Näytetään tekstit, joissa on tunniste pörriäinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pörriäinen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. lokakuuta 2026

Maaseudun rauhassa

 Eläintenpäivästä alkaa eläinten viikko.
Tänään on näkynyt lähinnä siivekkäitä eläimiä.

Rantatiellä oli joko koppelo tai teerinaaras, kun ajeltiin rantasaunalle. Lintu lensi muutaman metrin päähän puun oksalle ja sitten toiselle. Oli iso lintu. Kuusen oksa notkui sen painosta.

Ampiainen lenteli sisällä kovaa pöristen. Luultiin ensin isoksi kärpäseksi. Äiti sai sen ujutettua ikkunalasilta isoon tyhjään tulitikkurasiaan - kahdesti. Ensimmäisellä kerralla luuli epäonnistuneensa, kun viereen tuli kärpänen ja avasi rasian. Nopeasti ampiainen lennähti vapauteen. Kokeilin näppärää rasia-ansaa ja sain pyydystettyä sen kärpäsen 😊

~🌼~

Tulin äidin luokse joksikin aikaa, auttelemaan kukkien talvisäilytykseen laitossa. Jöriinit kukkivat vielä niin kauniisti, etten raaskisi noita vielä leikata.

Ensi viikolle on luvassa sadepäiviä. Jospa kukat ränsistyisivät sen verran, että joutavat jo pois.



Keijunmekossa on paljon kukkia.
Siemenkodat kasvavat ja kypsyvät.

Tänään nyhdin samettiruusuja tuosta perennapenkin reunalta. Niissä ei enää kukkia ollut, siemeniä vain.

Olivat sen verran tiukasti maassa, että sai nykäistä ihan kunnolla. Vaikka keväällä ja kesälläkin näyttävät pieniltä, elokuun jälkeen ovat isoja puskia nekin.

Rantasaunalla on kahdessa isossa rautapadassa samettiruusuja. Ne kukkivat vielä, joten otin pois vain yhden huonon kukan toisesta padasta. Kukkikoon vielä, vaikka ei enää käydä siellä saunomassa.

~🏚~

Järvessä ei ole vesi lähtenyt nousemaan.
Kovin kivikkoinen on järven pohja.


Lokakuista viikkoa!

-Sari-

perjantai 17. huhtikuuta 2026

Lumikki heräsi

 Aurinkoinen ja lämmin viikko.

Harmittaa, kun olen ollut koko viikon kipeänä enkä ole päässyt ulkona puuhastelemaan. Koirakaverin kanssa olen käynyt lyhyellä päiväkävelyllä ja päässyt hetkeksi nauttimaan keväisistä päivistä. Istun ja lepään hetken aikaa puistonpenkillä tammen alla ja kuuntelen lintujen konserttia ja katselen miten ne etsivät ruokaa puistossa. Sitten palaamme verkkaisesti takaisin kotiin.

Tänään kurkkasin kohopenkkiin, josko lumikki olisi herännyt. Ja kylläpä ilahdutti nähdä tuo pikkuinen sykerö mustassa mullassa 🧡

Toivottavasti toinenkin on selvinnyt talvesta.
Minttukin on lähtenyt jo kasvuun kasvatuslaatikon juurella maassa. Tuohon etelän suunnasta paistava aurinko lämmittää tummaa vasten vallan hyvin.

Ja minttuja kuvatessa huomasin laatikon lautoja pitkin kävelevät kusiaiset 😒 Niistä en taida päästä eroon ikinä.
Arvilasta kesäkuussa 2024 tuomani taimet ilahduttivat nekin. Pieniä olivat viime kesänä, toivottavasti tänä vuonna kasvavat enemmän. Toivottavasti näissä on nimilaput kohillaan 🤔
Punainen karhunputki
Siperiankärsämö

~☆~

Mieskulta ehdotti viime viikonloppuna ajelua Nokkalan Majakalle. Passasihan tuo, jos pääsee samalla nauttimaan lohikeittoa 😋 Eniten paikalle houkutteli vesilinnut, joita oli valitettavasti vähän. Majakan puolella uiskenteli isokoskelopari, vastarannalla joutsenia ja ehkä taveja.

