Ensilumi

 Aleksis Kiven päivä ja 

suomalaisen kirjallisuuden päivä.

Voisikohan nyt myöntää syksyn tulleen, kun itselläkin oli ulkona jo kylmä. Lämmintä +4°C ja tuulinen päivä. Aamupäivä oli sateinen.

Ensilumikin on tilastoitu tälle syksylle. Koillismaalle, Kainuuseen ja Pohjois-Savoon satoi yöllä ensilumen. Puolangassa lunta oli aamulla yhdeksän aikaan peräti 19 senttiä.

Kylmästä huolimatta kelloköynnöksen kukkanuppu oli auennut ja väri muuttunut violetiksi. Ensimmäinen kelloköynnöksen kukka, jonka itse kasvattamastani taimesta tänä vuonna näen.

Daaliat tuovat edelleen 

perennapenkissä väriä etupihalle. 

Lupasin Hannille laittaa kuvan 

keijunmekon siemenpalleroisista. 

Kävin iltapäivällä kurkkimassa keijun helmojen alle 🤭 Olen itse odottanut palleroiden muuttumista ruskeiksi, mutta äiti otti jo nyt noita sisään kuivumaan.

Pitänee ottaa muutama pallero itsellekin, kun en tiedä saanko omasta kelloköynnöksessä siemeniä.

Otin mukaan askartelutarvikkeita, jos jossain vaiheessa kaipaan käsillä näpräämistä ja saan vähän edistettyä keskeneräisiä kasaamisia täällä ollessa.

Peuroilta puuttui silmä ja nenänpää,

joiltakin vähän enemmän.

Livetallenteet kestävät facessa 30 päivää ja näiden vauvakorttien live oli katsottavissa enää muutaman päivän. Otin materiaalit mukaan ja tein itselleni muutaman bodykortin malliksi viime sunnuntaina.

Torstaiaamuna ennätin laittaa riisipiirakat lämpiämään mutta syömättä jäi sillä kertaa. Hampaasta lohkesi pala lihapalaa pureskellessa ja hammaslääkäriin piti päästä.

 Onneksi veli oli mökillä käymässä ja kyyditsi kaupunkiin. 

Niin kiitollinen hänelle avusta 💖

Pääsinpähän samalla bongaamaan 

Markon linnunpöntön ❤️

Pönttö oli lähellä auton pysäköintipaikkaa.

Rakennus esittää Salosen taloa, joka sijaitsi aikoinaan Olavintorin laidalla. Talo paloi talvisodan pommituksissa. 

Lehtien pudottua linnunpöntöt löytyvät helpommin. Uusia pönttöjä on tänäkin vuonna jossain päin kaupunkia. Lähes 10 vuoden takaisia pönttöjä ihastelin taas Varparannan hautausmaalla.

Jos hetken katsoisi vielä lauantai-illan viihdeohjelmia ja kääriytyisi peiton alle katsomaan Areenan tarjontaa.

Toisen kauden Nepobaby-jaksot ennätin jo katsoa, Cooper ja Fry sarjasta on vielä kaksi viimeistä katsomatta. 

Hyvää mielenterveyspäivää!

-Sari-

Maaseudun rauhassa

 Eläintenpäivästä alkaa eläinten viikko.

Tänään on näkynyt lähinnä siivekkäitä eläimiä.

Rantatiellä oli joko koppelo tai teerinaaras, kun ajeltiin rantasaunalle. Lintu lensi muutaman metrin päähän puun oksalle ja sitten toiselle. Oli iso lintu. Kuusen oksa notkui sen painosta.

Ampiainen lenteli sisällä kovaa pöristen. Luultiin ensin isoksi kärpäseksi. Äiti sai sen ujutettua ikkunalasilta isoon tyhjään tulitikkurasiaan - kahdesti. Ensimmäisellä kerralla luuli epäonnistuneensa, kun viereen tuli kärpänen ja avasi rasian. Nopeasti ampiainen lennähti vapauteen. Kokeilin näppärää rasia-ansaa ja sain pyydystettyä sen kärpäsen 😊

~🌼~

Tulin äidin luokse joksikin aikaa, auttelemaan kukkien talvisäilytykseen laitossa. Jöriinit kukkivat vielä niin kauniisti, etten raaskisi noita vielä leikata.

