Säästyi 500 euroa

 Naapuri oli katsonut meidän auton kylkeä ja epäili pellin vaurioituneen. Mitään havaintoa kolhuista mieskullalla ei ollut. Soitto vakuutusyhtiöön ja käynti korjaajalla. Jos oli pyöräilijän aiheuttama, omavastuu 500 euroa. Ei siihen kylkeen mikään ollut kolhaissut, joku autoon kuuluva oli kait sopivassa heijastuksessa näyttänyt siltä. Kun tavallaan säästyi 500 euroa ja päästiin pelkällä säikähdyksellä, päätettiin mennä "juhlan kunniaksi" ulos syömään.

Tänä kesänä oli vielä käymättä rantaraitin varrelta Cafe Mellstenissä. Sinnepä siis, jos vaikka meri viilentäisi. Auton mittari näytti +26°C pilvisestä säästä huolimatta.

Uimarannan puoleinen terassi oli lähes täynnä. Saatiin pöytä katoksen alta nurkasta. Lounasaika oli päättymässä ja jouduttiin odottaa hetki, ennen kuin saatiin tilattua salaattimme. Meillä onkin perinteenä jakaa ruokaa odotellessa joku herkku ja nyt nautittiin muka synttärikakkua näin jälkikäteen. 

Sääennusteen mukaan vesisade ja ukkonen alkaisi iltapäivällä neljän aikoihin. Vähän ennen neljää lähdettiin pois ja silloin jo jyrisi. Kaatosade alkoi matkalla ja satoi rajusti kehäkakkosella.

Paikoitellen pihlajat ovat täynnä marjoja. Komea puu, kun marjat kypsyvät. Linnuille riittää joksikin aikaa syötävää. Tuleekohan sateinen syksy 🤔

Mukavaa viikonloppua!

-Sari-

Erilainen vappukukka

Mahottoman lämmin vappupäivä 🌞

Lämpömittari kapusi iltapäivästä +21 asteeseen, Salossa jopa +21,8 asteeseen. Viimeksi näin lämmin vappu on tilastojen mukaan ollut vuonna 2008, jolloin mieskullan kanssa vietettiin ensimmäistä yhteistä vappua. Kumpainenkaan ei muista, miten sitä vappua vietettiinkään 🤔

Koirakaveri kävi päivälenkillä tänään mieskullan kanssa, joten pääsin yksin tutkimaan luontoa. Vielä ei ollut puhjennut ensimmäiset tuomen kukat.

Vaahteraankin oli tullut ensimmäiset kukkanuppuryppäät.

Rentukka ojalla täynnä nuppuja.

Sunnuntaina viimeistään nämä ovat jo kukassa.

Pyysin, josko käytäisi ajelulla Marketanpuistossa katsomassa, onko magnoliaan avautunut jo kukkia ja bongaamassa perhosia. Ensimmäinen perhonen lenteli jo matkan varrella ja muutaman perhosen näin perilläkin.

Korkealla latvassa oli muutama magnolian kukkanuppu avautumassa.

Koska oli niin ihana päivä, kiersimme hetken aikaa.

Alhaalla Marketanpuiston puolella emme käyneet.

Isomman lammen toisella puolella oli kiva istuinalue ja narsissipenkki. Kiersimme lammen ja istahdimme hetkeksi testaamaan istuimia.

Jatkoimme vielä nurmikon poikki puutarhamyymälää kohti ja palasimme Cafe Margretebergin ohi takaisin autolle.

Pienen lammikon luona oli västäräkkejä 

ja lintuja kävi lammessa juomassa.

Kirsikkapuu punertaa jo.

Voi kevätkukkien paljoutta! 

Kaikkialla oli hurmaavia väriläiskiä. 

Luulin, että ajettaisiin suoraan Marketanpuistosta kaupan kautta kotiin ja pukeuduin vain t-paitaan eikä mukana ollut mitään pitkähihaista. Mieskulta kuitenkin yllätti ja ehdotti päiväkahvia Cafe Merenneidossa. Epäilin, löytyykö sieltä näin kauniina päivänä autolle parkkipaikkaa. 