Ei olla aiemmin Majakalla lohikeittoa syöty, joten hämmästyin miten paljon kalaa keitossa oli. Nyt perunoita piti hakea, ettei pelkkää kalaa tullut lautaselle. Lientä ei juurikaan mahtunut, sitä piti käydä lisää, kun lautanen oli tyhjentynyt 😄

Majakan lohikeitto on näemmä suosittua. Useammalla oli soppalautanen edessään. Muutoinkin kaunis päivä oli houkutellut asiakkaita ja ravintola oli tupaten täynnä. Tuurilla saatiin melkein heti autolle paikka Majakan vierestä ja hetken odottelun jälkeen päästiin ikkunapaikalle meren puoleiselle seinustalle istumaan. Kylläpä siinä selkä merelle päin istuessa kävi kylmä selkään.
Lohisoppaa Nokkalan Majakan tapaan

Olohuoneessa nojatuolilla istuessa kuulin pörinää ulko-oven lähellä. Oli pakko mennä ulos katsomaan, mikä pörriäinen siellä lenteli. Puiston reunalla kimalainen lensi kukkien yllä ruokaa etsien. Sitten se pujahti maassa olevan puunrungon kätköihin. Sain videolle, kun kimalainen ryömi sieltä pois. Liekö kuningatar etsinyt pesäpaikkaa valtakunnalleen.

Nyt on käytävä lepäämään.

Ihanaa viikonloppua!

-Sari-

keskiviikko 1. huhtikuuta 2026

Huhtikuun ensimmäinen

 Kellokeskiviikkoa ja aprillipäivää!

Eilen oli aurinkoinen ja lämmin päivä, jopa +12°C. 
Luontokin puhkesi kirjaimellisesti kukkaan.

Aamulla oli pari astetta pakkasta ja tänään pilvet väistyivät vasta kahden aikoihin iltapäivällä. Lämmintä on ollut kuitenkin jopa  +8°C, mutta tuuli viilentää reippaasti. Hrrrr.
Krookus 1.4.2026 

Puistolenkillä koirakaverin kanssa kävellessä seurasin lintujen touhuja. Räkättirastaat ja kaksi kottaraista etsivät syötävää sulassa sovussa leikkipaikan viereisellä kummulla. Lienevät juuri muuttaneet, kun en ole aiemmin nähnyt. Reilu kymmenen hanhea lensi aurassa yli kohti pohjoisempia seutuja. 

 Peipon laulu on pidentynyt lyhyestä säkeestä jo kunnon luritukseksi. Peippojen määräkin on lisääntynyt joka päivä ja replikoivat jo keskenään. Kevättä rinnassa.

Maanantaina sydämen sykettä nostatti takapihalla vieraillut punarinta. On sen jälkeen näkynyt pihalla päivittäin ja varsinkin iltapäivän auringossa naama- ja rintahöyhenet ovat loistaneet ruosteenpunaisena. Kaunis lintu.

Harmikseni en ennättänyt huomaamaan maasta lentoon lähteviä lintuja, ennen kuin laskeutuivat ylös koivun oksalle. Melko varmasti olivat tiklejä. Olisinpa nähnyt läheltä.

Käpytikka on iso lintu. Aivan säikäytti kun tuli aivan ikkunan taakse. Puun rungolle lentäessä on niin supussa, ettei sen kokoa tajua.

Kukat ovat heränneet kevääseen puutarhassakin.
Akileija 31.3.2026 

Kevätesikko 31.3.2026 
Kasvanut jo muutaman viikon lehtien suojassa.
Tulppaanit syreenin juurella
Aina yhtä odotettu sinivuokon ensimmäinen kukka
💜💜💜💜💜
31.3.2026

Satuttiin pörriäisen kanssa yhtä aikaa vuokolle 🐝


Sinivuokko 1.4.2026 

Lumikello kyläraitin varrella 31.3.2026

Eilen lämpimänä päivänä puuhastelin hetken takapihalla. Kukkalaatikon vieressä maassa oli kaksi muoviruukkua sipuleineen viime vuodelta. Kummastakin sipulista pilkisti vihreä lehden alku ja tänään toisessa oli jo näin paljon lehtiä. Liekkö hyasintti vai joku muu. Toisella oli kasvanut juuret syvälle maahan, piti oikein kiskoa ruukku maasta.
Näin se kevät etenee,
niin kuin tekee joka vuosi.

