Kuusikymppisten juhlavuosi

 Kuinka on mahdollista, että koulukaverit täyttää jo 60 vuotta  🙉 Ne, joiden kanssa kuljettiin rinta rinnan opinpolut peruskoulussa ja lukiossa.

Tänä vuonna pitää askarrella muutama 60-vuotis onnittelukortti. Ja muistaa myös 50-vuotisjuhlaansa viettävät ystävät. Omat lapsetkin lähenee jo 40 vuoden ikää. 

Mihin tämä aika katoaa?

Silloin kun olin vajaa parikymppinen ja isä täytti 50 vuotta, sen ikäisiä pidettiin jo vanhoina. Onneksi ikä on vain numero ja henkisellä iällä ei ole mitään tekemistä rapistuvan ruumiin kanssa. Harmittaa vain vietävästi, ettei kroppa enää vie niin lujaa kuin ajatus kulkee.

Niinpä ajattelin tehdä onnittelukortteja, 

jotka kuvastavat enemmän henkistä ikää ja

jättää humoristiset harmaahapsikuvat unholaan 😄

Korttiin käytin MaranaDesignin tuotteita

tuota taustan punaista kartonkia ja 

sisäosan leimoja lukuun ottamatta.

Ikkunaan kiinnitin piirtoheitinkalvoa ikkunalasiksi ja ikkunan taakse kuviopaperin. Ikkuna on kohotettu kohotarralla, joten tästä tuli myös helistinkortti. 

Sisäpuolelle leimasin onnittelutekstin ja ruusut.

Ystäväni syntyi keskiviikkona 27.4.

Keskiviikko oli näemmä omakin syntymäpäiväni

tasan kolme kuukautta myöhemmin.

27.4. on vuodesta 1988 alkaen ollut vakiintunut

 liputuspäivä, kansallinen veteraanipäivä vuodesta 1987 alkaen.

27.4. on myös Lapin sodan päättymispäivä, nyt muistan sen. Tuolloin vuonna 1945 päättyi Suomen osalta toinen maailmansota.

Harvalukuiset veteraanit

kiitos teille uhrauksistanne

isänmaamme puolesta 💖

Sadulle hyvää syntymäpäivää 💝

-Sari-

Väriläiskiä

 Olen onnistunut väistelemään sadekuurot melko hyvin, vain eilen illalla yhdeksän jälkeen koirakaverin kanssa kastuimme vähän. Mutta pidän syksyisestä sateesta, joten vähäinen kastuminen ei haittaa ollenkaan. Eikä kovempikaan sade - on vain ihanaa kun tuuli paiskaa sadepisarat vasten naamaa. Sellainen kohmeinen räntäsade tuntuu jo ikävältä.

Syyskuussa koivun lehtien pudotessa vaikutti siltä, että maa peittyy ruskeisiin lehtiin eikä missään näy ruskan oranssinpunaisia sävyjä.

 Vaikka vielä ei ole pakkasen puolelle lämpömittari öisin laskenut, on lokakuu tuonut väriä harmaisiin päiviin. Ja auringonpilkahduksistakin on saatu nauttia useana päivänä.

Kävin poikkeuksellisesti lounaalla jo tiistaina ja nautin auringonpaisteesta. Tuolloinkin sadekuurot ja auringonpaiste vuorottelivat, mutta onnistuin olemaan ulkona auringon lämpöisten säteiden kurkotellessa kohti poskia. Ei haitannut, vaikka bussia joutui odottamaan pysäkillä yli kymmenen minuuttia - aurinkoenergiaa tankaten 🌞 

Menomatkalla aurinko paistoi niin kirkkaasti, että imaisi värit vastavaloon kuvatessa.

Vielä bussilta kotiin kävellessä piti pysähtyä nauttimaan värihehkusta. Ja joka päivä koirakaverin kanssa päivälenkillä.

Naapurin villiviini peittää aidan meidän aurinkoisemmalla puolella.

