Tulikellukka

 

Tulikellukka kukkii kohopenkissä ja kaikki

penkkiin viime vuonna siirtämäni kellukat vielä hengissä.

Pidän kovasti kellukan oransseista kukista.

Kukinnan pitäisi kestää pitkään, mutta näin kuumalla kaikkien kasvien kukinta menee nopeasti ohi. Tässä kuvassa näkyy kukinnan vaiheet nupusta lakastumiseen saakka.

Kävin aamulla kuvaamassa kellukoita ja pitihän tuosta syreenistäkin kuva ottaa. Vanhahan se jo on, mutta vielä kukkii komiasti. Ja aah miten ihanalta tuoksuu tuomen kukka,

Kävin tällä viikolla kahtena päivänä toimistolla ja katselin työmatkoilla, miten valtavasti on puissa kukkia. Luonnon pihlajissakin niin paljon kuin oksiin mahtuu. Jopa näissä meidän takapihojen reunamilla kasvavissa syreeneissä on nyt kukkia. Enemmän kuin mitä olen 15 vuoden aikana nähnyt yhteensä. Ei siinä ole joka vuosi kukkia ollut. Kamera vääristää kukkien väriä, nämä ovat paljon tummempia eikä vaalean sinisiä.

Kun ei elokuviin saatu käytettyä kaikkia tiimin virkistystoimintaan varattuja rahoja, käytiin keskiviikkoaamuna yhdessä lounaalla. Toiset olivat aloittaneet työpäivänsä jo aikaisin ja tulivat hotellille toimistolta, minä ja toinen työkaveri tultiin kotoa. Yleensä lähden kotoa niin myöhään kuin mahdollista, ettei koirakaverille tule pitkää väliä ulkona käyntiin, mutta nyt olinkin paikalla huomattavasti aiemmin kuin toiset. Minulle harvoin maistuu aamiainen, mutta viime aikoina olen ollut aamulla nälkäinen. Niinpä perille päästyäni oli jo kova nälkä, mutta koska en tiennyt varmasti, oliko nuo varatut paikat juuri meille, en aloittanut muita aiemmin.

Ikävä kyllä kaikki ilmoittautuneet eivät päässeet paikalle.

Jestas kun ulkona on itikoita! Ja ovat nälkäisiä nekin. 

Kävin pikaisesti koirakaverin kanssa hetki sitten ulkona (mieskulta saa käydä vähän ajan päästä uudelleen, ennen kuin käy nukkumaan) ja kimpussa olivat hyttyskarkotteesta huolimatta. Puiston reunan tuomiin oli lisääntynyt näitä seittipesiä. Näkyy pieniä mustia pisteitä ja isoja toukkia.

Ei ole tuullut, satanut tai leikattu nurmea.

Puistoa reunustaa voikukkien siemenarmeija.

Nyt olisi mitä puhallella, ei tarvitse saippuakuplavettä.

Taitaa olla jo pari vuotta, kun istutin muutaman vaaleanpunaisen kielon. Kaksi kieloa kukkii, vaaleanpunainen väri ei tallentunut kuvaan enkä viitsinyt syöttää itikoita enempää ja tyydyin tähän yhteen kuvaan tällä kertaa.

Ennätyksellisen helteisen 

toukokuun viimeistä päivää!

-Sari-

Pihlajan kukkia

Ollaan otettu tavaksi silloin tällöin nauttia sunnuntailevosta  (pyykinpesun jälkeen) ja käydä lounastamassa Oittaalla. 

Varsinkaan näin kuumalla ei houkuttele lämmittää uunia tai hellaa, jos vähän saisi hidastettua sisällä lämmön nousua. Koirakaverin kanssa ollaan jo tuskastuneita tähän kuumuuteen. Yritän laittaa koiralle kylmällä vedellä kostuttamaani pyyhettä viilentämään, mutta ei tykkää painosta päällä. Vanha geelialunen ei enää toimi, pitää käydä ostamassa uusi. Ei tuo Eddy siitäkään perusta, mutta itselleni se on tuonut helpotusta, kun sen päälle saa laitettua  yön kuumuudessa joko käden tai jalan :) Joskus saan sen edes pienen hetken makaamaan alustan päällä.

Tänään oli tällainen sunnuntailounaspäivä Oittaalla. Paikalle oli saavuttu runsain joukoin sunnuntaipäivän viettoon. 

