Sataa vai sataako 🤔

 🎶 💧💧💧💧💧💧 🎶

Kuuden aikoihin illan suussa kävelin pyykkituvalle ripustamaan takkia ja villasukkia kuivumaan.

Ensimmäiset sadepisarat tipahteluvat aurinkolasien linsseille ja olisin ottanut tanssiaskeleita, ellei kroppa olisi kuin puupölkyllä piesty. Olin pessyt myös tuulikaapin pikkumaton ja ripustin sen ulos tangolle. Ei muutama ylimääräinen huuhtelu ainakaan haitaksi ole. 

Eipä tuota sadeiloa kauaa kestänyt. Korvat höröllä kuuntelin pitkin iltaa ja vilkuilin räystäälle vesipisaroiden toivossa. Kerran kattopelti ropisi  muutaman sekunnin verran. Kahdeksan jälkeen yritti sataa uudelleen, mutta lakkasi taas. Kymmenen aikaan aloitti taas, nyt voimakkaammin ja vähän pidempään. Sujautin hameen päälle, otin kanisterin käteen ja menin pihalle heittelemään kanankakkarakeita pitkin poikin kukkapenkkejä. Palasin takaisin sisälle ja hymyssä suin tuumasin mieskullalle: "Sade kasteli!". 

Tämä on ensimmäinen kerta, kun sataa edes tämän verran sitten helmikuun, kun lumet suli maasta.

~♡~

Ensimmäinen tulppaani kukkii 🩷

Näiden tulppaanien piipot oli syöty, mutta selvisivät silti.

Iltapäivällä oli lämmintä. Vanha ulkolämpömittari näytti +20°C, naapurin digitaalinen metsän siimeksessä +18°C. Oli vaikea pukea sopivasti päälle. Pusero päällä tuntui viileältä, takki päällä tuli jo kuuma. Aurinko pysytteli pilvien takana piilossa ja puut pysyivät uljaana paikoillaan. Monen tuulisen päivän jälkeen oli aavemaisen pysähtynyt tunnelma. 

Sorasta kasvoi ensin yksi pikkuinen orvokin kukka.

 Eilen huomasin vierellä toisen pikkuriikkisen kukan. 

Tänään olivat jo yhtä isoja nämä pikkuiset 💛

Luulisi, että tänään kaikki on mennyt vähän niin kuin ohi, mutta silti olen kiinnittänyt huomion pieniin tai hassuihin asioihin. Kun tulimme aamukävelyltä koirakaverin kanssa kotiin, näin syrjäsilmin akileijan lehdellä jotain. Luulin sitä ensin multakikkareeksi, mutta palasin katsomaan tarkemmin. Osoittautui eläimeksi ja vieläpä kauniin väriseen suojakuoreen pukeutuneeksi.

Akileijan lehtiruusukkeesta pilkisti pieni musta, kuin pippuri.

Olikin lähemmin tarkasteltuna  kaunis sininen kuoriainen.

Pihatiellä katse kiinnittyi tällä kertaa valkoiseen läiskään. Sehän näyttää selvästi terrieriltä, Tintin Milou koiralta. Siinä se tepastelee muina koirina ja toivoo, ettei kukaan astu päälle. 

~◇~

Tällä viikolla on ollut jo selkeästi parempi olo.

Yskänpuuskia edelleen, mutta voimat alkavat palautua. En ole jaksanut pestä nyrkkipyykkiä pitkään aikaan ja muutama pusero on odottanut kauan aikaa pesua. Nyt ne on pesty ja samalla pesin muutakin, mitä en koneeseen laita. Tällaisista pienistä saavutuksista tulee hyvä mieli, varsinkin kun tietää, miten paljon huonoina päivinä ne vaativatkaan ponnistelua.

Vaikka aamulla joka paikkaa särki kuin olisi puuhalolla mätkitty, kävin kaupassa ja lounaalla. Eddyltä loppui ruoka ja minua houkutti lounaslistan porsaanposket 🐷 Keittona ollut maa-artisokkakeitto oli myös herkullista. Sellaista paksua ja rakeista eikä laihaa liemikuutiolta maistuvaa lirua, jollaista valitettavasti joissakin paikoissa tarjotaan. Menee hyvä raaka-aine piloille.

Maa-artisokkakeittoa 😋

Lumikin kauneutta olen saanut ihailla oikein kaksin verroin. Kumpikin lumikki selviytyi talvesta ja kukki useamman päivän. Toisen terälehdet karisivat kastellessa ja toisen putosivat maahan, kun hipaisin kukkaa kädellä. Mutta mitä ihmettä! Tuoltahan pilkistää vielä kaksi lumikin kukkaa lisää 🤗

Yllätyskukat 🤍🤍

Tällaisesta tuplaonnesta en uskaltanut haaveillakaan, vaikka tiesin, että lumikki voi levitä laajallekin alueelle.

