Kerro se kukkasin

 Kovasti viikolla jännitettiin, toteutuvatko viikonlopuksi ennustetut kovemmat pakkaset. Onneksi pilvijumi piti sään lauhempana ja nautittiin kymmenen asteen yläpuolella keikkuvista luvuista. 

Eli päästiin viettämään murusen 

kolmevuotissynttäreitä Lappeenrantaan

🤍💛🤍

Valma oli pukeutunut ihanaan 

valkoiseen kukkamekkoon 

ja kukkateema toistui koristeluissa ja tarjoilussa.

Voi että, näin ne lapset kasvaa ja vanhenee. 

Valma aloitti nyt tammikuussa muskarin, kaksi kertaa on nyt käynyt ja reipas on ollut ikäistensä joukossa.

~☆~

Yövyttiin jälleen Rakuunanmäellä, 

tutussa huoneessa 110. 

Levitettiin autosta räsymatto lattialle, kuten tapana on ollut ja järjesteltiin tavarat paikoilleen. Koirakaveri oli vähän kummissaan, kun jo niin pian lähdettiin ja hänet jätettiin yksin. Hyvin oli pärjännyt, vaikka monta tuntia oltiin poissa. Oli kääriytynyt nukkumaan isojen tyynyjen väliin, siellä oli hyvä ja lämmin pesä.

Hotellilla on koirille tassujen pesupaikka

ja pyyhkeetkin talon puolesta.

Meidän huone on aina alemmassa kerroksessa, jossa lemmikkihuoneet sijaitsevat. Huoneesta on helppo mennä aamusaunaan. Nyt hiljaisempana aikana vain rakennuksen toisessa päässä on aamupalatarjoilu, joten tällä kertaa ei tarvinnut mennä saunatiloihin aamupalaa nauttivien ohitse. Käytävän varrella on muutama pöytä ja aina niissäkin pöydissä joku on ollut.

Naisten aamusauna alkaa aamukahdeksalta ja yleensä olen saunassa heti kahdeksan jälkeen ja yksikseni. Tänään menin hieman myöhemmin ja ensimmäiset saunojat olivat jo pukuhuoneessa pois lähdössä. 

Isoon poreammeeseenkin olisi päässyt, oli juuri valutettu täyteen puhdasta vettä. Olisin varmaan antanut mieskullan odottaa kauemmin aamiaiselle pääsyä, jos olisin ollut varma, että pääsen ammeesta pois. Kun jalka ei niin kepoisasti nouse ja reuna on korkea, en ottanut sitä riskiä, että olisin ollut ammeessa vielä silloinkin, kun miesten vuoro alkaa. 

Houkutteli kyllä ajatus aloittaa sunnuntai mukavasti poreissa loikoillen. Ehkä vielä joku kerta sen teen. Käytiin ammeessa silloin, kun meillä oli oma saunavuoro. Taisi olla ensimmäistä kertaa hotellissa yöpyessämme ja silloin en päässyt ilman toisen apua ammeeseen tai sieltä pois.

Pulkat lämpimine taljoineen odottamassa

ulko-ovella lapsia vanhempineen,

ulos talvesta nauttimaan.

Kun menin saunaan myöhemmin, aamupalallekin mentiin vasta noin kymmenen aikoihin. Luulin, että siellä olisi ollut ruuhkaa, mutta eipä ollutkaan vaan huone oli ihan tyhjä. Hetken päästä aamupalalle saapui pariskunta ja vielä toinenkin.

Nyt olisi ollut oiva tilaisuus ottaa valokuvia aamiaishuoneesta, mutta eipä ollut puhelin mukana. Aamupala on riittävän monipuolinen. Tarjoiltavat on aseteltu pieniin astioihin, joten hävikkiä tulee varmasti vähän ja mikään tuote ei ole kauaa odottanut ottajaa. 

~☆~

Paljon tapahtui tämän viikon aikana.

Kohti uutta viikkoa

ja

uusia kujeita.

-Sari-

Talvinen maisema yön aikana

 Pitkä, lämmin syksy muuttui hetkessä talviseksi.

Illalla kävelimme Tujusta takaisin hotellille ja matkalla alkoi ensimmäiset lumihiutaleet leijailemaan taivaalta. 

Maagisen kaunis hetki. 

Ensilumi on aina yhtä ihmeellistä. 

Tässä kohtaa, noin puolessa välissä matkaa, huomasin ensimmäisten lumihiutaleiden leijailevan. Vielä nurmi vihertää iltavalaistuksessa.