Kun tänään iltapäivällä aurinko pääsi pilvien takaa vapaaksi, kävin takapihalla kuvaamassa villiviinin hehkua ja viimeisiä kukkivia kukkia.

Samettiruusut, alkusyksyn kukkijat.

Auringonkukan taimet katosivat yksi kerrallaan. Kolme säästyi ja viimeinenkin on alkanut avaamaan kukkanuppuaan.

Viikonloppuna jatkoin ATC-korttien kokoamista. 

Viikolla leimasin ja kohojauheella loihdin kuvion esiin. Toisena päivänä leikkasin aukot. Vihdoin rohkenin valita värit ja kiinnitin kerroksittain helistinkortiksi. Mallikortit muistutuksena tällaisista tekniikoista, joita Miia livessään jakoi. 

Muitakin ideoita olen tallentanut askarteluihin. Serkkupojan kortin kimppuun maltoin käydä tänään. Huomenna pitää saada postin kuljetettavaksi, jotta ennättää ajoissa perille syntymäpäiväksi - naapurikaupunkiin.

Ihanaa viikon loppua!

-Sari-

Triplajuhlat

 Ristiäisten ohella vietettiin siskojen synttäreitä. Koska melkein sama porukka osallistuu jokaiseen juhlaan, olikin kätevä pitää ristiäiset ja synttärit samoilla vaivoilla. Pitkämatkalaisetkin pääsivät osallistumaan koko sisaruskatraan juhliin.

Teemana Gabby´s dollhouse

(ihan tuntematon tälle mummalle)

Lasten herkkunurkka

Etummaisena äitini leipoma tiikerikakku 💛

Ja ei aikaakaan, kun lapset pienimmästä suurimpaan juoksivat ympäri juhlatilaa - sokerit teki tehtävänsä.

Tää tyttö iloitsi eniten paketista 

paljastuvista karkeista 🙈

Kirjatkin kiinnosti, edes vähän.

Puuhapaketeista iloa pitkäksi aikaa.

Täti antoi astiaston lahjaksi.

Kunpa saisi vielä leikkikeittiön takaisin....

Isotäti oli askarrellut tytöille suloiset kortit.

Tyttöjen korteissakin käytin kuumailmapalloja.

Samanlaiset kortit vähän muunnellen

värejä ja muotoja.

Kerroksia ja helistinkortti.

Sisaruksilla on syntymäpäivä noin kuukauden välein.

Seuraaviin juhliin onkin lähes vuosi aikaa.

💝💝💝

-Sari-

Ei sadetta, ei ukkosta

 Aiemmin ennuste lupaili tälle torstaille tännekin vettä ja ukkosta, mutta säärintama onkin ottanut suunnan pohjoisemmaksi ja meille jäi tämä kuumuus. Joka tosin on jo hellittänyt, kun pilvet peittivät taivaan ja aurinko pysyttelee piilossa.

Eilen iltapäivästä lämmintä oli +28°C.

Heräsin eilen puoli neljältä ja tänään neljän aikoihin. Miten tällaisesta unikeosta on tällainen aamuvirkku tullut 😒 

Eilen en voinut nukahtaa päiväunille, kun odotin palovaroittimen asentajaa. Mieskullan kotiin tultua ihmettelin, eikös asentaja tulekaan. Mieskulta käänsi katseen eteisen kattoon ja tuumasi, että varoitin kyllä näyttää erilaiselta. No niinpäs olikin varoitin vaihdettu. Tämä oli tapahtunut sillä aikaa, kun kävin koirakaverin kanssa lähellä lenkillä. Ei ollut lappua käynnistä, vaikka piti olla! Naapurilta tänään sitten sain tietää, että patteri kestäisi 10 vuotta ja pitää sitten ilmoittaa, kun patteri ilmoittaa vaihdon olevan ajankohtaista. Mutta minne? 

Flammentanz on avannut ensimmäiset kukat.

Ja harjaneilikkaan avautunut uuden värisiä kukkia.

