Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tuomaan Markkinat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tuomaan Markkinat. Näytä kaikki tekstit

torstai 11. joulukuuta 2025

Tuomaan markkinat

Tänään oli mitä parhain päivä käydä Tuomaan markkinoilla. Oli lämmintä (+7°C), ei ollut kylmä. Ei ollut lunta, ei tarvinnut pelätä liukastumista. Heti yhdentoista jälkeen arkipäivänä ei ollut ruuhkaa. Vain n4kun puurokojulla oli lyhyt jono.

Senaatintorille koukattiin Stockmanin kautta. 


Käytiin katsomassa jouluikkunan Muumimaailmaa.
Markkinoilla maistoin Vallilan Lörtsyn lihapiirakkaa eli Savonlinnassa käsin tehtyä lihapiirakkaa stadilaisella twistillä. Poro-auralörtsyn lisukkeena oli riistakäristystä ja puolukkaa (sekä ilmeisesti perunasalaattia ja majoneesia, jotka olisi voinut jättää pois.....). Hyvältä maistui, vaikka ei niin kauniilta annos näytä 🙄

Voisiko kahta vuotta kutsua jo perinteeksi 🤔 No joka tapauksessa joulupöytään kinkun seuralaiseksi katetaan tänäkin vuonna Heinäsaaren Pienen Herkkupuodin konjakkisinappia - ellei tule nautittua jo purkillista ennen joulua... Maisteluun valitsin lisäksi mustaherukkahyytelöä ja Pirulaisen hilloketta.

Senaatintorilta jatkoimme matkaa Esplanadille.


Kuljimme Mantan joulutorin läpi ja päädyimme lämmittelemään Uschakoffin  talolle. Ravintolan glögi oli laihaa litkua, mutta tyrnisorbetti ja limepie jäätelö hyvää.
Pehr Granstedtin suunnittelema empiirityylinen Uschakoffin talo (v. 1815) oli ulko-ovelta lähtien ihastuttava. Jykeviä penkkejä vartioi pöllöt ja jugendsalin (ent. pankkisali) maalaus sai haikailemaan syksyn ruskaa. 
Rakennuksen kohokuvia kannattaa
 jäädä tutkailemaan tarkemmin.
Vielä ei ennättänyt hämärtymään. Vaikka oli kirkasta ja pilvetön taivas paikoitellen, ihastelin jouluvaloja. Miten kaunista onkaan sitten, kun sataa lunta ja on hetki sininen.
Ennätin koota aamulla ystävälle kortin.

Kiitos seurasta 🧡🧡🧡
Oli oikein mukava päivä.

-Sari-

perjantai 22. joulukuuta 2023

Joulumarkkinat vesisateessa

 

Aamulla oli satanut usean sentin lunta ja vaihtobussia odottaessani noin puoli yhdeksän aikaan satoi jo vettä. Töistä lähtiessämme saimme niskaamme rajun raekuuron. Kyllä sää nyt vaihtelee kovin näin joulun alla. Välillä lauletaan "No onkos tullut kesä nyt talven keskelle" ja hetken päästä "On hanget korkeat nietokset". No joulun aikaan laulettavia laulujahan nuo molemmat ovat.
Torstai oli toimistopäivä, koska tarjolla riisipuuroa ja torttua glögin kera. Muutama palaveri päivän aikana, joten työtyön tekemiseen ei jäänyt montaa tuntia. Enpä aamulla olisi arvannut, että vuoden viimeinen työpäivä olisikin jo silloin. Kysyin josko voisin perjantaina jonkin verran pitää saldovapaata ja sainkin koko päivän.

Työpäivän jälkeen suuntasin keskustaan odottamaan mieskultaa ja sitten suunnistimme yhdessä Tuomaan markkinoille. Ostoksia tuli tehtyä tosi sukkelaan, siinä ei paljoa kojun eteen jääty miettimään kun kaupat jo tuli. Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty päti tässäkin tapauksessa. Yksi koju jäi käymättä, muistin vasta kotona.
Ravintola-alueella oli älyttömän pitkä jono. Ihmeteltiin mitä siinä jonotetaan ja jonkun kuulin kysyvän onko tämä glögijono. Mitähän glögiä lienevät jonottaneet, toivottavasti oli sen arvoista.
Me jonotimme katoksen alta istumapaikkaa. Taivasalla olevat penkit olivat ihan märkiä ja jalat ja selkä vaativat jo hetken lepoa. Lämmin kaakao maistui hyvälle ja sitten jaksoi jo jatkaa matkaa. 

Kolme yötä jouluun on
ja aattoon enää kaksi.

