Uus mööpeli

 Kaks ei mee kolmatta 😁

Saas nähdä huomaako mieskulta kotiin tullessa, että meillä on eteisessä uusi mööpeli. Jos ei katse kerro niin ehkä sitten nenä, kun vastaan tulee erilainen aromi kuin yleensä. Ulko-ovelle asti ei leijaile valkosipulin tuoksua (kun en ole tänään kokkaillut), vaan uudesta huonekalusta lähtevä tuoksu.

Kuvionistin Antti toteutti jälleen

suunnitelmieni mukaisen kalusteen. 

Ja intarsiatekniikalla joutsenen koristamaan lipastoa.

Ensimmäiseen Antilta tilaamaani kalusteeseen tuli sudenkorento.

Tämäkin on juuri tuohon tilaan suunnittelemani. Sellaiseen käyttöön kuin on tarve ja korkeus määräytyi ikkunalaudan mukaan. Jos keväällä kasvatan taimia, niin on leveämpi taso lähellä ikkunaa niin kuin laudan jatkeena - hyvin kosteudelta suojattuna.

Kaluste valmistui helmikuussa 2023. Viime vuonna en kasvattanut taimia itse ja tänäkin vuonna niin vähän, etten lisätilaa vielä ole tarvinnut. Ehkä jo ensi keväänä :)

Toinen Antin verstaalla (marraskuussa 2023) valmistunut kaluste oli hyvinkin erikoinen, ei samanlaista kaupasta löytyisi. Tarve lähti siitä, mihin saisin akkuporakoneen ja kuumailmapistoolin salkut varastoitua kätevästi käden ulottuville 😄

Vuosikaudet kalusteen paikalla oli pahvilaatikko (jos sitä tarvitsen joku päivä erillisen näytön palauttamiseen työnantajalle), joka osoittautui hyväksi tasoksi avaimille ja aurinkolaseille ja mitä nyt kotiin tullessa pitää jättää eteisen puolelle.

Tämä kaluste on kapea ja siinä on toisella sivulla hyllyjä ja toisella laatikoita. Ylimmästä laatikosta halusin matalan, sellaisen johon ei tule tungettua liikaa tavaraa vaan josta saa kätevästi napattua avaimen taskuun ja ne aurinkolasit. Koirakaverin kanssa ulos lähtiessä myös kakkapussirulla on kätevästi käden ulottuvilla ja näkösällä avaimien vieressä.

Kalusteen "laudoitus" tulee eteisen arkusta, joka on valmistettu 2000-luvun alkupuolella vanhempien saunasta puretuista paneeleista. Arkun valmisti muistaakseni puualan opiskelija, joka oli harjoittelijana silloisessa työpaikassani. Tuolloin viimeistään opin kunnioittamaan kädentaitoja ja opin, ettei kaikkea tarvitse (tusinatavarana) ostaa kaupasta.

Isäni oli myös taitava puutöissä. Meillä oli kotona isän valmistamia huonekaluja ja kummin luona käydessä näin isän tekemän (keittiö?)kaapin. Harmi, kun ei aikoinaan osannut arvostaa noita isän tekemiä huonekaluja.

-Sari-

Joulukuun kahdeskymmenesensimmäinen

Hyvä tuomas joulun tuopi

Joulun tuloko jännittää, kun en kolmen jälkeen herättyäni enää uudelleen nukahtanut. Puuhastelin yhtä sun toista melkein yhdeksään saakka ja sitten aloitin työtyöpäivän.

Tänään toivon mukaan heinäkuussa alkanut lämmitysputkiston remppa on saatu päätökseen, kun pattereihin laitettiin termostaatit takaisin ja tuulikaapin seinässä oleva aukko peitettiin puhtaan valkoisella levyllä. Jouluksi en täällä siivottua saa, mutta lupasin kodin järjestämiseen itsellesi riittävästi aikaa ensi vuonna. Ihan ilman kiirettä laittelen tavaroita paikoilleen kun hyvältä tuntuu. Ja huomisesta alkaen pitenevät päivät tuovat lisää valoa ja kevättä kohti jaksaa paremmin työpäivän jälkeenkin puuhastella.

Minä seisahdan nyt kuin tämä talvipäivä ja taidan pian torkahtaa iltaunille. Mieskulta lähti juuri keilaamaan ja jos myöhään menee, saattaa palata kotiin joulukinkku kainalossa.

