perjantai 28. helmikuuta 2025

Katson autiota hiekkarantaa

 Helmikuu on lyhyt kuukausi, mutta hyvin ennättää bingoilemaan useammankin rivin. Niinhän sitä kuukauden alkupuolella luuli ja suunnitelmiakin oli ulkoilusta, mutta luonto päätti toisin lumisateineen.


Ranta - pilvi - puu

Ranta

Ranta on vielä tyhjillään 9.2.
ja jääkansi peittää järven.

Haaveilen löytäväni kivan uimapaikan jostain lähijärveltä, jossa voisi rauhassa pulahtaa veteen hiostava kesäpäivänä. Vaikka virallisia uimarantoja on niin meren- kuin järvenrannoillakin, en ole koskaan käynyt niissä uimassa. Suurimpana syynä varmaan se, ettei tuo mieskulta ole uimari ja en saa hänestä kaveria uintiretkille.

Pilvi

18.2. lumikuuron aikaan päivälenkillä.


13.2. auringon paisteesta nauttien.

Tällä viikolla pilvet ovat peittäneet taivaan. On ollut harmaata ja sumuista. Jos jonakin päivänä on aurinko paistanut, olen jo sen unohtanut. Auringon paistaessa poutapilviä on leijaillut taivaalla tai taivas on ollut pilvetön, jolloin taivaan sini on ollut häkellyttävän kaunis.

Puu

Komeasti on puu pystyssä, kaverit on ympäriltä kaadettu.

Piti ottaa kuvamuisto säästetystä puusta, kun usein herään miettien, oliko unta vai totta, että myrskytuhojen raivaamisen jälkeen jätettiin vielä jokunen puu kaatamatta 😉 Sanat menee usein toisesta korvasta sisään ja saman tien toisesta korvasta ulos (varsinkin nimet!), muistot jää paremmin talteen nähtynä - vaikka yhdellä silmällä.


Jää - kivi - ranta

Jää

Jäätä on vielä puiston nurmella, mutta ei enää 
näin paljon kuin kuvan ottohetkellä 10.2.

Kivi

Punainen kivi 

Tätä kiveä katselen palatessamme päiväkävelyllä kotiin ja mietin, mistä on hiekoituslaatikon viereen ilmestynyt. Tuskin linnun nokasta pudonnut, kuten yhtenä päivänä varis tiputti koivun latvasta proteiinivanukastölkin parin metrin päähän, kun oltiin koirakaverin kanssa menossa postilaatikolle kirjettä postittamaan. Varikset olivat etsimässä bussipysäkin roskiksesta, löytyykö ruokaa evääksi. Jos ei Eddy olisi pysähtynyt hetkeksi nuuhkimaan maata, tölkki olisi tipahtanut päähän.

Bingokiveksi olin katsonut jo kauan sitten läheisestä metsästä sammaleisen kiven, mutta seuraavana päivänä lumi peitti taas maan ja sen sammaleisen kiven. Tuli pakkanen ja meni liian kauan, ennen kuin lumi taas suli pois. Punainen kivi pelasti tilanteen 😆

Ranta

Palataan vielä samalle rannalle kuin alussa ja katsellaan vastarannalle. Bingoympyrä sulkeutuu helmikuulta. 

Innolla odotan, mitä maaliskuun bingoruutu sisältää. 
Huomenna se paljastuu Repolaisen blogissa.

-Sari-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ilahduttavasta kommentistasi
Tervetuloa uudelleen ryytimaalle Ü