Hurmaavaa huhtikuuta!

-Sari-

tiistai 19. elokuuta 2025

Eläinkohtaamisia maalla

 Tänä kesänä taisin keskittyä maalla ollessamme eniten lintujen seurantaan rantasaunalla. Pihan perhosia ja pörriäisiä ei helteellä tullut seurattua niin usein suorassa auringon paahteessa. Viimeisenä päivä maalla ennätin istahtamaan omenapuun varjoon ja seuraamaan perhosten ja sudenkorentojen lentelyä.

Sudenkorennot

Sudenkorentoja oli tänä vuonna vähemmän kuin aiemmin. Yleensä heinäkuun lopulla on pari päivää, jolloin sekä pihalla että järven yllä lentelee toistakymmentä korentoa ees taas. 
Tänä kesänä taisin nähdä kerralla enintään neljä tai viisi. Kuviahan noista lentävistä helikoptereista ei saa, ellei satu näkemään niitä laskeutuneena seinän laudalle tai käsivarrelle.
Kukkakaupassa huomasin metallisen sudenkorennon. 
Tämä oli mieluinen löytö.

Olisikohan tästä korennosta ollut karkottamaan paarmoja 🤔

Saa seurailla lintualtaan reunalla 
pienempien ja isompien lintujen touhuja.

Eilen satuin huomaamaan, kun vesiastiassa polskutteli punarinta pitkän aikaa ja oikein antaumuksella. Myöhemmin lintu oli edelleen takapihalla, kun kävin tomaatteja hoitamassa. Muutoinkin takapihalla on ollut viime viikkoina paljon pikkulintuja. Piha on nyt oikea viherkeidas, jonka sisältä linnut etsivät syötävää itselleen.

Perhoset




Perhosiakin lenteli samettiruusuissa 
vähemmän kuin aiemmin.

Nauhus oli tämän kesän perhosmagneetti. Myös oppineitten kukat houkuttelivat perhosia väreillään.
Tämä perhonen (kenties joku yökkönen) maastoutui hyvin kuivien lehtien sekaan. Onneksi huomasin ja pystyin varomaan, etten astu sen päälle. Ainakaan silloin, kun perhonen pysytteli merkitsemäni alueen sisäpuolella.

Poistin rannalla olevan vanhan kasvihuoneen osittain repeytyneet muoviset seinät ja tämä perhonen oleili kasvihuoneessa.

Täällä kotona olen nähnyt elokuun aikana monesti isoja tummia päiväperhosia, mutta ovat lentäneet niin kovaa vauhtia ohi, etten ole niitä päässyt tunnistamaan. 

Tänä aamuna aamulenkillä amiraaliperhonen oli laskeutunut isolle lehdelle. Siinä se oli paikoillaan siivet levällään. Lieneekö ollut elossa vielä. Harmi, ettei ollut kameraa mukana. Täällä kotikulmilla en ole amiraaliperhosia aiemmin nähnyt.


Syksyllä äidin kukkapenkin reunaan oli jäänyt muutama porkkana ja tänä kesänä tekivätkin komeat kukat. Kukilla pörräili paljon erilaisia kärpäsiä ja muita kärpäsenoloisia.

Porkkanan kukka on paitsi kaunis, 
myös houkuttelee hyönteisiä tehokkaasti.
Mieskulta joutui tovin odottamaan, 
kun otin tästä keltamustasta kuvia.

Kärpänen vai pörriäinen?
En kuule enää korkeita ääniä, jotta erottaisin heinäsirkkojen siritystä. Tuntuu, että korvissa tinnittää koko ajan. Matalampia ääniä erotin silloin tällöin.
Suomen suurimpia hämähäkkejä on tämä rantahämähäkki. Enpä ole ennen yhtä aikaa rantaraitulin kanssa uimasta tullut. 