Ensi viikolle on luvassa sadepäiviä. Jospa kukat ränsistyisivät sen verran, että joutavat jo pois.

Keijunmekossa on paljon kukkia.

Siemenkodat kasvavat ja kypsyvät.

Tänään nyhdin samettiruusuja tuosta perennapenkin reunalta. Niissä ei enää kukkia ollut, siemeniä vain.

Olivat sen verran tiukasti maassa, että sai nykäistä ihan kunnolla. Vaikka keväällä ja kesälläkin näyttävät pieniltä, elokuun jälkeen ovat isoja puskia nekin.

Rantasaunalla on kahdessa isossa rautapadassa samettiruusuja. Ne kukkivat vielä, joten otin pois vain yhden huonon kukan toisesta padasta. Kukkikoon vielä, vaikka ei enää käydä siellä saunomassa.

~🏚~

Järvessä ei ole vesi lähtenyt nousemaan.

Kovin kivikkoinen on järven pohja.

Lokakuista viikkoa!

-Sari-

Syyskuun alkua

 Syksy on alkanut aurinkoisena. Vain muutamia sadekuuroja on osunut kohille elokuun viimeisen päivän jälkeen, jolloin satoikin useamman rajumman sadekuuron verran.

On ollut lämpöisiä öitä, jolloin lämmintä on ollut jopa +17°C sekä muutama viileämpi yö. Viime yöksi ennusti kylmää ja sain vihdoin siirrettyä chilin sisälle lämpimään. Basilikat pääsivät joitakin päiviä aiemmin keittiön ikkunalle. 

Puoli viiden aikoihin aamulla oli +8°C ja tuntui ihan mukavalta tallustella koirakaverin kanssa ulkona tuohon aikaan. Enää ei tuullut, kuten sunnuntaina.

Kuunsirppi loisti taivaalla ja aamuyön taivaalla kuu oli lähellä Marsia Kaksosten tähdistössä. Keskiviikkoaamuna kuu on lähellä Jupiteria.

🌜  🪐  ⭐️

 Näitä taivaan tapahtumia on mukava miettiä ja katsella tähtiä sillä aikaa, kun koirakaveri nuuhkii heinikkoa. 

Viime viikolla kävin naapurikaupungissa pitkästä aikaa lounaalla kaupassakäynnin yhteydessä. Olipa annokset pienentyneet ja salaattibuffettissa kulhon tyhjennyttyä ei sitä täytetty enää uudelleen. Kasviksetkin oli poistettu liha-ateriasta kokonaan. Lounaslistan lupaamaa keittoa ei ollut lainkaan.  Harmi, että kiva lounaspaikka toi tällä kertaa niin monta pettymystä.

Bussipysäkitkin oli väliaikaisesti poissa käytöstä  kauppakeskuksen kohdalta, joten ei ihan vähään aikaan innosta kauppareissut siellä suunnalla. 

Syyskuinen päivä oli todella lämmin. Vielä oli mahdollisuus jonottaa mediahuomiota saaneita jäätelöitä Jäätelöherkusta.Tästä jäätelötötteröstä aidolla ja myyjän itse paistamalla vohvelilla maksoin 4,50 euroa tiliotteen mukaan.

Koska jono ei ollut kovin pitkä, päätin käydä nauttimassa lounaan perään  jälkkärituutin ennen markettiin suuntaamista. En katsonut kellosta, kuinka pitkään jonotin, mutta enemmän kuin vartin. Jonossa jo suunnittelin mitä kahta makua maistan, ja toinen oli vuoroni tullessa melkein loppu. Sain vielä pienen pallon appelsiinisuklaata, joka maistui niin hyvältä kuin oletinkin. Takana jonottanut jäi ilman tuota makua, toivottavasti listalta löytyi hänelle jotain muuta hyvää.