-Sari-

lauantai 17. joulukuuta 2022

Tuomaan Markkinoilla Senaatintorilla

 Joulun odotuksen perinteenä on käydä yhdessä Senaatintorilla Tuomaan Markkinoilla ja tänä vuonna molemmille sopiva vapaapäivä oli tänään, viikkoa ennen jouluaattoa.
Pakkasta oli aamulla kotoa lähtiessämme yhdeksän astetta, mutta kylmä ei tullut, kun ylle puki riittävästi lämmintä. Bussissa kylmä nipisteli varpaita, mutta kävellessä nekin pysyivät lämpiminä. Pakkanen oli lauhtunut päivän aikana ja Rautatieaseman mittari näytti jo nollaa kotiin lähtiessämme. Kotona oli edelleen pakkasta viiden asteen verran ja kauniit lumiset maisemat.
Eka pysäkki, lämmintä juomaa :)
Kuvista päätellen markkinoilla ei ollut tungosta, mutta kuvasin siellä missä sattui olemaan hetken aikaa autiota ja ihmisiä ei juurikaan jäänyt kuviin. Puolen päivän aikaan väkeä oli sankoin joukoin kiertelemässä kojulta toiselle ja joukossa paljon myös ulkomaalaisia.
Hunajaa ja oheistuotteita Orimattilasta.
Pyysivät päästä kuviin itsekin eikä vain tuotteensa ;)

Kalakukkoja oli tarjolla, mutta meille riitti supikkaat.
Itse tykkään lanttusupikkaista, mieskulta halusi lohitäytteisiä.
Karkkeja ja koristeita.

Karuselli kuuluu Tuomaan Markkinoille(kin).

Weiste luo joulun tunnelmaa 

Tuomaan markkinoilta suuntasimme tien yli 
Katariinankadulle jouluisille ostoksille.
 Piipahdimme ensin Vanhan Bockin talon käsityöläisten myymälässä. Siellä oli niin paljon tavaraa, ettei kaikkea ennättänyt huomaamaankaan. Pauliina Rundgrenin käsinemaloituihin Lumihiutale -kynttilämansetteihin ihastuin, mutta jätin ostamatta. Ehkä harmittaa myöhemmin, mutta niitä voi tilata netistäkin. 
Sudenkorentorintakorua en voinut ohittaa, vaan sen ostin itselleni. 

Olen joskus Syysmatin markkinoilta ostanut pienen sudenkorentokorun ja se sai nyt isomman kaverin seurakseen (jos vaan sen pienen jostain löydän, hmm).

Vanhalla ylioppilastalolla Jing oli myymässä aivan upeita tuotteita. Täältä voit käydä lukemassa Jingin tarinasta. Tapasin hänet joskus vuosia sitten Tapiolan kirjastossa askartelupajassa ja jäin seuraamaan miten hänen ideansa kehittyy.
Kotimainen Weiste lyö Sishin ihan kuus nolla.
Perinteisempää punaista kuuseen ja pirttiin.
Olisiko tyttöjen unelmanurkkaus tämä?
Makean perään olevat voivat koristella kuusenoksat herkuilla.
Ylhäisten kuusetko koristellaan kultaisilla koristeilla?
Olen luonut itselleni jouluperinteen ja annan pikku tytöille joka joulu koristeen kuuseen ripustettavaksi. Ensimmäinen oli tietysti My First Christmas -vuosijoulupallo. Ostin jo toissa vuonna muutamaksi jouluksi Mealle suloisia koristeita, mutta ne jääköön vielä tuleville vuosille. Siksi oli kiva yllätys tämä Wisten pop-up kauppa. Kuusenkoristeita tuli ostettua kummallekin tytölle kaksin kappalein, samanlaiset pienet kuppikakut (minttua Mintuille) ja isommat erilaiset pallot pieneen kotikuuseen ripustettavaksi.
Aleksanterinkatua pitkin kävelimme Vanhalle ylioppilastalolle, jossa kävin pikaisesti piipahtamassa joululiinaa etsimässä. Sellaisia ei ollut kenelläkään myynnissä, joten kiersin joulumyyjäiset nopeasti läpi ja tein pari pientä ostosta.
Korukaupan ikkunassa oli kiva jouluinen kylä.

Stockmannin jouluikkunan edessä oli tungosta.

Tähän aikaan tunnelma pariskuntien välillä voi olla kireä joulustressin vallitessa ja kauppojen tungoksessa hiki päässä kiiruhtaessa. Kun huomasin tuon ruttunaamaukon niin oli pakko pysähtyä ottamaan kuva Ü Meillä oli tänään mukava päivä, mieskulta sen ihan ääneen ilmaisi (kenties useampaankin kertaan). Olen vuosien varrella opettanut, että aina ei tarvitse mennä yhtä matkaa. Sitten kun ei enää kiinnosta ja jaksa kulkea mukana, saa mennä kupposen tai tuopin ajaksi odottamaan. Itsekin tarvitsen joskus (tai aika usein) sekä fyysistä että henkistä tilaa ympärilleni ostoksilla ollessamme.

Stressitöntä joulun odotusta!

-Sari-