Järven suunnalta kävin mukava tuulenvire, olisipa voinut jäädä siitä nauttimaan pidemmäksi aikaa kuin vain kuvien ottamisen verran. Piti ottaa useampi kuva, että hetki kesti kauemmin Ü

Kaihoten katselin noita pilviä.

Tänne eivät pilvet karanneet.

Ei kovin kaukana, kenties naapurikunnan puolella.

Kun kotiin saapuu autolla, heti tieltä kääntyessä kasvaa omakotitalon pihalla aidan vieressä syreeni. Siitä on kasvanut jo kunnon puska ja on nyt täynnä kukkia.

Jestas kun täällä on paljon hyttysiä. Yritin aamupäivällä puuhailla takapihalla, mutta en kestänyt niiden hyökkäyksiä ja palasin sisään pakoon pistoja ja myös auringon paahdetta. Iltapäivällä suihkuttelin jalkoihin sekoittamaani eteeristen öljyjen ja ruusuveden sekoitusta ja yritin uudelleen, sillä voikukat piti saada tänään kitkettyä. Sitronella tuoksui vahvana, toivottavasti hajuvana ei leijaillut ympärilläni, kun käytiin syömässä.

Nyt käydään koirakaverin kanssa hetkeksi lepäämään. Toinen ei malta nukahtaa nyt tuohon viereen, vaan vahtii jokaista ääntä ja liikettä. Eilinen ukonilma vaikuttaa vieläkin, niin kova stressin paikka se oli. Vuoden ensimmäinen ryske ja pauke.

Helteisiä toukokuun viimeisiä päiviä!

-Sari-

Marketanpuistossa taas :)

 Marketanpuiston puutarhapäivä alkoi aurinkoisena ja lämpimänä.

Väkeä oli saapunut paikalle runsain joukoin jo heti kymmeneksi ja lisää tuli pitkin päivää. Ukkospilvet alkoivat kasaantua taivaalle ennustettua aiemmin. Yht´ äkkiä alkoi kuulumaan ukkosen jyrinää ja salamat välähtelivät. Vielä ei ennättänyt käydä satamaan, kun kyyti saapui noutamaan.

Tein ensimmäiset ja viimeiset ostokset täällä.

Toivoin löytäväni tänäkin vuonna lumikin.

Ja  löytyi muutama taimi 💚

Kahden sijasta ostin tämän yhden,

siinä oli kaksi vartta juurakossa.

Lumikin lisäksi ostoslistalla oli vain suklaaminttu :) Loppujen lopuksi sain täytettyä kolme taimikassia ja ne pääsivät jo aiemmin kotiin päin naapurin autokyydillä. Kiitos 💖

Kaukaisin taimimyyjä oli lähellä ruusumuuria. On näköjään tullut tavaksi istuskella siinä vieressä olevalla penkillä ja katsoa kauempaa taimivalikoimaa - ja odottaa hiljaisempaa hetkeä lähempään tarkasteluun. Sitä hetkeä ei tullut ja kävin kuvaamassa pienen lammen lähellä olevia kukkia. Huomasin sudenkorennon tuolla lehtien seassa ja mitään näkemättä otin nopeasti kuvan noin sinne päin. Sen aikaan oli paikoillaan, etä kuvaan tuli vangituksi. Ei kovin hyvin tuossa näy, mutta erottuu keskeltä kuitenkin. Sudenkorentoja lenteli enemmänkin, ja mitä pidempää niitä seurasin, sitä enemmän niitä huomasin. Melkein kymmenen laskin kerralla lentelevän. 

Jäin vielä huilailemaan lounaan jälkeen hetkeksi ja jonon lyhennyttyä kävin jälkiruoaksi vielä  mansikkajuustokakkupalan. 

Vielä olisi tunnin verran aikaa, ennen kuin mieskulta tulisi hakemaan. En jaksanut enää mennä samoja reittejä, vaan suuntasin puutarhamyymälään päin. Kannatti, sillä matkalla oli paljon mukavaa katseltavaa.

Kauniisti avautunut tulppaani.

Villapajun lehtiä piti heti käydä tunnustelemassa.

Sen lehden nukat ovat pehmoiset kuin nukkapähkämöllä. En aiemmin tiennytkään, että tämä villapaju on ihan luonnonvarainen Suomessa. Tänäänkin opin jotain uutta 👍

Kohta lähtään laukalle.