Jäätelöä on tarjolla säävarauksella vielä tälläkin viikolla. Ja uusi makukin on saatavilla.

Reilun viikon sääennusteen mukaan pakkasöitä ei ole luvassa. Etupihan toisen ruukun daalia aukaisee ensimmäistä nuppua, kun toisessa ruukussa kukkia on jo useita. Takapihankin daalia ennätti avata ensimmäisen nupun ennen etupihan kukkaa. 

Toivottavasti saan nauttia Café au Latten kukista vielä ensi viikon.  Sitten voikin jo katkaista varret ja kaivaa juurakot kuivumaan ja siirtää kellariin talveksi odottamaan uutta kasvukautta.

Tsinniat tuovat väriä syksyisiin päiviin

ja kukkivat kauniisti auringon lämmössä.

Koirakaveri nauttii kiireettömistä kävelyistä.

Pysähdytään usein puiston penkille seuraamaan västäräkkejä, pikkuvarpusia ja muita pikkulintuja. Puistonpenkille noustessa koirakaveri saa herkun tai kaksi, joten usein Eddy vetää perässään kohti koivuja, joiden lähellä penkki tällä hetkellä on.

 Yhtenä päivänä punarintakin pyrähti läheiseen kuusiaitaan ja jäi meitä hetkeksi seuraamaan. "Pitääkö olla huolissaan kaksi- ja nelijalkaisista kulkijoista?", mietti lintu tapittaen nuppineulanpääsilmillään. Lennähti varmuuden vuoksi kauemmas, mutta pääsinpä näkemään linnun läheltä. Juuri kun jokin aika aiemmin olin miettinyt, liikkuuko punarintoja lähistöllä.

Askartelu on ollut pitkään tauolla. Tätäkin korttia tein usean päivän aikana, ennen kuin sain valmiiksi ja vietyä postilaatikkoon. Syntymäpäiväksi ei perille ennättänyt, mutta eiköhän saaja ilahdu myöhästyneistäkin muistamisista. Tuskin omani on ainoa.

Kortin saaja on Jorma-pappa, jonka syntymäpäivä oli elokuun lopulla. Katsoin videolta, kun Lotta laski papan saamat kortit. Siihen mennessä kortteja oli saapunut jo 154. Papan suosio vain kasvaa 91- vuotiaana. 

Tuo leima on uusi hankinta kirpparilta ja nojatuolissa telkkaria katsovasta miehestä tuli heti pappa mieleen. Siitä se ajatus kortin lähettämiseen alkoi itämään. Ja Lotta on joskus maininnut, että pappa tykkää sipseistä. Popcornit ei ainakaan ihan heti lopu 😄

Oletko seurannut pappaa ja Lottaa?

Mukavaa syyskuista viikkoa!

-Sari-

Juhannus on meillä herttainen

 .....koivun lehvät portailla huiskii 🌿

Tänä vuonna ei ajeltu rantaraitin varrelle tai muuallekaan juhannusaattona. Kömmin peiton alle jo iltakahdeksan aikoihin ja näin yöllä ihan outoja unia.

Mieskulta on ollut nuhainen ja yskäinen jo tovin. Takana 11 päivän työputki ja arkisin 10 tunnin päiviä useamman viikon ajan. Saa vihdoin muutaman päivän lepäillä, jotta jaksaa kesäloman alkuun vielä pinnistellä. Minulla kurkku on ollut kipeän tuntuinen muutaman päivän ja nenä tukkoinen. Ei olisi pitänyt mennä liian lähelle ottamaan aivastuksen pärskeitä ja pöpöjä vastaan 🤧

Sain kuin sainkin eilen juhannuskoivun takaovelle. Olen antanut siemenistä itäneiden koivuntaimien kasvaa muoviruukussa, kun keksin niistä tulevan oivan juhannuskoivun vuosien kuluessa. 