Aamut ja päivät ovat kuluneet rattoisasti askarrellen. Olen antanut aiemmin valmistamien korttien odottaa ja tein uuden kortin, johon idean näytti Satu Satun Soppi -faceryhmästä. Tein perhoskortista neliön muotoisen, mallikortti oli A5 kokoa.

Kortin keskellä on reikä, josta saa pujotettua perhosen siivet ulos. 

Perhosella on kolminkertaiset siivet, 

joista alin on liimattu sisäsivulle.

Kokosin perhosen leikkaamalla kolmella eri stanssilla perhosen. Päällimmäiseen laitoin Glossy Accentsia ja koristelin vielä helmillä. Alimmaisen koristelin sulattamalla pinnalle Enamelia

 Kortti on kolmeosainen. 

Tätä oli kiva tehdä, mutta ei todellakaan nopea. Ainakaan tämä ensimmäinen. Suunnittelemiseen meni tovi jos toinenkin ja matkan varrella keksin uusia ideoita toteuttamiseen. Ja ainakin yhden paperin leikkasin väärään mittaan 😁

Askartelutapaamisessa kesäkuussa aloittamani helistintagi julistettakoon nyt valmiiksi. Lisäsin siihen kukkia ja puolihelmiä. Sekä Onnea-tekstin. Roiskeita vielä suunnittelin, mutta ne jääköön tästä pois. Harjoittelen roiskeita seuraavissa korteissa.

Halusin tähän tagiin vähän pitsiä.

Sitä on jostain pitsistä leikkaamani sydämen verran. 

Sydän on odottanut käyttöä jo useamman vuoden. Nyt sain sen pois kuleksimasta 💛 Moneen askareeseen olen sitä tähän mennessä yrittänyt käyttää, mutta en ole kelpuuttanut.

Kivaa torjantaita!

-Sari-

Askartelupäivä

Taas tavattiin ja askarreltiin. 

Askarteluun tarvitaan energiaa ja herkkuja.

Outi leipoi ihanan lime-sitruuna juustokakun. Onneksi ei syöty kakkua kokonaan, sain loput viedä kotiin ja nauttia mieskullan kanssa illalla. Harmi, että hän sattuu olemaan tämän illan keilaamassa 😆

Innostuin sunnuntaina värittämään DistressInk musteilla Victorian velvet ja Tattared rose kukkia, osat olin stanssannut ajat sitten varastoon. Maanantai-iltana eli eilen kokosin eri stanssisettien osia sekoittaen  mitä erikoisempia kukkia. Askartelu on siitä kivaa, että vain mielikuvitus on rajana.

Kukkien keskustoihin laitoin reilusti heteitä ja päällimmäisiin terälehtiin sivelin kimalletta (SpectrumNoir).

Harjoittelen käyttämään kukkia

tagikorteissa. Samalla harjoittelen tekemään helistinkorttia. Tässä käytän valmista taulukehystä.

Tämä on vielä keskeneräinen.

Vinkkinä helistinkorttien tekemiseen: ei kannata tehdä puolen yön aikaan telkkarin valossa! En malttanut odottaa aamuun, vaan kävin teippaamaan kohoteippiä kehyksiin. Mutta ensin olisi pitänyt liimata kehykseen läpinäkyvä kalvo ja sitten sen päälle laittaa kohoteippi. Näin kalvon saa reilusti aukon reunojen yli, jotta helisevät osat pysyvät kortissa.

Läpinäkyvä kalvo voi olla asetaattia tai mitä vain läpinäkyvää tukevaa muovia. Vaikka pakkauksesta kierrättäen. Minulla on yksi paketti piirtoheitinkalvoja, joita hyödynnän helistinkortteihin.

Askartelu vaatii kunnon naurut ja hyvät eväät. Lupasin viedä brunssin verran aamupalaa ja Mervi toi mansikat ja mustikoita ja pyytämäni basilikan ja salaatinlehdet. Tykästyivät aurinkokuivattu tomaatti maksamakkaraan. 

