Lomaväsymystä

 Olen nyt viikonlopun aikana vain olla möllöttänyt ja ottanut torkkuja aamupäivästä tai iltapäivästä. Taitaa olla lomaväsymystä ja ottaa takaisin nyt niitä valvottuja tunteja, kun luin aitassa taskulampun valossa jopa kahteen saakka yöllä.

Olisipa tämänkin viikon vielä saanut viettää äidin luona. 

Työkaveri pyysi lounasseuraksi torstaiksi, kun oli menossa toimistolle. Yhteiset lounashetket saadaan vielä järjestettyä, vaikka en enää työskentelyä jatkaisikaan. Kävin työkoneella kurkkimassa loman aikaisia tapahtumia ja huomasin, että työvuoroja oli vielä kuitenkin merkattu. Pitänee huomenna olla yhteydessä miten jatketaan, huomenna kun on viimeinen aiemmin sovittu lomapäivä. 

Nyt tajuaa, miten tärkeää on työyhteisö ja yhteydenpito. Kun läheiset työkaverit olivat samaan aikaan lomalla, tunsi olevansa töissä "yksin". Ei ollut ketään ketä tervehtiä aamuisin ja kenelle  iltapäivisin huikata "Hei huomiseen!". Etätyöpäivänä tämä tapahtui sähköisten kanavien kautta, mutta oli yhtä tärkeää jos ei tärkeämpää kuin toimistolla tavatessa.

Oli mukavaa lukea tiimsviestinä kiitos yhteisistä työvuosista, kun ei enää loman jälkeen töiden merkeissä tavatakaan, vaikka niin oletimme. Tapaamme vielä syksyllä tiimin kesken, toivottavasti useimmat pääsevät silloin paikalle. Tyhy-päiväänkin on mahdollista osallistua ja niin aion tehdäkin.

Meinasi kolme elokuvalippua vanheta, kun ei ollut loman aikana mielessä mihin saakka sarjaliput ovat voimassa. Yhdistin lounastapaamiseen myös elokuvailtapäivän ja ostin seuraavalle päivälle lipun kahteen elokuvaan. Ei jäänyt liput käyttämättä :)

Rosalie pääsi listalle aiemmin ja olinkin jo tovin seurannut milloin tulee ohjelmistoon. Elokuvassa näytteli myös Tie sydämeen elokuvasta tuttu Benoit Magimel. Hammarskjöld piti käydä katsomassa yhdessä, mutta sellaista ajankohtaa ei koskaan tullut, joten kävin katsomassa elokuvan yksin. Se päättyy meihin oli mielestäni hyvin tehty elokuva ja suosittelen lämpimästi (aiheena parisuhdeväkivalta, siitä irtautuminen kävi elokuvamaisen helposti).

Perjantaina elokuvien välissä piipahdin Ateneumissa kuuntelemassa Eero Järnefeltin näyttelyintron ja kävelin intron jälkeen nopeasti näyttelysalit läpi. Halusin ehdottomasti ennen elokuvaa käydä Cafe Höijerissä, sillä keväällä se ennätti sulkeutua yksityistilaisuuden takia enkä ollut siellä vielä käynyt. 

Elokuvan jälkeen oli melkein tunti aikaa bussin lähtöön, joten kävelin vielä uudelleen Ateneumiin ja kävin kiertämässä näyttelyn tarkemmin. Voin sanoa nyt käyneeni katsomassa Järnefeltin näyttelyn kolmesti Ü Tällä kertaa näyttelyyn oli vaihdettu pari sellaista vesivärityötä, joita ei keväällä näyttelyssä ollut. No sitä olisin tuskin huomannut, ellen olisi tästä aiemmin introssa kuullut :)

Tänään iltapäivällä satoi vettä ukkosen kera. Sadetutkan mukaan lännestä pitäisi pian saapua uusi saderintama, joten lähdenpä käymään heti koirakaverin kanssa ulkona.

Kaikki kuvat ovat äidin pihalta. Tuo hortensia on säilynyt yli talven multaan kaivettuna ja on tosi komea kaikkien kukkien kukkiessa (kuten tuosta ylimmästä kuvasta näkeekin).

Mukavaa viikkoa!

-Sari-