Nyt kasvatan juhannuskoivuja kolmessa ruukussa. Pienin taimista taitaa olla noin kymmensenttinen, joten saa kasvaa vielä jokusen vuoden, ennen kuin juhannuksena pääsee loistamaan ☺️

Aamupäivä oli pilvinen ja sää näytti kovin viileältä. Kun aurinko pilkisti pilvien raosta iltapäivän puolella, uskaltauduin piipahtamaan ulkona. Olikin niin lämmintä, että piti palata aika sukkelaan sisälle auringolta suojaan.

Huuhtelin ensin muutaman multasäkin kuivumaan, jotta voin siivota ne aikanaan muovinkeräykseen. Takapihan "stailausta" en juhannukseen mennessä ennättänyt tekemään, kun melkein joka toinen päivä on ollut sateinen. Eipä viivytyksestä ole nyt haittaa, kun ei jaksa juhannusta juhlia. Onhan näitä kesäpäiviä vielä vaikka kuinka monta vielä vietettävänä. 

Huomenna on kesäpäivänseisaus ja vuoden pisin päivä täällä pohjoisella puoliskolla. Sitten päivät alkavat lyhenemään ja odotan sitä iltaa, kun heinäkuun lopulla näen ensimmäisen ⭐️ tähden taivaalla ⭐️

Reilun tunnin päästä mennään saunomaan ja

taidanpa ottaa kuohuvaa mukaan

vilvoitellessa nautittavaksi

🥂 🍾

Mukavaa juhannuspäivää!

-Sari-

Toimintaa ja tohelointia helluntaina

 Ihan tässä touhutessa meinasi unohtua

 Repolaisen toukokuun haaste.

Toimintaa toukokuulta.

Olenko toteuttanut toiveita tai tohtinut toheloida 🤔

~🌞~

Toukokuun viimeistä viikkoa elellään ja kesäisiä päiviä on ollut jo vaikka kuinka monta. 

Viime viikon lauantaina täällä päinkin mitattiin ensimmäiset hellelukemat ja kyllä olikin oikein pehmeän tuntuinen ilma, kun iltapäivällä ennen viittä saunaan käveltiin. Lämmin kuin lehmän henkäys. Kotimatkalla viileä tuulonen tuntui ihanalta ja jäähdytti mukavasti löylyjen lämmittämää ihoa.

~🌿~

Sunnuntaina touhusin puutarhajuttuja kuin ennen vanhaan (lue muutamia vuosia sitten). Havahduin  tunteeseen, että olen jälleen kuin oma normaali itseni.

Samettiruusut istutin parvekelaatikkoon ja

laatikon roikkumaan puutarhapenkin selkänojalle

Isoihin ruukkuihin istutan kesäksi Cafe latte dahliat, jos talven kellarissa majoittuneet juurakot lähtevät hyvin kasvuun. Hyvin ainakin vihertävät jo multapusseissaan 🌱

Toisen ruukun siirsin joulun alla seinän viereen ja sunnuntaina pyysin mieskultaa kaveriksi nostamaan ruukut vierekkäin. Kuvassa näyttää kuin olisivat eri korkeudella, mutta johtuu kuvakulmasta.

Lehtokotiloiden herkkua ovat dahlioiden lehdet ja pääsevät ruukkuihin joko kiipeämällä ruukkua pitkin tai jonkin vieressä kasvavan kasvin vartta siltana pitäen.

Kun ruukkuja tuli siirrettyä, muistui mieleen varastossa oleva hiekoitussora ja päätin testata onko sorasta estämään kotiloiden eteneminen ruukkuun. Mullassa voi toki olla kotiloiden munia, mutta aion vaihtaa pintamullan kummastakin ruukussa. Toisesta olen jo multaa ottanut pois. Toisaalta viime talvena oli pakkasta, joka olisi voinut tuhota munat.