Uimarannalla oli paljon porukkaa ja jäätelökioskilla riitti asiakkaita jonoksi asti. Jonottaa saatiin myös hetken aikaa Merenneidossa. Tämä päivä olikin hyvää harjoitusta nuorelle henkilökunnalle kesäpäivien ruuhkia ajatellen. Mieskulta otti vain kahvin, minä nautin myöhäisen aamupalan ja valitsin ison kaakaon täytetyn croissantin kera. Kyllä oli ihanaa istua meren äärellä, ihmisten ja koirien ympäröimänä. Olenkin viettänyt lähes kolme viikkoa vain kotona, joten ihmisten paljous oli melkein yhtä hämmentävää kuin koronasulun jälkeen.

Sykähdyttävin vappukukka löytyi kuitenkin läheltä,

omalta takapihalta yllättäen näin pian.

Lumikki kukkii jo

🤍🤍🤍🤍🤍

Eilen huomasin toisenkin lehtisykerön,

molemmat lumikit ovat elossa.

Etupihalla yllätti kotiin palatessa orvokki soralla.

En aamulla sitä huomannut, kun kastelin kukkia.

Tulppaaneissa on nuppuja.

Tänään oli ilon ja onnen päivä ❣️

Taianomaista toukokuun alkua!

-Sari-

Lumikki heräsi

 Aurinkoinen ja lämmin viikko.

Harmittaa, kun olen ollut koko viikon kipeänä enkä ole päässyt ulkona puuhastelemaan. Koirakaverin kanssa olen käynyt lyhyellä päiväkävelyllä ja päässyt hetkeksi nauttimaan keväisistä päivistä. Istun ja lepään hetken aikaa puistonpenkillä tammen alla ja kuuntelen lintujen konserttia ja katselen miten ne etsivät ruokaa puistossa. Sitten palaamme verkkaisesti takaisin kotiin.

Tänään kurkkasin kohopenkkiin, josko lumikki olisi herännyt. Ja kylläpä ilahdutti nähdä tuo pikkuinen sykerö mustassa mullassa 🧡

Toivottavasti toinenkin on selvinnyt talvesta.

Minttukin on lähtenyt jo kasvuun kasvatuslaatikon juurella maassa. Tuohon etelän suunnasta paistava aurinko lämmittää tummaa vasten vallan hyvin.

Ja minttuja kuvatessa huomasin laatikon lautoja pitkin kävelevät kusiaiset 😒 Niistä en taida päästä eroon ikinä.

Arvilasta kesäkuussa 2024 tuomani taimet ilahduttivat nekin. Pieniä olivat viime kesänä, toivottavasti tänä vuonna kasvavat enemmän. Toivottavasti näissä on nimilaput kohillaan 🤔

Punainen karhunputki

Siperiankärsämö

~☆~

Mieskulta ehdotti viime viikonloppuna ajelua Nokkalan Majakalle. Passasihan tuo, jos pääsee samalla nauttimaan lohikeittoa 😋 Eniten paikalle houkutteli vesilinnut, joita oli valitettavasti vähän. Majakan puolella uiskenteli isokoskelopari, vastarannalla joutsenia ja ehkä taveja.

Ei olla aiemmin Majakalla lohikeittoa syöty, joten hämmästyin miten paljon kalaa keitossa oli. Nyt perunoita piti hakea, ettei pelkkää kalaa tullut lautaselle. Lientä ei juurikaan mahtunut, sitä piti käydä lisää, kun lautanen oli tyhjentynyt 😄

Majakan lohikeitto on näemmä suosittua. Useammalla oli soppalautanen edessään. Muutoinkin kaunis päivä oli houkutellut asiakkaita ja ravintola oli tupaten täynnä. Tuurilla saatiin melkein heti autolle paikka Majakan vierestä ja hetken odottelun jälkeen päästiin ikkunapaikalle meren puoleiselle seinustalle istumaan. Kylläpä siinä selkä merelle päin istuessa kävi kylmä selkään.

Lohisoppaa Nokkalan Majakan tapaan

Olohuoneessa nojatuolilla istuessa kuulin pörinää ulko-oven lähellä. Oli pakko mennä ulos katsomaan, mikä pörriäinen siellä lenteli. Puiston reunalla kimalainen lensi kukkien yllä ruokaa etsien. Sitten se pujahti maassa olevan puunrungon kätköihin. Sain videolle, kun kimalainen ryömi sieltä pois. Liekö kuningatar etsinyt pesäpaikkaa valtakunnalleen.

Nyt on käytävä lepäämään.

Ihanaa viikonloppua!

-Sari-

Tarvaspäässä Con Amore

 Rantaraitin varrella piipahdettiin tänään ensimmäistä kertaa. 