Kävin aamulla vielä lähikaupasta mehua ja smoothieta ja suolaista ja makeaa, kun ilmeni, että meitä olikin kolmen sijaan viisi.

Eihän me jaksettu syödä läheskään kaikkea, joten jouduin tuomaan osan kotiin. Tiedän, mitä syön muutamana seuraavana aamuna tai päivänä 😜

Kysyin Merviltä, voisiko näyttää gelliplatella tekemistä. Itseltäni puuttuu vielä tuohon tarvittava hyytelölevy, tela ja akryylivärejä olisi.

Eikö olekin upeita!

Lissun kortit tunnistaa kukista.

Jokaisella on se oma tyylinsä. 

Outin korttipajassa valmistui

taas liuta kortteja, kaikenlaisia.

Loppuun vielä kesän kunniaksi mansikkakuva 🍓

Luvassa on sateisia päiviä, jotka aion viettää askartelutavaroiden parissa. Tarkoitus olisi käydä tavaroita läpi ja järjestellä värit ja leikekuvat. Pääsiäistarvikkeetkin on vielä järjestelemättä. Saa nähdä, innostunko myös jatkamaan helistinkorttien tekemistä.

Mukavaa viikon jatkoa!

-Sari-

Jouluiset toivotukset matkaan jo käy

 Joulukorttipajassa on verkkaisesti valmistunut kortteja, 

joista osa lähti matkaan jo tänään. 

Helistinkorttien opetteluun meni paljon aikaa, mutta joitakin joulukortteja valmistui helistinkortiksikin. Postitusta varten käärin kortin kuplamuoviin ja laitoin vähän suurempaan kuoreen. Painoa tulee ihan helposti alle 50 grammaa, vaikka kortissa on kerroksia. Omalla keittiövaa´alla mittasin painoksi 30 grammaa mutta postin vaaka näytti mukamas 80 grammaa. Uusintamittauksen jälkeen painoksi vahvistettiin alle 50 grammaa ja joulupostimerkki lätkäistiin kuoriin. Toivottavasti matkaavat perille suht ehjänä.

Vuoden aikana olen leikellyt ja muokannut erilaisia oksia, kransseja ja kuusenoksia, mutta joulutähtien valmistamiseen innostuin vasta silloin, kun korttien tekeminen alkoi olla ajankohtaista. Myös lumihiutaleita huomasin tarvitsevani siinä vaiheessa, kun niitä olisi pitänyt laittaa korttiin :)

Leikattujen osien värjääminen leimamusteella oli nopeaa, terälehtiä muotoilin muotoilutyökalulla kun väri oli hieman kuivahtanut ja kokoamisen jälkeen vielä kääntelin terälehtiä lisää muotoonsa.

Tämän vuoden joulukorttien aiheena oli useimmissa joulutähti. Joko itse tekemä tai sitten valmiina kuvana. Punainen väri näytti tänä vuonna myös pitkästä aikaa kauniin jouluiselta.

Muutamaan korttiin päätyi myös joulutonttu.

Pikkujoulupaketin tonttuja jäi paljon ensi vuoden askarteluihin.

Yksinkertaisiakin kortteja valmistui.

Kynttilälyhdyn olen tehnyt leikatusta kuviosta.

Tämän vuoden opeilla on hyvä suunnata uuteen vuoteen.

Täällä on satanut lunta parin päivän ajan hissukseen ja lumipeite on kasvanut ainakin reilut kymmenen senttiä. Minusta ja koirakaverista lumisade ja valkeat hanget ovat kauniita, mutta mieskulta tuskailee aamuisia lumitöitä että pääsee töihin lähtemään. Täällä kun tehdään lumityöt yleensä niin myöhään, ihme jos huolto päivän aikaan käy niin ihan turha odottaa ettei itse tarvitse kolaan tarttua viiden aikaan aamulla.

Lumivalkeaa joulun odotusta!

-Sari-