Mullasta löytyi kolme muhkeaa valkoista toukkaa. Ehkäpä olivat kultakuoriaisen toukkia, joita esimerkiksi kompostista löytyy. Siirsin ne vain toiseen ruukkuun. Olisikohan ne pitänyt kaivaa multaan jatkamaan unia vai kaivautuvatko itse 🙄

Lehtokotiloeste, sorarengas ruukun ympärillä. Sora on auttanut ainakin kuunliljojen ympärillä monen vuoden ajan estämään kotiloiden pääsyn salaattibuffaan.

Lisään vielä soraa, jotta tuo rengas olisi leveämpi. Tuo piste ruukun pinnassa alhaalla on piskuinen kotilo. Kävin poistamassa sen äsken mainosten aikana katsoessani Uusi elämä etelässä -sarjaa 😁

Sunnuntai jatkui touhutessa. Jos joku puuha tuli mieleen, menin ja tein sen. Ja monta ideansiementä jäi itämään mieleen ja joidenkin toteuttamista jo aloittelin konkreettisesti. 

Samanlainen adrenaliinipiikki oli edelliselläkin kerralla, kun polvi meni paikoiltaan. Mutta edellisellä kerralla siihen oli myös tietty syy. Saas nähdä miten pitkään touhukas olo tällä kertaa kestää.

~🤪~

Tuli sunnuntaina toheloituakin 😂

Kevättalkoiden yhteydessä naapuri vei puutarhajätesäkin viereen monimetrisen puun rungon (itse olisin katkonut lyhyiksi pätkiksi!) ja siinä se oli ollut helatorstaista saakka. Sain idean, että haen rungon itselleni ja kokeilen, saanko tehtyä siitä yhden jutun. Jos toteutuu, tallennan tänne lopputuloksen muistokseni 🔨 🪚 🔫 🧰

Otin puunrungon käteeni ja käännyin palatakseni takaisin kotiin (noin 30 askeleen päähän) ja huomasinkin kaatuvani maahan. Ensimmäinen ajatus oli  tietenkin ovatko polvet paikoillaan ja seuraavaksi miten pääsen nousemaan ylös. Kun molemmat polvet on huonot, piti jonkin aikaa miettiä, kumman puoleiselta kyljeltä uskaltaa yrittää ponnistaa ylös. 

Vieressä oli myös normaaleja isoja jätesäkkejä ja vedin niitä lähemmäs, jotta sain otettua käsillä tukea vähän ylempää. Hyvin pääsin ylös ja kaikki ruumiinosat olivat paikoillaan. Vain oikeaan polveen, joka otti kaatuessa osumaa, tuli pihatien sorasta nirhaumia. Koirakaveri hoivasi myöhemmin haavoja nuolemalla. Ja eilen kaatumisen aiheuttama tärähdys tuntui joka lihaksessa.

~🌷~

Tuulinen sää jatkuu. Aurinko paistaa suurimman osan päivää pilvettömällä taivaalla, välillä jostain on ilmestynyt tumman harmaita sadepilviä. 

Ehkä jossain on satanut enemmänkin. Meille tipahti muutama pisara. Ne eivät multaa kastele. On mentävä vesiämpärin kanssa kastelemaan auringon ja tuulen kuivattamat  ruukkumullat. Tai turvettahan tuo taitaa taimiruukuissa olla. 

~🐰~ 

Aamupäivällä naapuri soitti puoli kymmenen aikoihin. Kehotti menemään tervehtimään alpakoita ja isoja pupuja. En ensin tajunnut, missä elukat olivat. Sijainti paljastui, kun lähdettiin koirakaverin kanssa ulos. Hyvin lähellä olivat, kävelytieltä niitä pitkän aikaa toisen naapurin kanssa katseltiin.

Alpakat olivat tulleet moikkaamaan viereisen päiväkodin lapsia. Olivat aitauksessa tuossa takana näkyvällä niityllä.

Alpakka kesäkarvoissa tuijottelee meidän lähimetsikköä.

~🎾~

Toukokuun loppu jatkuu penkkiurheilun merkeissä, MM-jääkiekkoa ja tenniksen Ranskan avoimia seuraten.

