Joulutervehdykset 2025

 Kymmenen joulutervehdystä on askarreltu ja viety jo postin kuljetettavaksi. Muutama kortti pitää vielä tehdä, nekin postitettavia. Mutta onhan tässä vielä viikko aikaa.

Ostin vuoden 2025 joulupostimerkkejä tänään lisää, etten jää ilman. Huomisen jälkeen niitä ei ole enää myynnissä. Tämän vuoden merkit ovat Mauri Kunnaksen kuvittamia, hauskoja kuten Kunnaksen kuvitukset Koiramäen kirjoissa aina ovat. 

Joulumerkissä jammailevat piparkakku-ukot ja 

ikimerkissä piparit laulavat kuorossa joulupukin johdolla.

Korttien postittamiseen käytin vanhaa joulumerkkivarastoani.

Merkkejä oli vuosilta 2019, 2021 ja 2023. 

Olinpa yhteen laittanut ykkösluokan ikimerkin vuodelta 2009. Ritarinkukkamerkki on vieläkin minusta kaunein joulupostimerkki ja niitäkin minulla on vielä jäljellä. Raaskin käyttää vain muutaman vuodessa, sillä näitä ei saa enää Postistakaan lisää.

Vaikka minulla on paljon vanhoja joulumerkkejä, ostan silti uusia joka vuosi. Sillä joka vuosihan postimaksut nousevat, eivätkä ikimerkit vanhene. Ja keräilen myös postimerkkejä.

Minulle joulukorttien askarteleminen ja lähettäminen on melkeinpä tärkeintä joulussa. Kortteja lähetän noin kymmenen vuosittain, joskus saattaa viisitoista ystävää saada tekemäni kortin. Riippuen miten monta korttia olen jaksanut ja ennättänyt tehdä syksyn aikana ja siihen viimeiseen lähetyspäivään mennessä, jolloin vielä posti lupaa korttien ennättävän jouluksi.

Melkein kaikki kortit tein tällä samalla pohjalla. 

Kuvitus on jokaisessa kortissa erilainen 

ja useimmissa myös erilainen sisäsivu.

Punaiset kehykset tein stanssaamalla punaisesta kartingista kahdella eri kokoisella neliöstanssilla. Jäljelle jäävät punaiset kartonkineliöt tulevat käyttöön myöhemmin.

Samasta punaisesta kartongista tein taustan lumihiutalekehykselle.

Korttikuvien reunoja olen väritellyt leimamusteilla. Pieni ripaus mustetta reunoissa viimeistelee kokonaisuuden, vähällä vaivalla. Tällaiselle himoaskartelijalle riittää joskus vain tuo musteen levitys meditaatioksi, jos ei enempää jaksa tai ennätä tekemään 😊

Olisin voinut tehdä kaikki joulukortit 

punatulkkujen kuvilla, 

mutta maltoin tyytyä kahteen.

Tämä pöllö lentää toivottamaan joulurauhaa

entiselle työkaverille. Toinen ehkä kuopuksen perheelle.

Kuvasta ei näy pöllön silmiin lisätty koholakka,

eikä lintukorttien marjoihin lisätty lakkakaan.

Kissan omistaville valikoitui kissakortti.

Tämä menee vanhimmalle ystävälleni Turkuun.

Ainakin yksi joulupukkikortti pitää tehdä.

Tämä matkaa tuttavapariskunnalle Kausalaan.

Joulukuusenpalloja tein viime vuonna paljon varastoon.

Yksinkertainen kortti, pallot ja ääriviivatarranauhat.

Muutama tähti pallojen ympärille ja jouluinen tekstitarra.

Yhtä nopeasti valmistui tämäkin kortti.

Uudella stanssilla leikkasin alle tähtikranssin, josta roikkuu tähtiä. Joulurauhaa -tekstin alla on monta vuotta sitten kuviopaperista leikattu tähti. 

Kaksiosaisessa korttipohjassa oli tuollainen (tapetti)kuvio etuosassa.

Sisäpuolen koristelen myös, jos aikaa jää.

Vähintään leimaan sinne tekstin.

Tällä kertaa kokeilin erilaisilla kuviosapluunoilla tehdä koristuksia ja laitoin lisäksi leikekuvia. Leikekuvat ovat Marana Design Suomi faceryhmän kautta tilattuja ja tuo suloinen nuoripari löytyi pikkujoulupaketin kätköistä.

