Messukeskuksessa

Raekuuron iskeytyessä maahan istuin raitiovaunun suojissa matkalla Messukeskukseen kierrelläkseni kolmen tunnin ajan Habitare-messuilla. Kerrankin jaksoin työviikon päätteeksi suunnata muualle kuin kotiin. Hyvä minä.

Eihän sitä kolmessa tunnissa ennättänyt kuin saada jalkansa kipeiksi. Joillakin osastoilla viipyilin kauemmin haaveillen ja tietoa keräten. On se kuulkaas mukava kun nuoret miehet antaumuksella selostavat tulisijan hienouksia, keittiön uusia innovaatioita ja lasiterassin lisävarusteita.

Miula on visio vapaa-ajan mökistä, jossa avoimessa tilassa sijaitsee keittiö ja oleskelutila. Tilan jakaa pyöreä kamiina, joka on sijoitettu jokseenkin keskelle huonetta. Ruotsalaisella Conturalla on mallistossa kauniita, kiertoilmatoiminnolla varustettuja takkoja. 

Pieni, tehokas, helposti sijoitettava takka, jossa on vuolukiviverhoilu, suuret sivulasit ja kääntölevy olisi varmaan se unelmani. Kompaktiin tilaan sijoitetun takan suojaetäisyys eteen ja taaksi pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja esittelijän mukaan vähimmillään etäisyydet voisivat olla 100 mm.

Takkoja voit käydä kurkkailemassa Youtubessa - Contura

 Takkaa odotellessa voi tulen liekkien lumossa istua

taivasalla ja poltella puita tulisijassa.

 Tai jos tyytyminen on vielä pienempään tuleen, niin pienelle rivitalon pihalle voi sijoittaa lyhtyyn kynttilän tai ulkotulen Ü

Tulisijojen lisäksi toinen messukohteeni olivat keittiöt. Harmikseni näytteilleasettelijoiden joukossa ei ollut niitä, joiden keittiöihin olisin halunnut tutustua lähemmin. Muutamia kivoja ratkaisuja pienen tilan maksimointiin löysin, mutta kameraan niitä ei haasteellisen valaistuksen vuoksi voinut tallentaa. Onneksi niitä löytyy esitteistä, joita valikoitui kotiin kannettaviksi. Olen pyöritellyt mielessäni, millaisia vaihtoehtoja saarekkeen päätyyn voisi keksiä.Tällainen moduuli, johon voi sijoittaa naulakkoja ja hyllyjä, on tosi kiva.  

Kuopuksen kissamaailmaan löytyi hauska, uusi innovaatio Kattiset Inkeri ja Oskari. Parempia kuvia kannattaa käydä kurkkaamassa Faunattaren sivuilta.

Yläkuvan pienistä ja isoista Oskareista voisin rakentaa keittiön seinälle hyllyjä kukille. Tuo Ruska-väri on hyvä tausta viherkasveille ja puuvahalla käsitellyt tammitasot kiinnitetään kankaaseen lohipyrstöliitoksella. Jos nuo kestävät norjalaisen metsäkissan painon, niin kyllä ne pienen kukan ruukkuineenkin kantavat. Ja ihan varmasti tällaisen ihanan ilmakasvin Ü

Kaikesta näkemästä voisi haaveilla tällasessa riipputuolissa.

Ja jos haave vapaa-ajanasunnosta ei ihan suunnitelmien mukaisesti koskaan toteutuisi, niin ratkaisuna voisi olla olokoto. Pieni kompakti rakennus, johon saa saunan kylppäreineen ja keittiön olo/makuutiloineen. Kun katto on lasista, niin ikkunaksi riittää tällainen kapea pitkulainen (jollaisia kyllä käyttäisin myös siinä haaveissa vainko oot mun -mökissä).

Nyt mie taidan jatkaa haaveiluja mieskullan vieressä ja päästän viikonloppuvieraamme nukkumaan. 

Hyvää yötä myös sinne!