MM-kisoissa lohkojen viimeiset ottelut on menossa. Sveitsi laittoi ensimmäisen erän alkuun leijonat takaa-ajoasemaan ja meni 2 - 0 johtoon 😬Niillä maalilukemilla ensimmäiselle erätauolle. Kiekko tipahti jäähän ja nyt alkoi toinen erä. 

-Sari-

Erilainen vappukukka

Mahottoman lämmin vappupäivä 🌞

Lämpömittari kapusi iltapäivästä +21 asteeseen, Salossa jopa +21,8 asteeseen. Viimeksi näin lämmin vappu on tilastojen mukaan ollut vuonna 2008, jolloin mieskullan kanssa vietettiin ensimmäistä yhteistä vappua. Kumpainenkaan ei muista, miten sitä vappua vietettiinkään 🤔

Koirakaveri kävi päivälenkillä tänään mieskullan kanssa, joten pääsin yksin tutkimaan luontoa. Vielä ei ollut puhjennut ensimmäiset tuomen kukat.

Vaahteraankin oli tullut ensimmäiset kukkanuppuryppäät.

Rentukka ojalla täynnä nuppuja.

Sunnuntaina viimeistään nämä ovat jo kukassa.

Pyysin, josko käytäisi ajelulla Marketanpuistossa katsomassa, onko magnoliaan avautunut jo kukkia ja bongaamassa perhosia. Ensimmäinen perhonen lenteli jo matkan varrella ja muutaman perhosen näin perilläkin.

Korkealla latvassa oli muutama magnolian kukkanuppu avautumassa.

Koska oli niin ihana päivä, kiersimme hetken aikaa.

Alhaalla Marketanpuiston puolella emme käyneet.

Isomman lammen toisella puolella oli kiva istuinalue ja narsissipenkki. Kiersimme lammen ja istahdimme hetkeksi testaamaan istuimia.

Jatkoimme vielä nurmikon poikki puutarhamyymälää kohti ja palasimme Cafe Margretebergin ohi takaisin autolle.

Pienen lammikon luona oli västäräkkejä 

ja lintuja kävi lammessa juomassa.

Kirsikkapuu punertaa jo.

Voi kevätkukkien paljoutta! 

Kaikkialla oli hurmaavia väriläiskiä. 

Luulin, että ajettaisiin suoraan Marketanpuistosta kaupan kautta kotiin ja pukeuduin vain t-paitaan eikä mukana ollut mitään pitkähihaista. Mieskulta kuitenkin yllätti ja ehdotti päiväkahvia Cafe Merenneidossa. Epäilin, löytyykö sieltä näin kauniina päivänä autolle parkkipaikkaa. 

Uimarannalla oli paljon porukkaa ja jäätelökioskilla riitti asiakkaita jonoksi asti. Jonottaa saatiin myös hetken aikaa Merenneidossa. Tämä päivä olikin hyvää harjoitusta nuorelle henkilökunnalle kesäpäivien ruuhkia ajatellen. Mieskulta otti vain kahvin, minä nautin myöhäisen aamupalan ja valitsin ison kaakaon täytetyn croissantin kera. Kyllä oli ihanaa istua meren äärellä, ihmisten ja koirien ympäröimänä. Olenkin viettänyt lähes kolme viikkoa vain kotona, joten ihmisten paljous oli melkein yhtä hämmentävää kuin koronasulun jälkeen.

Sykähdyttävin vappukukka löytyi kuitenkin läheltä,

omalta takapihalta yllättäen näin pian.

Lumikki kukkii jo

🤍🤍🤍🤍🤍

Eilen huomasin toisenkin lehtisykerön,

molemmat lumikit ovat elossa.

Etupihalla yllätti kotiin palatessa orvokki soralla.

En aamulla sitä huomannut, kun kastelin kukkia.

Tulppaaneissa on nuppuja.

Tänään oli ilon ja onnen päivä ❣️

Taianomaista toukokuun alkua!

-Sari-