Noita leikekuvia laittaessani ihmettelin, kun varastosta löytyi vain muutama joulutonttu, joita oli jäänyt muutaman vuoden takaisesta Piia Paperin pikkujoululivestä. Sitten, kun olin jo saanut kortit valmiiksi, löysin paljon leikekuvia pienestä pahvilaatikosta. 

Tammikuussa pitäisi jo alkaa tekemään ensi vuoden kortteja, ettei enää korttikuvat piiloudu siivouksen jäljiltä. 

Tänään etsin ruotsinkielisiä joulutervehdystekstileimojani. Löytyiväthän nekin lopulta, kun olin jo lähdössä koirakaverin kanssa ulos kävelylle ja sen jälkeen lounaalle. Leimailin tekstit nyt illalla Miian pikkujoululiveä samalla seuraten.

Voi kuinka monta stanssia, leimaa tai kartonkia olenkaan kaipaillut syksyn aikana. Löytyväthän ne lopulta 😉 Ja sitten on jo uusi esine hukassa.

Mukavaa joulukuun toista viikkoa!

-Sari-

Weiste Wanha Villa joulukuusen koristaa

 Weiste Wanha Villa järjesti viikonloppuna 

Joulunavaus tapahtuman

Pukinmäessä omalla puodillaan.

Kalle Weisteen kotitalosta brändimyymäläksi.

Lauantaina paikalla oli Ala-Ollilan alpakoita ja  Puolimatkan tallin poneja, tarjolla kahvila-auton antimia ja leijonien grillaamaan kuumaa makkaraa. Yläpihalla (tooosi jyrkän mäen päällä) oli pääsy näytevaraston myyntitiloihin. 

Me ei lauantaina harmikseni vielä päästy käymään, kun mieskulta meni keilaamaan (alpakoita olisin halunnut käydä moikkaamassa). Mutta lauantaina kylvin ajatuksen siemenen automatkasta Helsingin itäpuolelle hänen ajatuksiinsa 😁 Perusteluna oli tämän vuoden aikana syntyneet muruset ja ensimmäisen joulun kuusenkoristepallot. Yhtenä vuotena ei joulupalloa löydetty, kun aloitettiin etsintä liian myöhään. En tosin luvannut, että niitä sunnuntainakaan löytyisi, mutta varmin kohde kuitenkin olisi valmistajan myymälä. 

Yli sata vuotta on jo koristeita Weisteen tehtaalla valmistettu.

Osa koristeista, kuten pallot ja metsän eläimet, on tuontituotteita.

Minulla on perinne, että annan joka joulu lastenlapsille joulukuusenkoristeen. First Christmas pallojen lisäksi hankintalistalla oli siis kolme muutakin kuusenkoristetta. Mieskulta ei toki tätä etukäteen ajatellut, vaan kiersi myymälän ja auttoi ensimmäisten joulupallojen etsinnässä - ja luuli ne löydettyään, että pääsisimme jo palaamaan takaisin kotiin 😁

Tungoksesta huolimatta halusin kiertää koko Villan ja fiilistellä, vaikka syksyisen ruskea maisema ei joulua mieleen tuonut (lauantaina ehkä olisi ollut luntakin?).

Joulupukin apurit hyllyllä seuraamassa.

Tonttu tervehti hiiri sylissään tulijoita.

Eilen oli iltapäivällä +6 astetta lämmintä ja aurinko paistoi. Lauantain vesisateen jälkeen aamulla kävelytiet olivat taas vaarallisen liukkaita. Onneksi ennätti päällystetyt tiet sulaa ja liikkuminen oli iltapäivällä jo turvallista.

Tänään on pilvistä ja vettäkin taitaa välillä sataa. Toivon, että tiet eivät taas muutu liukkaaksi pakkasen myötä 😟Olisi taas innolla odottamani Helsinki-päivä tällä viikolla.

Mukavaa viimeistä marraskuun viikkoa

- joka päättyy ensimmäiseen adventtisunnuntaihin!

-Sari-

Joulu oli taas

 Ja se saatiin viettää äidin punaisessa tuvassa yhdessä.

Joulun tuo ihmiset ympärillä, yhteinen jouluateria

ja tänä jouluna Mean lahjojen availu. 