Kolme yötä jouluaattoon enää on,

leivotaan ja siivotaan

ja 

on villiä melskettä,

helinää ja helskettä.

ja 

lahja peittyy kääröihin.

Siitäkö tuntee joulun?

 Tulit jo meidän luoksemme, 

tulit jo joulu kulta!

Saimme kuusen ja kynttilät

tuomisiksi sulta!

Koti on valmis ja herttainen,

juhla mielessä kaikkien.

Silmät loistaa pienoisten,

niin kuin joulun tähdet.

Tulitpa meille kirkasna,

kiitos joulu kulta!

Sytytä myöskin sydämiin

taivaan tähtien tulta!

Jeesus taivaan rintahan tuo,

Kotiin riemun kirkkahan suo.

Saavu nyt, Jeesus, meidän luo

silloin on oikea joulu.

-Hilja Haahti-

Joulukuun yhdeksäs

 Mehiläisvahakynttilät

Niinhän se joulubasaarin kynttiläpaja ja mehiläisvahan tuoksu jäi mieleen kummittelemaan eikä hiljennyt kuiskaukset korvaan, ennen kuin tilasin kilon mehiläisvahalevyjä!

Sunnuntaina keräsin kimpsut ja kampsut kassiin ja suunnistin kerhohuoneelle puuhastelemaan.

Yksinkertaisimmillaan riittää kynttilätarvikkeiden eli vahalevyjen ja sydänlangan lisäksi sakset ja veitsi, jolla leikata levyt kahtia. Minä varustauduin vielä hiustenkuivaajalla ja kuumuutta kestävällä askartelualustalla. 

No kerhohuoneella huomasin, ettei sitä veistä tullut pakattua mukaan ja kipaisin hakemassa vielä kotoa mattoveitsen. Samalla otin leivinpaperia ja vanerilevyn, joiden päällä ajattelin leikata levyt (lopulta leikkasin ne pakkauspahvin päällä).Takaisin kotiin kannettavaa olikin lopulta muovikassillinen, vaikka luulin vähin tarvikkein pärjääväni.

Hiustenkuivaajalla ei kovin kauaa tarvinnut levyä kuumentaa.

Levyn hieman pehmennyttyä laitoin 

melkein levyn reunaan langan....

,,,ja sitten käänsin levyä  napakasti langan päälle.

Vähän matkaa käärin levyä sormin ja sitten lopun

saikin rullata pullapitkon letin tapaan ronskin ottein.

Ja käsiin jää oikein ihana hunajainen tuoksu Ü

Meillä ei tänä vuonna poltettu perinteeksi tulleita sinivalkoisia

kynttilöitä itsenäisyyspäivänä vaan kello 18 sytytin kaksi 

Festivo-kynttiläjalkoihin laittamaani mehiläisvahakynttilää.

Näillä pakkasilla (alimmillaan lähes -20 C) olisi kiva tunnelmoida kynttilöitä polttaen, mutta meillä lämpöpattereista otettiin säätöjä varten termostaatit pois ja patterit hehkuvat kuumina. Sen verran tukalaa on, että välillä on pidettävä ikkunaa auki ja päästettävä raikasta, viileää pakkasilmaa sisään. Makuuhuoneen patterikin lämpiää taas kahden vuoden tauon jälkeen (virtaus oli jätetty edellisen säädön jälkeen kiinni) ja yöt ovat meikäläisellä tukalia kuin kesähelteellä. Mieskulta lämmöstä tykkää.

-Sari-

Marraskuun valonpilkkuja

 Tällaisena sateisen harmaana päivänä unohtaa aurinkoiset päivät. Vaikka edellinen oli vasta..... no sunnuntaina oli ainakin 😉 

Kastejuhliin ajellessamme tuumasin mieskullalle, että marraskuussa on ollut monta kirkasta päivää, jolloin on pitänyt ottaa aurinkolasit käyttöön.

Marraskuun valonpilkkuja ovat olleet myös monet mukavat tapahtumat ja vapaapäivät. Kuten isänpäivänä Maian kastejuhla, vapaapäivän vietto esikoisen luona ja eilinen kranssikurssi.

Marketanpuiston kupeessa Pehtorinkuja 3 aassa on vuoden verran toiminut Blummiset, jossa järjestetään workshoppeja, muun muassa kukka-asetelmien ja kimppujen tekoon. Ja tietysti nyt joulun alla suosittuja ovat kranssikurssit. 

Ystäväporukka kasaan ja ilta yhdessä havun tuoksuisessa huoneessa rentoutuen keskellä kiireistä työviikkoa.