Onni olisi oma päärynäpuu 💚

Tämä lajike oli Moskovskaja.

Kaikkien lajikkeiden nimiä en katsonut.

Tämä on Lada ja se ainakin oli kukkinut.

Tälle kasville en löytänyt nimeä.

Kukkajono on lehtien alle piiloutuneena. Tämän kukan kukkia kävivät takanani kulkenut äiti lapsineen kurkistamassa. Voisikohan tuolla olla keijujen oma salainen puutarha?

Sulkahernepensaskin kukkii.

Riippapuista tykkään.

Riippapihlaja kukkii myös.

Viimeiseksi kävin puutarhamyymälän kasvihuoneessa.

Aika tyhjää siellä oli entiseen verrattuna.

Kolibrin kukka on kuin tulenliekki.

Lauantai-illan huumaa,

vaikka jääkiekon parissa!

-Sari-

Ajelulla

 Käytiin ajelulla, kun ei eilen ennätetty käydä magnolioita katsomassa. Vielä oli muutamia kukkia jäljellä ja alhaalla, joten ylsin ottamaan kuvia yksittäisistä kukista.

Punapajujen ympärillä oli keisarinpikarililjoja.

Atsalean pikkuruisia kukkia.

Mukavaa viikkoa! 

-Sari-

Heleä helluntai

 Helluntaina puettiin parhaat päälle ja suunnattiin tansseihin etsimään heilaa. Helluntaisaunassa kylvettiin ensimmäisellä uudella vastalla, joka heitettiin saunomisen jälkeen saunan katolle. Vastan tyvi näytti nuorille, missä suunnassa tuleva puoliso asuu ja vanhukset katsoivat osoittaako tyvi jo kohti hautausmaata vai vielä kotia. Mikäli lehdet eivät ennättäneet kasvaa helluntaiksi kyllin suuriksi, tehtiin vastat muiden lehtipuiden oksista. 

Tänä helluntaina koivun lehdet kasvoivat hellepäivinä jo niin suuriksi, että hyvinkin niistä saa vastan tehtyä. 

Tammen lehdet kasvaneet parissa päivässä.

Minkälainen on helluntai lauantai, sellainen on koko kesä.

No toivottavasti ei koko kesä ole näin lämmin ja kuiva Ü

Käytettiin tänään äiti tädin luona kyläilemässä.

Siskokset tapasivat toisensa monen vuoden jälkeen.

Otin kameran mukaan ja kuvasin pihan kasveja.

Omenan kukat olivat vielä nupussa.

Aurinkoisella paikalla tulppaanit olivat levällään,

varjoisammalla paikalla vielä tuoreempia.

Morsiusangervo kukkii.

Kevätvuohenjuuri kukki monessa kohtaa perennapenkissä.

Pihavahti tammen kannolla.

Kun edellisen kerran käytiin tädin luona, suunnittelivat tuon pihatammen kaatamista. Kysyin silloin, jos saisin pätkän tammesta takapihalle kukkapylvääksi. Nyt sain pöllin mukaani 💚 Olikin noin iso ja on muuten painava. Tiivistä puuta tuo tammi on.

Tätä vaalin kuin aarretta, muistona tädistä.

Ihan kuin pöllön silmät!

Kahvipöydästä siirryttiin pihalle. Aurinko paistoi ja oli kuuma. Pyysin miehiä kantamaan puutarhatuolit varjoisaan paikkaan, jossa kävi ihana tuulonen. Eipä niissä tuoleissa kauaa istuttu, kun siirryttiin piharakennukseen ihailemaan tädin tomaatintaimia. Komeita olivat, vankkavartisia ja hyvässä ristivalossa kasvaneita. Ja niitä taimia oli monta.

Entisen saunan ikkunalaudalla oli rivissä santun lehtiä juurtumassa. Onni on sellainen tila, jossa kasvit tykkäävät kasvaa ja komistua. Mieskulta hymyili useaan otteeseen, miten me ollaan kaikki samanlaisia viherpeukaloita ja intoillaan kasvien kasvatuksesta ja hoitamisesta. Viherterapia on ihan parasta ikää ja sukupuolta katsomatta Ü Niin kauan kuin jalat kapsaa ja voimia riittää, kukkivat kukat pihamaalla tämän suvun naisilla.

Äitiä ja siskoa odotellessa kuvasin pihan alppiruusuja.

Moi moi ensi viikkoon!

-Sari-