Tuntuu kuin olisi jo perjantai 😊

-Sari-

Erilainen vappukukka

Mahottoman lämmin vappupäivä 🌞

Lämpömittari kapusi iltapäivästä +21 asteeseen, Salossa jopa +21,8 asteeseen. Viimeksi näin lämmin vappu on tilastojen mukaan ollut vuonna 2008, jolloin mieskullan kanssa vietettiin ensimmäistä yhteistä vappua. Kumpainenkaan ei muista, miten sitä vappua vietettiinkään 🤔

Koirakaveri kävi päivälenkillä tänään mieskullan kanssa, joten pääsin yksin tutkimaan luontoa. Vielä ei ollut puhjennut ensimmäiset tuomen kukat.

Vaahteraankin oli tullut ensimmäiset kukkanuppuryppäät.

Rentukka ojalla täynnä nuppuja.

Sunnuntaina viimeistään nämä ovat jo kukassa.

Pyysin, josko käytäisi ajelulla Marketanpuistossa katsomassa, onko magnoliaan avautunut jo kukkia ja bongaamassa perhosia. Ensimmäinen perhonen lenteli jo matkan varrella ja muutaman perhosen näin perilläkin.

Korkealla latvassa oli muutama magnolian kukkanuppu avautumassa.

Koska oli niin ihana päivä, kiersimme hetken aikaa.

Alhaalla Marketanpuiston puolella emme käyneet.

Isomman lammen toisella puolella oli kiva istuinalue ja narsissipenkki. Kiersimme lammen ja istahdimme hetkeksi testaamaan istuimia.

Jatkoimme vielä nurmikon poikki puutarhamyymälää kohti ja palasimme Cafe Margretebergin ohi takaisin autolle.

Pienen lammikon luona oli västäräkkejä 

ja lintuja kävi lammessa juomassa.

Kirsikkapuu punertaa jo.

Voi kevätkukkien paljoutta! 

Kaikkialla oli hurmaavia väriläiskiä. 

Luulin, että ajettaisiin suoraan Marketanpuistosta kaupan kautta kotiin ja pukeuduin vain t-paitaan eikä mukana ollut mitään pitkähihaista. Mieskulta kuitenkin yllätti ja ehdotti päiväkahvia Cafe Merenneidossa. Epäilin, löytyykö sieltä näin kauniina päivänä autolle parkkipaikkaa. 

Uimarannalla oli paljon porukkaa ja jäätelökioskilla riitti asiakkaita jonoksi asti. Jonottaa saatiin myös hetken aikaa Merenneidossa. Tämä päivä olikin hyvää harjoitusta nuorelle henkilökunnalle kesäpäivien ruuhkia ajatellen. Mieskulta otti vain kahvin, minä nautin myöhäisen aamupalan ja valitsin ison kaakaon täytetyn croissantin kera. Kyllä oli ihanaa istua meren äärellä, ihmisten ja koirien ympäröimänä. Olenkin viettänyt lähes kolme viikkoa vain kotona, joten ihmisten paljous oli melkein yhtä hämmentävää kuin koronasulun jälkeen.

Sykähdyttävin vappukukka löytyi kuitenkin läheltä,

omalta takapihalta yllättäen näin pian.

Lumikki kukkii jo

🤍🤍🤍🤍🤍

Eilen huomasin toisenkin lehtisykerön,

molemmat lumikit ovat elossa.

Etupihalla yllätti kotiin palatessa orvokki soralla.

En aamulla sitä huomannut, kun kastelin kukkia.

Tulppaaneissa on nuppuja.

Tänään oli ilon ja onnen päivä ❣️

Taianomaista toukokuun alkua!

-Sari-

Lumikki heräsi

 Aurinkoinen ja lämmin viikko.

Harmittaa, kun olen ollut koko viikon kipeänä enkä ole päässyt ulkona puuhastelemaan. Koirakaverin kanssa olen käynyt lyhyellä päiväkävelyllä ja päässyt hetkeksi nauttimaan keväisistä päivistä. Istun ja lepään hetken aikaa puistonpenkillä tammen alla ja kuuntelen lintujen konserttia ja katselen miten ne etsivät ruokaa puistossa. Sitten palaamme verkkaisesti takaisin kotiin.

Tänään kurkkasin kohopenkkiin, josko lumikki olisi herännyt. Ja kylläpä ilahdutti nähdä tuo pikkuinen sykerö mustassa mullassa 🧡

Toivottavasti toinenkin on selvinnyt talvesta.

Minttukin on lähtenyt jo kasvuun kasvatuslaatikon juurella maassa. Tuohon etelän suunnasta paistava aurinko lämmittää tummaa vasten vallan hyvin.

Ja minttuja kuvatessa huomasin laatikon lautoja pitkin kävelevät kusiaiset 😒 Niistä en taida päästä eroon ikinä.

Arvilasta kesäkuussa 2024 tuomani taimet ilahduttivat nekin. Pieniä olivat viime kesänä, toivottavasti tänä vuonna kasvavat enemmän. Toivottavasti näissä on nimilaput kohillaan 🤔

Punainen karhunputki

Siperiankärsämö

~☆~

Mieskulta ehdotti viime viikonloppuna ajelua Nokkalan Majakalle. Passasihan tuo, jos pääsee samalla nauttimaan lohikeittoa 😋 Eniten paikalle houkutteli vesilinnut, joita oli valitettavasti vähän. Majakan puolella uiskenteli isokoskelopari, vastarannalla joutsenia ja ehkä taveja.