Tänään lounaslenkillä mietin jo metallilangan ja sekatöörien hankkimista ja toivoin kovien tuulien tiputtavan puista sopivan kauniita havunoksia maahan 😇

Töissä on nyt ollut ruuhkaista ja workshoppia tällä viikolla sielläkin. Ensi viikosta alkaen kalenteriin on tehty varauksia uusiin asioihin perehtymiseen. Onneksi marraskuulle on vielä monta kivaa tapahtumaa tulossa ja ensi viikolla menen, ehkä viimeistä kertaa, käymään toimistolla. Pitsaa ja skumppaa tarjolla!

Muuttolaatikkoon ei ole kovin paljoa pakattavaa, ehkä vain näppis ja sitten odotellaan milloin aloitetaan työt uusissa tiloissa. Etätyöskentely on suotavaa siihen saakka, eli heti tammikuun alussa ei vielä toimistolle palata.

Ota arjessa riittävästi aikaa

kaikille tärkeille asioille elämässäsi

-Sari-

Betonimunat

Otin viime vuonna talteen munankuoria betonimunien valua varten. Nyt alkuviikosta oli aika kokeilla, miten munat onnistuvat.

Harmikseni en ollut ajatellut valetun munan muotoa reikää naputellessani, vaan tekaisin tuon reiän suippoon päähän. 

Pelkäsin, että pitkään kuivuneet kuoret ovat liian hauraita kestämään betonin painon. Kostutin kuorien sisukset öljyllä ja laitoin kuoret reikäpuoli alaspäin vähäksi aikaa valumaan.

Betonimuniin ohjeistettiin tekemään löysempää seosta, jonka saa helpommin valutettua kuoriin. Toinen moka, laitoin ensin mittasuhteet väärin, yksi osa betonia ja yhdeksän vettä :) 

Omat raeruohot eivät ennättäneet kasvaa pitkiksi, mutta ei hätää kun ruohoa löytyy jo luonnostakin. Kävin lähistöllä kävelyllä ja etsin puhtaampia ruohotupsuja kuvauspaikaksi. 

Ja pitihän kevään kunniaksi ottaa selfiet kevättähtien kanssa Ü

Ei lopputulos nyt niin huono ole, tykkään näistä paljon. Vaikka ovatkin niin ku väärinpäin, ei sitä näistä huomaa. Alhaalta ovat ihan tasaisia ja pysyvät niin hyvin pystyssä. Kun betonia jäi, aion vielä muutaman tehdä niin, että kapeampi puoli jää ehjäksi. 

Munarikasta sukkasunnuntaita!

-Sari-

Joskus virkattua

Siitä alkaen kun äidinäiti Eeti-mummo opetti virkkaamaan, olen tykännyt virkkaamisesta. Nykyisin tulee virkattua harvemmin, aika ajoin jotain pientä, työmatkalle sopivaa kuten kukkia. Joskus innostun virkkaamaan liinan, mutta harvoin mitään isompaa työtä. 

Nyt kori on täynnä isompia lankakeriä ja taitaa löytyä sen lisäksi laatikollinenkin. Virkkausintoa olisi, mutta olen onnistunut laittamaan koukkuvaraston sellaiseen paikkaan, ettei ole vielä itsellänikään tiedossa. Lankojen joukosta en niitä löytänyt ja uusia koukkuja en ole viitsinyt lähteä haalimaan.

Virkkuukoukkuja etsiessäni löytyi jokunen keskeneräinen työ, joita en ole tehnyt loppuun muuttojen tai muun syyn takia. Mitäpä sitä verhoa loppuun tekemään, jos ei ole sopivaa ikkunaa johon sen ripustaa Ü Yksi lähes valmiskin löytyi, sen olin aivan unohtanut.

Tämän olen varmaan tehnyt suojaksi punaiseen nojatuoliin, joka meillä on aitassa. Ihan tällaisenaan tämä ei sen päällä kestä, vaan vaatii vielä lisää pituutta ja ehkä leveyttäkin, eli jonkinmoiset reunat on vielä suunniteltava. 

Lainasin kirjastosta virkkausoppaan, 

täytyy siitä etsiä joku kiva reunamalli.

