nuppuja. 
Pari vuotta sitten juhannusruusun kukkia olin kuvannut 
juuri samana pävänä, 9.6. Melko aikaisin ennen jussia.
Nämä nuput eivät tänään vielä auenneet.
Juhannuksena tuskin juhannusruusussa kukkia on.

Illan päätteeksi käyn vielä nyhtämässä muutaman rikkaruohon pois. Pistivät niin silmään päivällä, ettei niitä voi jättää kasvamaan suureen kitkemispäivään saakka.

-Sari-

lauantai 5. kesäkuuta 2021

Leppoisa lauantai

 Tänään en turhaa stressiä ottanut. Laitoin aamupalan jälkeen maalauspisteen pystyyn ja sivelin Patio Versoa lautoihin, kunnes oli aika käyttää koirakaveri iltapäivälenkillä ennen saunaan menoa.
Pitkien lautojen toisen puolen maalaaminen jäi huomiseksi. Kaarnainen puoli piti vuolla puukolla ja harjata teräsharjalla, kun kaarnan alta löytyi puupurua. Huomenna tutkin tarkemmin, hionko vielä kunnolla hiomakoneella vai riittääkö ihan käsin hionta. 

Kaikki muut osat kukkalaatikosta sain siveltyä hiilenharmaaksi (tai mustaksi). Pohjaan tulevaa lehtikuusta ei tarvitse käsitellä.
Puiston perukan pihjalassa on ihan älyttömästi kukkia.
Syksyllä on oksissa paljon punaisia marjoja.
Muiden valkokukkaisten puiden kukinta alkaakin olla jo ohi. Vielä eilen lähimmässä koristeomenapuussa oli kukkia, tänään enää vain muutama.

Tänään hiiligrilliin sytytettiin tulet ja mieskulta kokosi vartaita paistettavaksi. En ollutkaan syönyt sitten aamupalan, joten mieskullan kokkailut maistuivat Suomen voiton selvittyä.
Vielä pikainen lenkki koirakaverin kanssa
ja sitten yöpuulle tuhisijan viereen.

-Sari-