Hersyvä ja hännällinen

 Repolaisen huhtikuun bingoruudukko tursuaa 

h-kirjaimella alkavia sanoja.

Tulostin paperille tämän bingon ja laitoin taskuun, jotta muistaisin Tallinnan matkalla nämä sanat. No enpä muistanut lappua kuin kerran katsoa, kun tarkistin mitä taskussa on 😁

Ehkä bingon kuvat ja aiheet olisivat olleet erilaisia, jos olisin katsonut ympäristöä sanat mielessäni. Jälkeen päin kuvia selatessa niistä löytyi joku kuva, jolla oli jokaiseen sanaan jonkinlainen yhteys. Bingossa olevia kuvia on näkynyt aiemmissakin kirjoituksissani.

Huhkia

Onnekas nuohooja

Vaikka katolle ei enää kapua, huhkii 

tämä nuohooja onnentuojana päivästä toiseen.

Nuohoojan napin hankaaminen tuottaa kansan uskomuksen mukaan onnea. Kävin minäkin nappia hinkkaamassa - kovin kiiltävä nutun ylin nappi olikin.

Õnnellik Korstnapühkija on seisonut toukokuusta 2010 Karjavärava platsin aukiolla Savoy Boutique hotellin edustalla.

Hapuilla

Viking XPRSin uudet lokerikot aiheuttivat alkuhämmennystä monelle matkustajalle. 

Kotimatkalla oltiin jo konkareita ja neuvottiin kanssamatkailijoita, jotka hapuillen vielä opettelivat maksamista ja lokerikon avaamista. Mieskullankin piti ohjeista varmistaa, arvaako luukun avata ja laittaa unohtunut kassi vielä matkalaukkujen seuraksi.

Harjoitella

Vaikka moneen kertaan on Rotermannia kävelty ees taas ja ympäri, niin sittenkään en muista kaikkien ravintoloiden sijaintia. Pitää harjoitella  karttaa edelleen.

Olisin halunnut teelle tänne Gallery kahvilaan.

Löydettiin sitten kun palattiin takaisin hotellille ja kuljettiin ohitse.

Nyt on kuvakin todisteena ja muistutuksena, että kyllä se sieltä vielä löytyy, Ivo Nikkolo putiikin vierestä.

Tällainen herkku olisi maistunut, aiai.

Kuva kopsattu ravintolan naamakirjasta.

Hiljainen 

Hiljaista oli Rotermannilla aamulla. 

Vain yksinäinen pulu vaelteli talojen välissä.

Huoleton 

Huoleton matkamies

Laiva tuo ja laiva vie takaisin kotisatamaan. Siinä välissä ennättää kokea ja kulkea kohti uusia seikkailuja. A-terminaalin lähellä on tämä uusi 2 ratikan pysäkki, joka vie Kopliin tai Suur-Paalaan. 

Matkan varrella on paljon nähtävää. Vanhoja ja uusia tai kunnostettuja rakennuksia ahmin silmilläni ja mietin, minkälaisia ihmisiä niissä asuu ja miten seinien sisällä eletään tavallista tallinnalaista elämää.

Hersyvä

Hersyvät vaaleanpunaiset hattarat

Sattui olemaan kirsikkapuiden kukinnan parasta aikaa. Olihan edellisellä viikolla Tallinnassa ollut enimmillään melkein 30 astetta lämmintä. 

Ihan meren läheisyydessä, kuten Kadriorgin japanilaisessa puutarhassa, kirsikan kukat avautuvat myöhemmin kuin lämpimimmillä paikoilla sisämaassa.

Hännällinen

Hännällisiä oli Rotermannissa useitakin. 

Pidempihäntäisiä ja töpöhäntiä.

Hehkeä 

Melkoisen hehkeä ja hersyvä on portti Baltijaam torille.

Havina

Paksu Margareta merimuseo 

ja Pyhän Olavin kirkko.

Historian havinaa vanhassa kaupungissa jokaisen nurkan takana ja muurien kätköissä.

Pyhän Olavin kirkko on rakennettu 1300-luvulla ja sen torni on 124 metriä korkea.

Tornista on huikea näköala vanhaan kaupunkiin ja muualle Tallinnaan ja merelle. Salaman vuonna 1820 sytyttämä toinen tornin tulipalo on kuulemma näkynyt Helsinkiin saakka.

Paksu Margareta tykkitorni on rakennettu  1600-luvun alussa. Paksut muurit kätkevät Koge-hansalaivan 700 vuotta vanhan hylyn tavaroineen.

 Kävimme merenkulkumuseo-vierailukeskuksessa vuonna 2019, pian sen jälkeen, kun hylky oli saatu MMargaretaanja museo avautui parin vuoden remontin jälkeen taas yleisölle.

Hauskaa vappuaattoa!

-Sari-

Tere

Täällä ollaan ja ihanaa pitkästä aikaa päästä matkustamaan ihan ulkomaille 😊

Ikkunan läpi otetut kuvat ovat hieman sumuisia

 - ikkunanpesua odotellessa.

Täällä mieskullan kanssa pötkötellään,

sopivasti hajurako sänkyjen välissä.

Ei hää halunnutkaan hajurakoa, vaan just työns sängyt yhteen et lähemmäs pääsee 😁 

En ole ihan varma onko sellainen huone minkä varasin, mutta kylpyammeen puuttuminen ei nyt haittaa, kun hotellissa on kylpylä. Ja itse en ammeeseen ehkä olisi päässytkään, joten suihkullinen huone kelpaa. Näköala on kuitenkin vanhaan kaupunkiin, kuten halusin.

Matkustettiin Viking XPRSillä ja viime kerran jälkeen oli mm. matkatavaroiden säilytys muuttunut kortilla maksettavaksi. Ja me kun vanhasta tottumuksesta kerättiin kahden euron kolikoita sitä varten.... 

Nykyisin matkan aikana pääsee avaamaan ja sulkemaan lokerikon niin monta kertaa kuin on tarve maihinnousukorttia näyttäen.

Ainakin nuo M-koon lokerikon olivat pienempiä kuin aiemmin. Saatiin kuitenkin molempien pienet matkalaukut sopimaan rinnakkain lokerikkoon, vaikka toinen oli leveämpi - just mahtui sivuttain toisen eteen.

Ensin käytiin lataamassa terminaalin Ärrällä matkakortit ja kuljettiin 2 ratikalla pysäkin väli. Auttoi huomattavasti sekin, kun laivasta maihin on matkaa ja polvesta vihlaisi muutaman kerran makoisasti. 

Pitää malttaa kävellä omaa tahtia rauhallisesti, hiljaa hyvä tulee.

Kun matkustaa esimerkiksi Viru-hotellille tai linja-autoasemalle raitiovaunulla, on mentävä kiskojen toiselle puolelle.

Telliskiven ja rautatieaseman suuntaan kulkevan  raitiovaunun pysäkki on terminaalin puolella.

Vanasadaman pysäkki on SadaMarketin kohdilla, reilu 100 metriä A-terminaalilta.

Odoteltiin hetken kyytiä ja oli aikaa kuvata ympäristöstä maamerkkejä 😊

D-terminaalusta pääsee raitiovaunupysäkille noin viidessä minuutissa kävellen. Toinen vaihtoehto on kävellä Laeva-pysäkille, jossa me jäätiin pois ja käveltiin Rotermanniin.

Nyt meen kattomaan kirsikkapuuta 🌸

Mieskulta jo nukahti 😴

-Sari-