On tosi suuri. Hämähäkkikammoinen olisi saanut jalat alleen ja ehkä hieman kirkunutkin. Minä ihmettelin onko tuo tarantella ja pyysin mieskultaa tuomaan kameran 😁
Tämä hämähäkki asettui illan hämärässä 
pyyhkeelleni yölevolle.
Äidin kaveri Rocky.
Huomaa katsekontakti 😊
Norppia ei nähty muualla
 kuin torin reunalla jonossa.
Omalla pihalla kimalainen nukkapähkämöllä. 

Vielä on muutama aurinkoinen päivä hyönteisbongailuun.


-Sari-

sunnuntai 8. kesäkuuta 2025

Helluntai

 Suloinen sunnuntai, auringon 
paisteessa ulkona puuhastellen.  
Vasut täynnä siitepölyä

Oli aikomus käydä tänään Tarvaspäässä, mutta museo onkin tällä hetkellä kiinni näyttelyn vaihtumisen takia. Käydään nauttimassa lohikeittoa joku toinen kerta. Mies lupasi valmistaa kanakastikkeen ja pyysi keittämään tagliatellea.
Tuomen marjat

Viime yönä sain nukuttua hyvin ja nukahdin uudelleen aamuisen vessassa käynnin jälkeen. Heräsin taas kahdeksan aikoihin ja katsoin Emmerdailin uusinnat. Jäin vielä sänkyyn makoilemaan, kun väsytti edelleen. Sunnuntaina saa 😊
Ensimmäisenä päivän askareena oli kukkien ja taimien kastelu. Hetken aikaa odottelin, että aurinko siirtyy porottamasta olohuoneen ikkunaan ja kastelin vasta sitten ikkunalla olevat taimet. Ulkonakin piti kastella, kun ei ole vettä satanut.
Takapihalla oli kuuma, joten siirryin varjoon pesemään ruukkuja ja ämpäreitä. Itikat olivat heti iholla ja päätin luouvuttaa yhdelle verta, kun oli jo ennättänyt tovin olla imuputki ihoon työnnettynä.
Annoin naapurille nipun tuoksuresedaa ja sain häneltä kaksi paprikan tainta. Pitää etsiä noille ruukut ja istuttaa tiistaina.

Tiistaille jää myös tomaattien istuttaminen. Huomenna tai tänään laitan mullat valmiiksi isoihin muoviruukkuihin, jotka aamupäivällä kävin varastosta hakemassa.
Minuahan et kuvaa, käännän kuonon pois.

Eddy on ihmeissään, kun ei pääse enää lempipaikalleen köynnösruusun eteen mullan päälle makaamaan. Ennätti jo käydä makaamaan, mutta hätistin nopeasti pois - samettiruusujen päältä. Onneksi ovat vielä pieniä taimia, ettei niille tainnut käydä kuinkaan. Eddy oli löytänyt jo uuden multapedin varjohiipan paikalta, mutta ei tainnut olla niin hyvä kuitenkaan. Eihän tuolta kuunliljan takaa pystynyt seuraamaan, mitä ympärillä tapahtuu. 
Kello on pian kolme ja hokasin, etten ole tänään vielä syönyt. Välillä ohi kulkiessa olen hörpännyt vettä mukista. Täältä pihalta puuttuu jääkaappi!

Kaunista helluntaita!

-Sari-

sunnuntai 27. lokakuuta 2024

Pesä

 Eläinmaailman rakennusmestareita.

Kesällä yhden aitan edustalla oli pörräillyt suunnattomasti pörriäisiä. Veli tutkaili millainen pesä sieltä aitasta oikein löytyykään. Aivan valtavan isohan tuo oli ja niin kaunis oli pesän ulkokuori muodoiltaan ja väreiltään.


Monen kerroksen väkeä.
Tämä pörriäinen oli vielä pesää vartioimassa.
Ensi kesänä uusi pesä uuteen paikkaan.


-Sari-