Ensimmäisen lahjan Mea sai avata jo päivällä,

jotta päästiin valoisan aikaan kokeilemaan pulkkaa.

Mea ilahtui kovasti uusista vaatteista ja kengistä.

Toki lelujakin löytyi monesta paketista. Mm.

mumman antama  pupu ja äidin tekemä lammas.

Eddy-tonttu nautti myös ihmisistä ympärillään.

Ja lumivalkeasta joulusta ja pakkasesta.

Kiitos äiti 💖

-Sari-

Hyvää joulua!

 

Mökit nukkuu lumiset,

nukkuu hankitanteret,

tuikkii taivaan tähtivyö -

pyhä nyt on jouluyö.

Katso, valo välkähtää,

hanget kaikki kimmeltää,

yli vuorten, metsien,

käy kuin välke siipien.

Se on joulu-enkeli.

Herra hänet lähetti

kanssa joululahjojen

luokse pienten lapsien.

Vakka häll´ on kädessään

niin kuin kulkis kylvämään,

ja hän kyllä kylvääkin,

mutta ihmismielihin.

Ei hän anna makeita

eikä leikkikaluja,

niitä isä, äiti suo.

Mitä joulu-enkel´ tuo?

Puhtahia aatteita,

kultaisia kuvia

Suomen lasten sydämiin,

mökkihin ja palatsiin.

Niitä hänen vakastaan

variseepi yli maan

niin kuin pikku tähtiä -

eikö se oo ihmettä?

Mutta yhä kummempaa

viel´ on, mitä kerrotaan:

Kulkies´ sen enkelin,

lapsiks muuttuu vanhatkin.

Sitä et kai ymmärrä?

Kysy sitä äidiltä!

Sitten siunaa itsesi,

nuku, saapuu enkeli.

- Eino Leino-

Rauhallista joulun aikaa,

rakkautta, lämpöä 

ja 

hyvää tahtoa!

-Sari-

Jouluttaako?

 En vielä suostu siihen normaaliin, että täällä eteläisessä Suomessa talvet ovat syksyn jatketta ja joulut synkkiä, vesisateisia ja mustia. Just nyt maa peittyy lumivalkeaan, mutta saa nähdä kuinka kauan se pysyy.

Löysin vanhan Metro-lehden, joka vie muistoihin kymmenen vuoden taa. Silloin, kun tänne pääkaupunkiseudulle muutin, oli muutama kunnon talvi kovine pakkasineen ja Helsingin keskustan lumikaaoksineen. Kalevankatua töihin kävellessä ei hevin erottanut oliko kadun varrella lumikinos vai pysäköity auto.

Pikku hiljaa alkaa jouluttamaan. Eilen mieskulta yllätti tulemalla töistä jo puolen päivän jälkeen ja paistoi monta pellillistä joulutorttuja.

Ihan pieni enkeli

kynnykselle istahti.

Siivet selkäänsä laittoi

sädekehän päällensä taittoi.

Sinua hän suojelee 

ja joulumieltä jakelee.

Iloista joulumieltä!

-Sari-

Lahja(t) peittyy kääröihin

 Pieni muistaminen ystävälle.

Punatulkkukoristeinen joulusukka ja namia.

Ikeassa oli just semmosia lahjapapereita, joista tykkään. Paperi nyörillä laatikon ympärille kiinni ja koristeeksi havunoksa ja muutama tulppaanin kukka.

Kolme yötä jouluun on....

-Sari-

Jouluiloa ja

-Sari-

Tapaninpäivä - joulu ehtoopuolella

Tapaninpäivään on kuulunut rekiajelu ja tapanintanssit.

Tänään sivuttiin vähän kumpaakin perinnettä.

Päivällä ajeltiin aurinkoiseen Naantalin vanhaan kaupunkiin. 

Ei sentään hevosreellä vaan joulunpunaisella autolla.

Katinhäntä yhdessä on avoinna joka päivä sunnuntaihin saakka Naantalin museon joulunäyttely Sadunomainen joulu, jonka tunnelmia piipahdettiin vilkaisemassa. 

Takkatulen loimussa lämmittelivät Viiru ja Pesonen. 

Laiskuuttani en ollut ladannut kameran akkua, joten kuvia en voinut ottaa montaakaan näyttelystä. Perinteinen joulutonttu himmeleineen täytyi ikuistaa ensimmäisenä kuvamuistoihin. 