-Sari-

Sunnuntai hellan ääressä

Mukava kokkailla, kun ruokailijoita on useampi. Yleensä syödään mieskullan kanssa kaksin ja ruoanlaitto on ollut enemmän hänen harteillaan. Tänään saatiin pitkästä aikaa tytär kumppaninsa kanssa vieraaksi ja miekin jaksoin pitkästä aikaa hääriä hellan ääressä oikein kunnolla. Huipputunne, kun voimaa, energiaa ja intoa touhuta alkaa riittämään koko päiväksi. Jalat kantaa taas!

Tänään kuorittiin ja pilkottiin helppoa uuniruokaa. Esikoinen toivoi bataattia, joten tuoreiden suomalaisten kausivihannesten joukkoon pääsi muutama usalainen sweet potato.

Samoilla uunilämmöillä tein tällä Annikan jakamalla ohjeella ison annoksen kaalilaatikkoa, josta riitti pakkaseen ja ensi viikolle iltaruoaksi herkutella. Ostin muuten järjettömän suuren kaalin, kun isoon kattilalliseen käytin siitä vain puolet. Ilmankos ruokakassi painoi niin paljon Ü

Vihanneksista aasinsiltana vinkki Sarin puutarhat -blogin arvontaan. Monta kivaa palkintoa tarjolla viherpeukaloille. 

Mukavaa alkavaa viikkoa!

-Sari-

Syyskukkia

Jokunen viikko sitten kaipasin etupihalle väriä ja nappasin marketista mukaan  syyskrysanteemin.

Ja sitten kun toisessa marketissa huomasin kaksiväriset kanervat ja koristekaalit, keräsin kuin ohimennen kassiin lisää syyskukkia.

Nyt on mukavampi tulla kotiin, kun aiemmin niin sotkuisessa nurkassa on kauniita kukkasia. Odottelen mielenkiinnolla, milloin mieskulta nämä uusimmat huomaa Ü

Luonnostakin löytyy vielä uusia kukkivia.

Nämä olivat ilmestyneet kannon reunalle kurkkimaan.

Mukavaa keskiviikkoa!

-Sari-

Syksyinen pakettikortti

Syksyn tullen rakas askarteluharrastus valtaa mielen. 
Nyt jo tuntuu, että  loppu vuodesta ei ole riittävästi vapaa-aikaa toteuttaa kaikkia ajatuksissa pyöriviä teemoja ja ideoita. Olisi niin monta korttia kasattavana, ennen kuin joulukorttien tekoa pääsee aloittamaan kunnolla (ensimmäisethän tein jo tammikuussa).

Olen pikku hiljaa käynyt läpi rasioita, joihin olen pikasiivonnut valmiita stanssattuja kuvioita pöydältä, ja saanut jonkinlaisen järjestyksen aikaan (ja muistan vähän paremmin, mitä missäkin on Ü).

Pienestä pakettikortista oli turvallista aloittaa.

Vaaleanruskea tagi värittyi vaahteranlehdillä.

Siilin ja yhden vaahteranlehden päälle laitoin Glossylakkaa.

Tuosta punaisesta timangikolmiosta piti tulla kukka tai vadelma.

Siitä tuli vain punainen kolmio, joka "ei kuulu joukkoon" Ü

Tänään on ollut taas niin ihanan aurinkoinen päivä.

Kuulema ulkona on ollut silti kylmää, kun tuulee.

-Sari-

Suunnitelmat jo seuraavassa satokaudessa

Perennat ja pikkuinen karviaispuska ovat saaneet syyslannoitteet. 
Ulkona kasvavat vielä rasiassa persiljat ja  ruukussa yrtit.
Kesä paketissa ja ajatukset jo uusissa suunnitelmissa.

