Poutasäällä

 Aurinko valaisi ryytimaan, kun koirakaverin kanssa käytiin lounastauolla kävelemässä. Virkistää niin mukavasti tällainen valoisa päivä sateisten ja hämärien päivien jälkeen. Eilen aamulla piti heti aamusta laittaa kasvilamppu palamaan, kun oli kahdeksan aikaan vielä niin pimeää nurkissa.

Sateisen yön (ja monen sateisen päivän) jäljiltä maa on märkää ja puistoon on ilmestynyt monta isoa vesilammikkoa. Sinne ei nyt menty, vaan kuljettiin kävelytietä pitkin. Tien vieressä kasvavan tammen alta löysin monta itämään lähtenyttä terhoa.

Kerään näitä lisää ja yritän saada kasvatettua taimia.

Olisipa kivaa saada itse kastatettu tammipuu.

Tammi on lempipuuni ja niitä täällä kasvaa paljon.

Kelloköynnös ei välitä, vaikka lokakuu lähenee jo loppuaan. Se jaksaa kasvattaa uusia nuppuja ja ilahduttaa vielä näin myöhään kukkasillaan.

Kaunista keskiviikkoa!

-Sari-

Kuurassa

 Tämä viikonloppu oli tarkoitus viettää äidin luona, mutta miehen altistumismahdollisuus muutti suunnitelmia. Onneksi mahdollisen tartuttajan koronatesti oli negatiivinen. Vaikka matkan peruuntuminen suunnattomasti harmittaa, on mukavaa viettää kiireetöntä viikonloppua kotonakin. Pitkästä aikaa.

Aamulla nukuttiin tosi pitkään. Kuuden jälkeen nousin ensimmäistä kertaa ylös, mutta sen jälkeen nukahdin muutaman kerran uudelleen telkkaria katsellessa. Mieskulta nousi kahvin keittoon, kun ilmoitin kellon olevan pian jo puoli kymmenen. 

Kävin koirakaverin kanssa ulkoilemassa, ennen kuin aurinko ennätti sulattamaan kuuran. Olipa kaunista.

Tammessa on vielä lehdet tiukasti kiinni oksissa.

Harmi, etten kameralla saanut taltioitua auringossa kauniisti kimaltelevaa kuuraa.

Pakkasta oli yöllä ollut sen verran paljon, että vesi oli jäätynyt astioissa. Lintujen juoma-astiassakin vesi oli umpijäässä.

Luonto ei vielä näin vähästä säikähdä,

vaan edelleen löytyy kukkiviakin kasveja.

Tänään saatiin vihdoin ulkoa puutarhapöytä osiin. Jätettiin se sisään yöksi kuivumaan, kun oli vielä aavistuksen kostea. Lakaisin pihalta viimeiset maahan levinneet lehdet ja neulaset. Nyt  sade saa meidän puolesta tulla.

-Sari-

Ekat synttärit

 Murunen on vuoden vanha. 

Synttäreitä juhlittiin nyt viikonloppuna 

sukulaisten ja kummien kera.

Meiltä Mea sai lahjaksi norsun Ü

Tytär oli askarrellut tällaiset kiitosmuistamiset vieraille.

Lasipurkisssa minivaahtokarkkeja ja paperikääre,

joka kätkee ajatelmia ja mietelmiä.

Eddy seurasi valppaana lahjojen avaamista

ja varmisti saavansa Mean kakusta maistiaiset.

Korttikin valmistui tänä aamuna.

-Sari-

Tagista se ajatus lähti

 Kävin eilen Kampissa ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun. Ajoitus oli mainio, sillä julkisessa liikenteessä oli tosi vähän kulkijoita, kiitos meneillään olleen syyslomaviikon. 

Asiat hoidettuani kävin myös toimistolla hakemassa tavaroita ja samalla sain siistittyä työhuoneen kukat, jotka ihme kyllä olivat vielä hengissä. Joku ihana työkaveri on pitänyt niistä huolta ja antanut vettä yli puolen vuoden ajan.