Näyttely on rakennettu porvariskoti Hiilolaan, jossa oli keskitytty neljään satukirjan jouluiseen kuvaan. Itse keskityin näihin vanhoihin esineisiin, sillä rakastan historiaa, eri vuosisatojen esineitä ja niihin liittyviä tarinoita. 

Kynttiläkruunu ja musta pirtti.

Naantalin vanhan kaupungin katukuvaa.

Iltaruoan jälkeen katsastettiin miten mummot ja papat tanssahtelivat tapanintansseissa. Meidän vuoro on mieskullan mukaan tuolle parketille sitten kolmenkymmenen vuoden päästä Ü

Nyt on tämä joulu levätty ja herkuteltu. 

Kuuta ei näkynyt mutta tänään pääsin uimaan tähtitaivaan alle. Jouluaaton pakkanen on ikävä kyllä vaihtunut viiden asteen lämpöön ja luminen maisema muuttunut liukkaaksi jäätiköksi. 

Uuden vuoden odotukseen tästä eteen päin.

Toivottavasti joulusi oli nautinnollinen. 

-Sari-

4. adventtikynttilä syttyy, joulu on tullut

Sydämessä pienessäkin asuu joulun taika.
Pysähdy siis sinäkin, nyt on juhlan aika.

J    O    Y

Neljäntenä adventtina sytytetään ilon kynttilä.

Joulu on saapunut ja odotus on päättynyt.

Iloista joulua!

-Sari-

Joulu muistoissa

Keskiviikkona lähdettiin ajelemaan Savonlinnaan auringon paistaessa ja tänään saavuttiin takaisin kotiin auringon saattelemana. Väliin mahtui vesisadetta, räntäsadetta, auringonpaistetta, täysikuu ja tähtitaivas, kovaa tuulta ja pakkasta, lumisadetta, läpi yön pauhannutta myrskytuulta, aamuinen kuutamo ja suurena ja kirkkaana loistava Venus.

Kotona maa oli saanut hienoisen lumipeitteen ja tiet olivat paikoitellen hyvin jäiset. Muutamassa päivässä sai kokea monenlaiset luonnonilmiöt.

Joulua viettivät yksi mummo, kolme äitiä, viisi tytärtä, kaksi poikaa, yksi  isä, yksi vävy ja yksi poikaystävä - siis yhteensä seitsemän henkilöä Ü Ja lisäksi neljä nelijalkaista - kolme kissaa ja yksi koira. Ja pyhien aikana vierailivat sukulaiset. Oli siinä välillä villiä melskettä ja mummolla hulinaa ja helskettä. Varmasti huokaisee, kun viimeinenkin vetää oven kiinni perässään. Laittaa ulko-oven säppiin, käy makaamaan sänkyyn, ottaa kissat viereensä ja rauhoittuu katsomaan urheilua.

Joulun aikaan on monenlaisia perinteisiä tapoja.
Ennätettiin niistä muutamia.

Kylälle oli rakennettu talkoilla iso seimi.

Aattoiltapäivän hautausmaakäynti nostatti tänä
vuonna ikävän ja kaipuun sekä kyyneleet.

Lumi ei peittänyt maata saatikka omenapuita puutarhassa.
Ei aattona, ei joulupäivänä eikä tapanina.
Vertaapa tämä 22.11.2015 otettu kuva Ü

Eikä vielä ollut järvi jäässä.

Puhtaus on puoli ruokaa -
joulusaunan jälkeen käytiin nauttimaan kystä
ja kyllä se maistui kun sorttia oli niin monenlaista.
Kattauksessa katajaa, pellavaa ja koivusydämeni Ü

Joka päivä mummo lämmitti leivinuunin
ja uuninpankolla loikoili vähäkarvainen Hilma.

 

Rocky viihtyy useimmiten saunan lauteilla

- kun sauna ei ole kylvettävän kuuma.

 

Herkkujakin saivat

- vai saivatko?

 

 

Me saatiin unikaveriksi Mimosa
(kun valloitettiin parivuode käyttöömme),
joka yleensä nukkuu yöt mummon vieressä.

 

 Eddy nukkui siellä, missä kulloinkin.

Huomenna paluu arkeen ja töihin.
Kiireetöntä loppu vuotta!

-Sari-