Entisessä sotilaskodin ja -ruokalan tiloissa oleva Rakuunanmäen juhlatila oli koristeltu jouluiseksi. Kuusi seisoi kunniapaikalla, sisältä kuului musiikkia ja siellä vietettiin iloista iltaa pikkujoulutunnelmissa. Me jatkoimme matkaa huoneeseemme ja pujahdimme peiton alle nukkumaan koirakaveri seuranamme.

Yön unet olivat katkonaisia. Peiton alla tuli kuuma ja kun peiton potki pois päältä, tuli kylmä. Eddylläkin oli vaikeuksia löytää lattialta nukkumapaikkaa. Nukahdin aamulla uudelleen ja heräsin vähän jälkeen kahdeksan. Pikainen aamusauna ja sitten aamupalalle.

Mieskulta lähti aamupalan jälkeen Imatralle keilaamaan ja minä odottelen täällä tytärtä. Katsotaan, mihin lähdemme viettämään aikaa. Muruset ovat kipeinä, joten pääsemme humputtelemaan tällä kertaa ihan kahdestaan 😊

Lumivalkeaa lauantaita 🌞

-Sari-

Lappeenrannan visiitiltä

 Hotelliviikonloppu pitkästä aikaa viime viikolla. Aikoinaan hotelliviikonloppua vietettiin kolmen viikon välein, vuosia. Työviikon jälkeen oli mukava päästä valmiiseen pöytään ja nukkumaan puhtaiden valkoisten lakanoiden väliin. Luksusta arkeen, vaikka vaatikin monen sadan kilometrin ajoa suuntaansa. Ikä on tehnyt tehtävänsä, enää ei jaksaisi sitä matkustelua. Mutta on niitä aikoja kiva jälkeen päin muistella.

Majoituspaikkana tuttu Hotelli Rakuuna.

Rakuunassa on hyvä majoittua, kun matkaseurana on tuo koirakaveri. Ensimmäisessä kerroksessa on lemmikkihuoneita ja ulos pääsee myös tuolta talon toisesta päästä, mikä näkyy kuvassa. Kummankin ulko-oven luona (sisällä) on erinomaiset pesupaikatkin kurakelejä ajatellen. Ja pyyhkeitä tassujen kuivaamiseen. Vastaanotosta olisi saanut koiralle pedin ja kupinkin, mutta meillä oli oma räsymatto ja vesikuppi mukana.

En maininnut huonevarausta tehdessä majoittujien lukumäärää, vain että lemmikkihuone tarvitaan. Tällä kertaa sitten saatiin twin huone läheltä sitä toista ulko-ovea. Eniten varmaan Eddyllä oli miettiminen, kumpaan sänkyyn sitä yöllä hyppää 😁

Huone oli nimetty Mannerheim-ristin ritarin Vilho Rätön mukaan.

Wikipediasta kurkkasin, että sotamies Vilho Rättö (10.3.1913 - 21.1.2002) nimettiin jatkosodan alussa 3. elokuuta 1941 Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi numero 4 ja hän oli ensimmäinen miehistöön kuuluva, jolle myönnettiin Mannerheim-risti.

Yhdellä seinällä oli kaunis kolibritapetti.

Linnunlaulua ja kukkia jo kaipailee.

Seuraavan kerran taidetaan majoittua tuolla sitten keväämmällä. Tyttären perhe asuu hotellilta muutaman minuutin ajomatkan päässä ja satamahan on ihan lähellä Rakuunamäkeä. Jos keväällä pääsisin linnoituksilla kävelemään. Nyt oli kävelyreitit niin jäiset, ettei kävelyt houkutelleet nastakengilläkään.

Käytiin vielä ennen kotiin lähtöä syntymäpäivien rääppiäisillä. Aamupalalla jätin vielä tilaa synttärikakulle, kun kakkua oli jäänyt paljon jäljelle. Sain otettua kuvan tekemästäni kortista itselle muistoksi - tuollaistakin mallia on tullut kokeiltua.

Kuopuksella oli tallessa kuva 2-vuotissynttäreiltään.

Ja sama mekko reilu 33 vuotta myöhemmin

nuoremmalla synttärisankarilla yllään.

Viikonlopuksi oli luvannut sateita, mutta meitä ei sade matkan aikana kiusannut. Hetkellinen sadekuuro kasteli tuulilasin alkumatkasta kotiin palatessa. Täällä kotipuolessa oli satanut kuulemani mukaan enemmän, ja pihatieltä olikin kivasti sulanut jäätä pois. Nyt lumesta on muistona enää muutama kasa, johon lunta on työnnetty pihatieltä.

Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa.