Kuvio erottuu kivasti tuota tummanharmaata kangasta vasten, joka on puutarhapenkin pehmuste kesäisin. Nyt kun olen tuota aikaansaannostani jonkin aikaa katsellut, joutaa se takaisin varastoon ja pehmusteen laitan eteisen arkun päälle ja saa suojakseen vaaleamman kanganpussin (näin olen ratkaissut sen ongelman, mihin varastoin pehmusteen, kun sille ei ole ulkona käyttöä).

Tänään on jo keskiviikko, toimistoperjantaini. Jo maanantaina alan odottaa, että tulisi  pian keskiviikko ja sen jälkeen saa nukkua monena aamuna vähän kauemmin.

Iloa keskiviikkoon! 

-Sari-

Raudasta taottua

Viikko sitten jäi Narinkkatorin Käsityökorttelissa käynti väliin.

Torstaina Narinkkatorilla kokoontuivat käsityöläiset Taiteiden yön merkeissä.Piipahdin silloin paikalla pikaisesti lounastauolla ja töiden jälkeen uudelleen.

Ensimmäisellä kerralla löytyi sepän takoma kynttilänpidike pulloon.

Toisella kerralla kävin kurkkaamassa, löytyisikö toisenlaista kynttilänpidikettä. Ei löytynyt, mutta tästä naulakosta sain idean ja se lähti meille.

Ihastelen aina kun mahdollista sepän takomia tuotteita.

Ja haaveilen siitä omasta mökistä, jossa olisi monta monta paikkaa niille kaikille ihanille tavaroille. Sinne ei päätyisi muovi tai teräs, vaan rouhea ja kauniiksi taivutettu rauta.

Tänään pauhaa tuuli puiden latvoissa ja paistaa aurinko.

Ja tomtaton tomaatit kypsyvät aidan vierustalla.

Huomenna taidamme maistella noita pikkuisia.

Toisessa tertussa alkaa seuraava satsi hieman punertaa.

Ajattelin illalla laittaa takapihalle ympäriinsä tuikkuja ja pitää omat venetsialaiseni. Saa nähdä onnistuuko kynttilöiden polttelu näin kovalla tuulella. No ei sillä niin väliä, sillä eilen illalla sytyttelin kynttilät yhdentoista maissa illalla ja pidin "kenraalit". Katselin tähtitaivasta ja huokailin elokuisen yön lämpöä ja ihanuutta. 

Ihanaa lauantaiehtoota ja kesäkauden päättäjäisiä!

-Sari-

Lumihiutaleen verran lunta

Pitkästä aikaa ennätän osallistumaan P*skarteluhaasteeseen.

Tytöt kaipaavat työhön sitä samaa mitä varmaan moni

meistä tuonne ulos maahan eli lunta.

 

Pikkasen sitä lunta ollaan jo saatukin ja mie nappasin

siitä sateesta tähän tulitikkurasiaan

yhden ison lumihiutaleen.

Inka Gold on monikäyttöinen. Tämän askinkin "maalasin" sillä.

Koristeeksi vain iso lumihiutale, koristenappi ja pätkä narua.

Lumihiutaleeseen embossasin vähän kimalletta.

 

Edelleenkin rakastan tuota Platinium -sävyä Ü

 

Töissä on tänään tarjolla joulupuurolounas.

Kaikki nyt joukolla puuroa syömään....

Toivottavasti on hyvää!

 

Iltapäivä menee koulutuksessa ja huh hulinaa muutoinkin

näyttää tämä viikko olevan kun kalenteriin katsoo.

 

-Sari-

Kurpitsajuhlaa - All Hallows´ Evening

Jotain pientä paperiaskartelua on tullut tehtyä. Viimeksi kasailin eri kokoisia kurpitsoja soikeista, oransseista paperipaloista. Niin mukavaa hommoo oli, että kasailin useamman eri kokoisen.

Kortteilu ei nyt ole kesän jälkeen hirveän hyvin ottanut sijaa vapaa-ajastani. Päätin tänään varata hetkisen tälle harrastukselleni ja kasasin P*skarteluhaasteen tämän kertaisen luonnoshaasteen pohjalta yksinkertaisen kurpitsajuhlakortin.

 

Käänsin luonnoksen ylösalaisin,

niin sain kurpitsan kortin alareunaan.

Kun vauhtiin pääsin tuli tehtyä toinenkin kortti.

 

Halloween -tekstin olen saanut ehken vuosi sitten ja nyt sillekin tuli käyttöä. Lepakko-, kissa- ja hämisleimat ovat uusia syksyn hankintoja FinnStamperilta.

 

Rauhallista pyhäinpäivän iltaa.

 

-Sari-