Itse haikailin Nokkalan Majakalle, mutta mieskulta ehdotti Tarvaspäätä. No lohikeittoa saa kummastakin ja koska Gallen-Kallelan museossa oli mielenkiintoinen näyttely ja opastettu kierros klo 13 alkaen, en vastustanut hänen valintaansa 😉

Olikin ihana aurinkoinen päivä, mikä sai liikkeelle paljon muitakin. Parkkipaikka oli yhtä täynnä kuin kesälläkin ja tien varrella oli jo pitkä jono parkkeerattuja autoja, kun lähdettiin pois.

Con amore - Akseli Gallen-Kallelan grafiikkaa -näyttely

14.2.2026 - 31.5.2026

Mikäli grafiikan teolla olisi elättänyt perheensä, Akseli olisi mieluiten ollut graafikko kuin suurten maalausten maalaaja ja maailmalla matkaaja. 

Hän teki puupiirroksia rakkaudella - con amore.

Conceptio Artis, keskiosa v. 1895

öljy kankaalle

Yksityiskokoelma

Suuret maalaustelineet

Matkamuistoja Afrikan ajoilta

Opastettu kierros alkoi ateljeehuoneesta. Opas kertoi ensin yleisesti Gallen-Kallelan elämästä ja miten Aleksi rakennutti Tarvaspään ateljeen ja mikä oli syynä jättää Kalela.

Siinä kuunnellessa ja ympärille katsoessa kiinnitti ateljeen esineisiin huomiota eri tavalla kuin huonetta ympäri kävellen. Muun muassa noiden maalaustelineiden koko sävähdytti ja oppaan puhetta kuunnellessa katse kiinnittyi useasti tuohon pääkalloon.

Berliinin näyttelyn juliste

Gallen-Kallela piti yhdessä Edvard Munchin kanssa näyttelyn Berliinissä. Tällaiset taiteilijoiden yhteiset näyttelyt olivat tuolloin harvinaisia. 

Näyttelyn aikana Gallela-Kallelan vanhin tytär Marjatta sairasti neljävuotiaana kurkkumätää ja kuoli Akselin ollessa Berliinissä. Gallen-Kallela sai tiedon tyttären menehtymisestä ytimekkäällä sähkeellä ja matkusti perheensä luo kesken näyttelyn. Oppaan kertoman mukaan Akseli ei pystynyt koskaan käymään Marjatan haudalla Ruovedellä.

Marjatan muotokuva v. 1893

vesiväri paperille

S. Nikolajeff jr. -autoliikkeen juliste v. 1907

kivipiirros

Gallen-Kallelan museo

Gallen-Kallelan suunnittelema Imatra-julisteen litografia on vuodelta 1893

Juliste on ensimmäisiä Suomen matkailujulisteita 

ja se oli suunnattu ulkomaan markkinointiin.

Lemminkäinen tulijoella v. 1920

pastelli paperille

Gallen-Kallelan museo

Väinämöinen ja kotka v. 1920

puupiirros

Gallen-Kallelan museo

Sammon puolustus v. 1895

puupiirros

Gallen-Kallelan museo

Hiihtäjät kohtaavat v. 1922

väripuupiirros

Gallen-Kallelan museo

Tässä pieni kattaus näyttelyn annista. Gallen-Kallelan Museon taidekokoelmassa on lähes täydellinen kokoelma Aleksi Gallen-Kallelan grafiikkaa. Kokoelmaan kuuluu myös käyttögrafiikkaa kuten julisteita ja muutama Hugo Simbergin grafiikkateos.

 Gallen-Kallelan museo on jatkanut suosittuja ilmaisaamuja myös tämän vuoden puolella. Museoon pääsee ilmaiseksi torstaina 2.4.2026 klo 11-14. Museoon saavutaan kassan kautta, vaikka sisäänpääsystä ei tuolloin tarvitse maksaakaan.

Sunnuntaina 26.4.2026 klo 13 pääsee tutustumaan museoon kuraattori Elias Djupsjön  kierroksella. Kierroksen aikana pääsee kuulemaan mm. kuratoijan näkökulmia siihen, mikä tekee Gallen-Kallelan grafiikasta ja ikonisesta julistetaiteesta niin ainutlaatuista suomalaisessa taidehistoriassa (lähde: Kuraattorin kierros näyttelyyn su 26.4. klo 13 - Gallen-Kallelan Museo). Mukaan mahtuu 25 osallistujaa (huom. ei ennakkoilmoittautumista).