Oli tallennettava kuviin tätä ihmeellistä tammikuuta matkan varrelta. Kaakossa oli vielä lunta, Kouvolan jälkeen lumipeite alkoi vähentyä ja pellot olivat paljaana. Lämmintä n. +5 astetta.

Tarkoitus oli ajaa pysähtymättä kotiin, mutta muutaman teekupillisen jälkeen oli pakko pitää vessatauko. 

Suosikkihahmoja sukupolvesta toiseen 😊

Ja keittiöleikit aina mieluisia.

Meidän lapsuudessa ei näin hienoja leikkikeittiöitä tainnut olla.

Parhainta tammikuun viimeistä päivää

ja 

rentouttavaa viikonloppua!

-Sari-

Karjalasta kuulumisia

 Terveiset Etelä-Karjalasta Rakuunanmäeltä.

Juhlittiin tänään nuorimman prinsessan syntymäpäiviä ja jäätiin yöksi hotelliin. Koska matka päiväseltään olisi ollut liian pitkä tuon koirakaverin kannalta. Eddy pääsi mukaan ja vietti juhlien ajan täällä ennestään tutussa paikassa.

Metsän eläimet olivat tulleet mukaan juhlaan.

Päällä sama mekko kuin äidillään kaksivuotissynttäreillään

🩷❤️🩷❤️🩷❤️🩷

-Sari-

Pulsan asema - lomamuistoja kesältä

 Heinäkuun lopulla ajeltiin Lappeenrantaan kuopuksen luona käymään. Kun luvassa oli sadetta, joka kastelisi pihan kukkaset, saimme äidinkin lähtemään mukaan (mikä olikin matkan tarkoitus, että äiti pääsee käymään kuopuksen kotona).

Ulkohuusseja ja henkilökunnan rakennus.

Pulsan aseman lifestyle -myymälä entisessä liiterirakennuksessa.

Ennätin pyörähtämään sisällä ja tein pikku ostokset Saaren taikaa.

Meidän yökortteeri oli Junanlähettäjän talossa, joka on jaettu kahdeksi huoneistoksi, Studio No 1 ja Studio No 2. Talon majoitustilat voi yhdistää yhdeksi tilaksi, jolloin koko talossa voi majoittua vaikka koko perhe. Ja tilaa riittää. Studio No 1:ssä on keittiö, makuuhuone ja pikkuruinen työhuone. Kylpyhuone jaetaan toisen huoneiston asukkaiden kanssa.

Junalähettäjän talo

Studio No 1 keittiön seinähirsien päällä 

oli sanomalehtien sivuja vuodelta 1885. 

Historian havinaa. Unohtuu aina, että tuolloin elettiin Venäjän vallan alla.

Studio No 1 makuuhuone.

Studio No 1:n puuhellalle kerättyjen vanhojen esineiden seassa nykyajan mukavuudet kahvin- ja vedenkeittimet ja viereisellä tasolla induktioliesi. Mieluusti olisin kokkaillut ruoat tuolla puuhellalla, olisi tuonut sateiseen päivään mukavaa lämpöä. 

Studio No 2 olohuoneen nurkassa oli toinen puuhella.

Studiohuoneistossa on myös pieni jääkaappi.

Tässä huoneistossa mahtuu yöpymään neljäkin henkilöä. Olohuoneessa on levitettävä puusohva. Makuuhuoneessa on ruusutapettia seinällä ja nurkassa toimiva pönttöuuni. 

Tänne puolelle majoittui äiti.

 

Täällä pihalla olisi ihana istuskella lämpöisenä kesäpäivänä ja nauttia kahvilan leivonnaisista ja virvokkeista. Illallakin olisi ollut mukava täällä istuskella, jos ei olisi satanut vettä 😉

Kahvilapuodin tunnelmaa.

Aamupala ei kuulu majoituksen hintaan, mutta sen voi ostaa erikseen (hinta tulloin 12,50 euroa henkilö). Ja kannattaa hemmotella tällä aamupalalla itseä ja lähimmäisiä. Kovasti oli vieraskirjassa aamupalaa ylistetty ja mielestäni ei turhaan. Syötävää oli yllin kyllin, eikä välttämättä kaikkea edes jaksa syödä.

Nuo lämpimät bagelit olivat niin hyviä. Croissantit olivat isoja ja rapeita. Ja jälkiruokamaljoissa tarjottu annos oli makeaa ja täyttävää ja se oli koristeltu mm. makealupiinin siemenillä. Makealupiini maistui mielestäni herneeltä ja sopi mainiosti tähän annokseen. Maku yllätti täysin.