Työpaikalla käynnin syy vapaapäivänä oli työhuoneeseen säilömäni tyhjät puurohiutalepaketit Ü Olen jo yli kuukauden odottanut, että pääsen ne kaapista noutamaan. Näistä vaaleista kartongeista saan mitä mainiointa materiaalia kranssien leikkaamiseen ja näistä riittää jopa 14 korttiin. 

Toki samalla sain uuden kalenterin ja muistiinpanoja

 varten vihkoja kotitoimistolle tuotua.

Kotimatkalla piipahdin Omenassa ex tempore kampaajalla ja samalla reissulla tuli harhauduttua vaatekauppaankin. Sieltä löysin huivin, jonka värejä en voinut vastustaa. Pikaisen päätöksen tein myös tuosta pellavapaidasta. Vaatteissa oli niin kivat paksut tagit, että innostuin tekemään niistä pienet kortit.

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin jo varhain ja ennen töiden aloittamista piti vähän aikaa askarrella ja leimasin noita tekstejä. Eilen leimailin ja stanssasin jo nuo suloiset hahmot.

Tagien kokoon just passeleita leimoja tuli parahiksi Heidin korttipajalta tilattua. Nämä Lawn fawnin ja mama elephantin leimat ovat supersuloisia. Hankin myös leimoihin kuuluvat stanssit, niin on helpompi näitä leikellä. 

Toiselle puolelle tagia teippasin kuviopaperia. Mikäli aika antaa myöten, lisään tännekin jotain leimakuvia tai koristuksia.

Illan päätteeksi suunnittelin onnittelukorttia. On jo hyvällä mallilla, aamuun jää lopullisen sijoittelun päättäminen ja kasaaminen. 

Saakohan sitä nukuttua, kun norsut, karhut ja koalat pyörii mielessä. Varmaan yöllä näen unta kuumailmapallolennosta Australiassa Ü

Hyvää yötä!

-Sari-

Syksyn sitkeät sissit

 Lounastauon alettua aurinko alkoi hemmottelemaan lämmöllään ja valoisuuden houkuttelemana menin puuhastelemaan takapihalle. Kauaa en siellä ennättänyt tällä kertaa olemaan, mutta sekin vähä teki kyllä niin hyvää. Keräsin ulkopöydältä pois koivunlehdet ja lehtikuusen neulaset, jotta saadaan se kuivemmaksi ja purettua osiin ja talvehtimaan varaston suojiin. 

Työpäivän päätyttyä menin keräämään loput eilen haravoimani lehdet säkkiin ja eikös tuolta taivaalta joku pilvi juuri silloin yli kulkenut ja ripsautti vettä maahan. Ei paljoa, mutta sen verran kuitenkin, että innostus ulkotöihin loppui siihen. 

Pilvipoutaisten päivien ennustetaan jatkuvan, joten ulkona pääsee puuhastelemaan ainakin hetken. Torstaina on vapaapäivä, toivon mukaan silloin ennätän kotiin aikaisin ja iltapäivään jää monta tuntia aikaa rapsutella lehtiä ja tyhjennellä ruukkuja.

Kun olin saanut työhanskat kuivumaan, piti käydä vielä ulkona kuvaamassa näitä syksyn viimeisiä sitkeitä kasvajia. 

Amppelimansikassa on raakileita ja kukkakin vielä. Satoa tästä en ole saanut ollenkaan, mutta toivottavasti pärjää talven yli ja ensi kesänä sitten uusi odotus punaposkisista mansikoista. Tuota ei varmaan toinna enää sisälle siirtää maistiaisten toivossa.

