Blinien kylkiäiset ovat niin maistuvia, että blinejä pitää saada kahdesti vuodessa. Ensimmäinen blinipäivä sijoittuu loppiaiseen ja toinen bliniviikoille.
Loppiaisen blinit ostetaan kaupasta ja syödään kotona. Pari bliniä per suu riittää mainiosti. Kerran olen paistanut blinejä kotona, mutta ei ole kaiken sen vaivan väärti, kun syödään niitä kahdestaan.
Ensimmäisen kerran taisimme käydä blinejä syömässä Kirkkonummen Bistro o Mat´ssa. Siellä blinit olivat toooodella suuria ja tarjoiltiin annoksina. Nykyisin vakiopaikkamme on ollut Tapiolan Bistro o Mat, jossa blinejä tarjoillaan sunnuntaibrunssilla.
Savusiikamoussea
Brunssi oli tälläkin kertaa maistuva. Blinien ja lisukkeiden lisäksi tarjolla oli paahdettu punajuuri ja roquefordjuusto -salaattia, metsäsienisalaattia, savusiikamoussea, katkarapuskagenia, tofuskagenia, vihersalaattia, graavattua lohta, lasimestarin silakoita ja savustettua ankanrintaa. Buffeessa nautin eniten kalapöydästä, joten tämä brunssi oli on aina mieluinen.
Blinit olivat pieniä ja ihanan ilmavia, eikä tuntuneet liian rasvaisilta. Niinpä santsasin vielä kolmannenkin blinin ja maistoin myös tuota ankanrintaa (jota mieskulta kovasti maistuvaksi kehui). Ihmettelin, kun yksikään tarjoilija ei kysynyt, haluammeko kenties erikseen hinnoiteltua siianmätiä (4 e/40 g). Jos olisi ollut muikunmätiä, olisin maksanut siitä lisähintaa kyllä, mutta en siianmädistä.
Olen ollut mukana syksyllä perkaamassa muikkuja, jolloin otettiin talteen mäti, mikä myytiin puhdistettuna. Siinä puhdistamisessa onkin aikamoinen työ, että saadaan mätipussit vatkattua mädistä pois. Ei riittänyt kertavatkaus eikä varmaan toinenkaan. Itse en siihen vaiheeseen osallistunut, mutta muistan hyvin miten siitä tuli sotkua ja hajua. Enpä siksi kaupassa kauhistele, kun muikun mäti joulun alla maksaa satasen kilo.
Ranskalainen sipulikeitto
Sipulikeitto houkutteli sen verran paljon, että salaatit ja punajuuret nautittuani pyysin mieskultaa auttamaan.
Keittoa nauttiessani (hyvää oli 😋) blinit olivat vielä lautasella, jonka tarjoilija meinasi ottaa pois nenän edestä, vaikka haarukka ja veitsi eivät olleet kello viiden kohdalle aseteltuna 🙄 Tapanani on laittaa automaattisesti ruokailuvälineet tähän asentoon, vaikka ruokailu on vielä kesken, ja siksi monesti tarjoilija on jo hyökkäämässä lautaseni kimppuun ja olen joutunut huudahtamalla EI estämään ruokahävikin syntymisen. Tänään vasiten laitoin haarukan ja veitsen toiseen kohtaan lautasta, ettei sitä viedä pois kesken ruokailun 😒
Mutta siihen keittoon. Mieskullan siis piti pitää raskasta kantta sillä aikaa, kun kauhoin keittoa lautaselle. Jotta keiton olisi saanut mallikkaasti otettua itsekseen, olisi pitänyt olla vähintään kolmikätinen. Yhdellä kädellä nostaa painava valurautainen kansi pois (jota oli erittäin hankala pitää kädessä epäkäytännöllisestä nupista), toisella pitää lautasta kattilan vieressä ja kolmannella käsitellä kauhaa. Kattilan vieressä olisi ehdottomasti pitänyt olla jokin alunen, johon kannen olisi voinut nätisti ja hygieenisesti laittaa.
Jälkiruoan kanssa nautin melkein pannullisen tummaa teetä ja seurasin Areenasta naisten ampumahiihdon jännittävää loppua laskua odotellessa.
~☆~
Laskiaissunnuntai on ehtinyt jo pitkälle iltaan. Tänään olikin vuorostaan pilvinen päivä ja pakkasta kotimatkalla iltapäivällä enää -8°C.
Ensi viikolla ensimmäiset koululaiset viettävät talvilomaa. Kerrankin on talvinen sää kohillaan ja ainakin täällä päin lunta riittävästi hiihtämiseen ja pakkasta jääkenttien ylläpitoon.
Helmikuu on jo yli puolen välin ja
enää harppaus kevääseen.
~☆~
🍾 Minkkisen pronssimitalille 🥂
Ensimmäinen naisten olympiamitali
ampumahiihdossa 💪🧿🧿🧿🧿🧿