Makealupiinia ovat sini-, kelta- ja valkolupiinit ja Suomessa viljellään jonkin verran sinilupiinia. Makealupiini on mainio proteiinin lähde kuten härkäpapu, herne ja soija ja sillä voi korvata kananmunan ja vehnäjauhon. Maapähkinäallergiselle makealupiini voi myös aiheuttaa allergisia oireita. 

HUOM! Teiden varsilla kasvava komealupiini EI ole syötävää sillä se sisältää myrkyllisiä alkaloideja.

Pöytä on katettu kauniilla astioilla ja maukkaalla ruoalla.

Juurikin niin ihanasti, kuin tykkäisin itsekin aamupalan tarjoilla.

Asemarakennuksen huoneita koristavat upeat vanhat ryijyt ja isot viherkasvit. Ja täälläkin on pönttöuuni ja paljon vanhoja esineitä muistuttamassa vanhoista eletyistä ajoista.

Omenat eivät olleet vielä kypsiä. 

Tässä hyvä malliesimerkki siitä, miten omenapuut pitäisi hoitaa ja pitää leikkaamalla sopivan matalana - ja tuuheana.

Junalähettäjän talo

Kuvan vasemmassa reunassa näkyy hieman saunarakennusta. Saunaa olisi voinut käyttää 25 euron tuntihinnalla. Mielestäni sauna olisi voinut sijaita vähän syrjemmässä katseilta tai terassi sijoitettu toiseen suuntaan. Saunan terassille kun näkyi hyvin Junalähettäjän talon Studio No 2 olohuoneesta.

Suuntaa antava alueen kartta.

Alue on kyllä ihana ja oli tuolloin tosi rauhallista. Meidän lisäksi yöpyjiä oli kahdessa talossa ja toinen pariskunta oli majoittunut kaukaisimpaan rakennukseen Rajavartijan taloon. Toinen pariskunta oli majoittunut meidän viereiseen Veturinkuljettajan taloon, johon meillä oli aikomus alun perin majoittua (koska oli ainoa, johon oli lupa ottaa lemmikki mukaan). Meidän majoitus oli kuitenkin vaihdettu tuohon Junalähetin taloon poikkeuksellisesti, vaikka koirakaveri oli mukana. Kelpasi meille, oli lähempänä asemarakennusta. Hyvin päästiin kulkemaan rappuset ylös ja alas. Vanhat rakennukset ovat vanhoja rakennuksia kynnyksineen ja korkeine rappusineen.

Aivan alueen perällä on Perätalo eli Juhlatalo. Kävin siellä pihalla lähtöaamuna koirakaverin kanssa kävelyllä ja vaikutti oikein tunnelmalliselta tilalta pitää vaikka hääjuhlat tai synttärit. Varsinkin loppukesästä varmasti ihana jo hämärän laskeuduttua ja lamppujen valaistessa pihaa.

Kesällä kaipaisin uintimahdollisuutta, mutta sitä ei täällä ole. Yleinen uimaranta on noin viiden kilometrin päässä Vilkjärven kylällä ja on ihan maantien lähellä. Matka noin 20 kilometriä Lappeenrannan keskustasta taittui yllättävän nopeasti läpi kauniiden maalaismaisemien. Eikä tuo tie nyt niin kovin mutkainen ollut. Maisemaa katsellessa oli vain hyvä, ettei matka taittunut nopeasti, vaan pystyi keskittymään matkustajan paikalta ympäröivään luontoon.

Pulsan rautatieaseman päärakennus on rakennettu vuonna 1869 Riihimäki - Pietari -radan varrelle ja sijaitsee kirjaimellisesti maaseudun rauhassa. Mietittiin, onkohan rautatie vielä käytössä ja kaksi kertaa siitä tavarajuna kulki illalla ennen puoltayötä. 

Petra ja Lasse Karjalainen ovat tehneet kymmenen vuoden aikana kunnioitettavan työn kunnostaessaan aseman rakennukset ja antaessaan matkailijoille ainutlaatuisen kokemuksen. Eikä se työ tällaisessa paikassa koskaan lopu. Petran sisustussuunnittelijan ammattitaito näkyy kaikkialla sisustuksessa (Petra on toteuttanut Joensuun Taitokorttelin). Lasse on kotoisin Pulsasta ja kulki monen vuoden ajan Pulsasta lättähatulla Lappeenrantaan oppikouluun. 

Ja vinkkinä lopuksi: presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseoon Kotkaniemeen on täältä matkaa vain noin 10 kilometriä. 

Onko sinulle Pulsan asema tuttu?

Pulsan asema on avoinna 22.12.2024 saakka joka päivä (ainakin klo 12 - 16) ja suljettu 23.12.2024 - 1.2.2025.

-Sari-