Kelloköynnös kasvaa porskuttaa viileistä päivistä ja öistä viis veisaten. Viimeisen kerran sisälle tullessa huomasin, kuinka se oli kietonut kärhen harjanvarteen ja kurkotteli pitkälle oven ikkunaa kohti. Sydäntä raastaa kun köynnöksen ruukun tyhjennän ja kukalle hyvästit jätän. Niin paljon se on iloa tuonut kauniilla kukillaan. Noista viimeisistä pitää nauttia aina kun ennättää.

Ulkona on nyt ihan tyyntä. Aurinko on laskenut ja ilta alkaa hämärtymään. Yöstä on tulossa selkeä ja viileä, mutta vielä ei pitäisi laskea pakkasen puolelle. 

Mieskulta on keilaamassa ja taidan nyt laittaa tuoksuvan kynttilän palamaan, kietoutua lämpimään huopaan ja katsoa jonkun hyvän jakson Herculea ja ottaa iisisti tämän illan.

Ihanaa tiistai-iltaa!

-Sari-

Joulukransseja tummalla pohjalla

 Lauantaiaamuna kasasin pari uutta joulukorttia.

Näitä on nopea tehdä, kun osat ovat jo valmiina.

Eniten menee aikaa, kun päällimmäiseen kranssiin kiinnittää kohotarrapaloja. Tykkään käyttää  pyöreitä tarrapaloja ja jäljelle jäävät reunat hyönynnän pienien osien kohottamiseen.

Tekstileikkeisiin sulatin kiiltävää valkoista kohojauhetta. Näin valkoinen joulutähti ei pistä esiin liian valkoisena. Myös valkoisesta helmiäiskartongista leikatut lumihiutaleet raikastavat kokonaisuutta.

Tausta kaipasi myös valkoista, joten roiskin paperille maalipisaroita. Laimensin pisaran akryylimaalia vesitilkalla ja roiskin vesivärisiveltimeltä maalia sinne tänne. 

Roiskeita tein nyt ensimmäistä kertaa ja ensin harjoittelin suttupaperille, sitten roiskin stanssatulle kartongille ja vasta lopuksi valmiiseen korttiin. Roiskuttelun jälkeen valkoisia pisteitä oli lattialla, tuolissa, pöydällä ja varmaan monessa muussakin paikassa. Myös silmälasikotelo on saanut valkoisia täpliä Ü

Kivaa viikkoa!

-Sari-

Kaunis sunnuntai

 Aamuyöstä alkoi vesisade ja piti käydä vikkelään siirtämästä krysanteemi räystään alle suojaan. Iltapäivästä pilvet väistyivät ja nyt paistaa aurinko ja on mitä kaunein lokakuinen sunnuntai.

Meillä oli viikonloppuvieraita pitkästä aikaa. Eilen käytiin keilaamassa, laitettiin saunan jälkeen yhdessä ruokaa ja aamulla nautittiin aamupala kynttilän luodessa tunnelmaa.

Lapset ovat jo tovin istuneet junassa matkalla kotiin, mieskulta lähti lenkille ja itse nuokun nojatuolissa tennisfinaalia seuraten. Kumpaisenakin aamuna olen herännyt kovin aikaisin ja nyt kun koti on hiljentynyt, väsyttää ihan älyttömästi. Vois käpertyä viltin alle pötköttelemään mutta on pyykki ja kohta Strömsö.

Kävin takapihalla siivoilemassa lehtiä pois ja hämmästyin, kuinka paljon vielä on kukkia. Samettiruusut, laventeli, keijunmekko, kissanminttu, suklaaminttu, joku toinen minttulaji, oregano, mansikka (jossa myös puolenkymmentä raakiletta), sitruunamelissa ja kelloköynnös ainakin kukkivat edelleen.

Ja etupihalla vieläkin rimpsureunainen orvokki kukkii valtoimenaan. Syreenissä on paljon vihreitä lehtiä ja kelloköynnös on kasvattanut köynnöksen oven eteen, hyvä että takaovesta ulos pääsee.

Ihanaa sunnuntai-iltaa!

-Sari-