Kansainvälisenä museopäivänä 18.5.2026 museoon

on vapaa pääsy koko päivän.

Cafe Zocerian lohikeittoa

Sillä aikaa kun olin museossa, mieskulta keräsi askeleita mittariinsa. Sovittiin, että jos hänelle ulkoillessa tulee kylmä, menee jo edeltä kahvilaan ja nauttii mukillisen kahvia lämmikkeeksi. Oletimme, että opastettu kierros kestäisi puoli tuntia, mutta kestikin kolme varttia. En ollut aivan loppuun asti, sillä nälkä kurni vatsassa ja halusin jo lohikeittoa nauttimaan. Kahvilassa oli jonoa kuin kesähelteellä konsanaan ja olipa hyvä, että mieskulta oli varannut meille jo paikat. Ei tarvinnut jonottaa kuin kassalla maksua suorittaessa.

Keväistä uutta viikkoa!

-Sari-

Kuhan söin

 Lupasin mieskullalle tarjota lomansa aikana aterian aiemmin heinäkuussa olleen syntymäpäivän johdosta - kun syntymäpäivälle suunnittelemani yllätys jäi toteuttamatta.

Taka-ajatuksenahan on myös päästä 

itsekin sinne, minne halajaa 😉

Eilen lunastin lupaukseni ja ajeltiin iltapäivästä rantaraitin varrelle.

Pysäköintipaikat olivat melkein täynnä ja piti ajaa vähän kauemmaksi, että saatiin auto parkkiin. Purjeveneitä oli paljon ankkuroituna satamaan, kenties uimaranta oli houkutellut ihmisiä paikalle. Määränpäässämme Strandberg by the sea ravintolassa oli seurue yhdessä pöydässä aterioimassa ja ulkona aurinkopaikat olivat melkein tyhjillään. Asiakkaat olivat kerääntyneet ulkoterassille aurinkovarjojen alle. 

Auringon kääntyessä paistamaan pöytäämme, 

alkoi onneksi pilviä kerääntyä taivaalle.

Mieskulta valitsi alkupalaksi persilja-valkosipulietanat.

Kastiketta oli runsaasti, ei kolosia erottanut astiasta.

Olin suunnitellut maistavani alkuun Vitello tonaton,

 mutta päädyin mukavan viileään Burrataan. 

Mieskulta valitsi pääruoaksi kermaisen rapupastan. 

Annoksen jättikatkaravut kuittasi sen suunnittelemani synttäriyllätyksen, jota hän ei sitten saanutkaan. Pastan hummerikastike maistui hyvältä, sain vähän maistaa 😋

Yllätyin kuha-annokseni koosta. Oli erittäin iso kuhapala nautittavaksi. Annos näyttää hyvältä ja maistui vähintään yhtä hyvältä miltä näyttääkin. Tuon kalapalan takaa löytyi kaksi kantarelliä. Tänä kesänä olen syönyt jo kaksi kertaa kantarelleja 😄

Valitsin menun, johon kuului pannacotta jälkiruoaksi.

Pannacotta oli maustettu laventelilla, ja laventeli maistui sopivasti. 

Tänäkin kesänä haaveilen elokuisesta 

illasta näillä aurinkotuoleilla istuen.

Meillä oli nyt iltapäivän aikana ukkosta oikein urakalla. Ensimmäisen jyrähdyksen aikaan olin takapihalla ja jestas kun säikähdin. Oli niin kova ja lähellä. Ukkosrintama meni menojaan noin vartin möyryämisen jälkeen. Ei mennyt kuitenkaan kauaa, kun toinen jo hiipi johonkin lähelle. Yhtään salamaa en huomannut, mieskulta oli nähnyt auton huoltoreissun aikana.

Sadetta tuli reippaasti kahteen otteeseen ja sain ensimmäistä kertaa tänä kesänä täytettyä kastelukanisterit sadevedellä. Eikä tarvinnut mennä kuin takaovelle, kun oven kohdalta räystäältä vyöryi vesi yli. Kesäkurpitsa sai kunnolla vettä niskaansa ja multa perusteellisen kastelun. Hyvä niin. Olin siirtämässä kurpitsalaatikkoa räystään alta pois, mutta ukkonen keskeytti takapihan järjestelyn.

Onko siellä päin ukkostanut?

-Sari-