Ei olla aiemmin Majakalla lohikeittoa syöty, joten hämmästyin miten paljon kalaa keitossa oli. Nyt perunoita piti hakea, ettei pelkkää kalaa tullut lautaselle. Lientä ei juurikaan mahtunut, sitä piti käydä lisää, kun lautanen oli tyhjentynyt 😄

Majakan lohikeitto on näemmä suosittua. Useammalla oli soppalautanen edessään. Muutoinkin kaunis päivä oli houkutellut asiakkaita ja ravintola oli tupaten täynnä. Tuurilla saatiin melkein heti autolle paikka Majakan vierestä ja hetken odottelun jälkeen päästiin ikkunapaikalle meren puoleiselle seinustalle istumaan. Kylläpä siinä selkä merelle päin istuessa kävi kylmä selkään.

Lohisoppaa Nokkalan Majakan tapaan

Olohuoneessa nojatuolilla istuessa kuulin pörinää ulko-oven lähellä. Oli pakko mennä ulos katsomaan, mikä pörriäinen siellä lenteli. Puiston reunalla kimalainen lensi kukkien yllä ruokaa etsien. Sitten se pujahti maassa olevan puunrungon kätköihin. Sain videolle, kun kimalainen ryömi sieltä pois. Liekö kuningatar etsinyt pesäpaikkaa valtakunnalleen.

Nyt on käytävä lepäämään.

Ihanaa viikonloppua!

-Sari-

Puutarhapäivä Marketanpuistossa

 Ruhtinaalliset neljä tuntia antoi mieskulta aikaa kierrellä Marketanpuistossa. 

Autojono muodostui risteykseen ja viimeiset jonossa käännytettiin pois heti kymmenen jälkeen. Parkkialue oli jo täyteen pysäköity ja loput autot ohjattiin puiston toiselle paikoitusalueelle.

Tein ostokseni mäen yläpäässä,

 joten kävelin puistotietä ylös ja

hämmästelin väen runsautta. 

Tälläkin kertaa ostin kerrotun lumikin.

Vakka-Taimesta hankin punakukkaisen kiurunkannuksen ja mehitähti 'Rotsteinseisen'. 

Vaikka takapihan laidalla kasvaa valkovuokkoa, oli nämä kukat niin herkän ihania, etten voinut olla ostamatta. 

Chili Hot Lemon

Lisäksi ostin pienen chilin taimen, yrteistä rosmariinin ja sitruunatimjamin ja ainoana laatikossa olleen Hundreds and thousands tomaatin. Tomaatin kohdalla emmin pitkään, mutta kasvatan sitä itse jos en saa äidille kuljetettua.

Tulppaanit kukkivat siellä täällä.

Mätäslaukkaneilikka Röschen

on kauniin värinen reunuskasvi.

 Kun ostokset oli jo tehty, sain rauhassa kiertää puistoa ja istuskella penkeillä ja tutkia kukkia ja puita. 

Suomen pioniseuran lahjoittamat pionit on istutettu penkkiin tälle alueelle. 

Pionien kukinta-aikaan pitää käydä puistokierroksella. Monessa kohtaa punaiset pionin varret kohosivat mullasta kohti korkeuksia. 

Jokohan löytyisi paikka omasta pihastakin pionille 🤔 Tarpeeksi suuri kuoppa on saatava ensin kaivettua, ennen kuin pionin taimea kähden ostamaan. Kivet salaojaa varten ja hieman peltomultaa on ollut varattuna jo vuosikausia. 

Ja muutaman Sarah Bernhardtinkin olen vuosien saatossa hankkinut, mutta kuoppaan niitä en koskaan saanut. Samaan kohtaan mietin laittavani hortensian, mustaherukan tai vadelman. Vaikea valinta.

Päärynäpuiden läheltä kävelin, mutta ihan vierestä en kulkenut. Pitää käydä joku toinen kerta, kun on lämpenee. Viime vuonna oli puutarhapäivien aikaan tosi lämmintä ja ukkosta ja sudenkorentoja lenteli puiston pikku lammikoiden yllä. 

Nyt oli pilvipoutaa ja reilu 10 astetta lämmintä. Aurinko yritti välillä pilkistellä pilvien takaa, mutta pilviverho pysyi visusti taivaalla. Tuulen vuoksi tuntui välillä jopa kylmältä. Jättipoimunlehtiä koristivat timantit. Liekö eilisen vesisateen jäljiltä.

Olipa mukava käydä saunassa, kun pitkästä aikaa saunassa sai kunnon löylyt. Meillä seurataan netistä Talin keilahallissa käytävää miesten SM-finaalin ensimmäistä kisapäivää ja telkkarista MM jääkiekkoa, jossa Ruotsi on tappiolla USAa vastaa 0-4 - ja mieskulta laittaa samalla ruokaa. Parsaa ja uusia (ruåtsalaisia) perunoita tarjolla tänään 😊

Lauantain jatkoa!

-Sari-