Olen jokusen kerran ääneen harmitellut, kun Kodin1sen loppuunmyynnistä jäi ostamatta pari erittäin edullisesti tarjolla ollutta kasvulaatikkoa. Jos en olisi niitä omaan pihaan saanut mahdutetttua, olisin kiikuttanut ne äidille, jota olen yrittänyt käännyttää pois kasvimaasta ja kokeilemaan laatikkopuutarhaa. Mieskulta yllätti jokunen aika sitten tuomalla kotiin pienen kuormalavan ja lavakauluksen, että saan ensi kesäksi vähän suuremman ryytimaan.  En olisi uskonut, että ihan oma-aloitteisesti edistäisi miun kasvatusprojekteja, vaikka auliisti kyllä kuljettaa puutarhoihin keväällä ja kantaa multasäkkejä autosta kotiin Ü

Ei tällä taida kokoa olla kuin noin metri kertaa metri, mutta eipä tarvitse isoa tilaa eikä sitä totuuden nimissä nyt enempää olisikaan. En millään raaski poistaa nykyiseltä kasvupaikalta tätä kuunliljaa (pitäisi hävittää ehkä kokonaan), jonka toin muuttokuorman mukana tänne yhdeksän vuotta sitten. 

En tiedä johtuiko ympärille levitetystä kivimurskasta vai lehtokotiloiden vähäisestä määrästä, mutta hyvin on säilynyt lehdet ehjinä. Vain muutamia reikiä löytyy sieltä täältä, kun yleensä tässä vaiheessa lehdet ovat jo melko kaluttuja.

Nyt on lähes kolme neljäsosaa vuotta aikaa suunnitella, mihin sijoittailsin tulevan ryytimaani. Miettiä, mikä olisi parhain keino suojata kasvusto lehtokotiloiden hyökkäyksiltä; levittää joko kivimursketta laatikon ympärille reippaasti ja leveästi tai reunoille vielä jäljellä olevaa etanaestemuovia vai voisiko reunat sutia koivuterva hajustemaalilla. Ja talven taittuessa kevääksi kierrellä siemenvalikoimia ja päättää mitä kasvatettavaksi valikoisi, tarvitseeko esikasvattaa vai välttäisinkö taimiruukkujen pyörityksen ja nappaisin lajikkeita kylvettäväksi suoraan laatikkoon. 

On se mukavaa, kun voi haaveilla talvi-iltoina ja on jotain, mitä odottaa. Vaikka vain tällaisesta neliön suuruisesta unelmasta, jossa saa kasvatettua syötäväksi saakka ehkä yhden salaatinkerän, rivin persiljaa ja puntin tilliä. . 

-Sari-

Ennättipäs elokuussa

kukkimaan edes yksi Little Leo < 3

Kun laitoin siemenet itämään niin kovin myöhään ja kesä oli mitä se oli, niin epäilin, että yksikään auringonkukka ei tänä kesänä kukkimaan ennätä. Mutta niinpä vain tämä yksi oli avannut terälehtensä. Tänään, viimeisenä kesäpäivänä,  se oli valmiina kuvattavaksi kun saavuin töistä kotiin. Lämpimiä päiviä on vielä luvassa ainakin pari viikkoa eteenpäin ja yölläkin lämpötila näyttäisi pysyttelevän kymmenen asteen tienoilla, joten lisää auringonkukkia voisin odotella syyskuun puolella avautuvan. Ainakin yhdestä pilkistää vähän keltaista Ü

Vaikka itse pidänkin iltapäivän ajaksi varjoon jäävästä takapihastamme, niin luulenpa, että nuo kukkaset ja muut kasvavat kaipaisivat auringonsäteitä silloinkin. Pitänee ensi keväänä tutkailla sitä puolta kasvien kannalta ja sijoitella niitä kasvupaikoille toisella tavalla. Rusokit joutuivat kitumaan pienissä ruukuissa suurimman osan kesää, mutta ovat nyt puhjenneet kunnolla kukkaan ja tuoksuvat hunajaisen makeilta. Nämä kestävät viileämpääkin, joten eivät ensimmäisinä kuukahda ilmojen kylmetessä.

Elokuun viimeinen päivä ja ulkona lämmintä lähes 20 astetta.

Huomenna on taas perjantai ja alkaa kalenterin mukaan syksy.

-Sari-

Elokuun ja kesän viimeinen viikonloppu

Ilma on viilentynyt jo huomattavasti. Tänään kova tuuli ja sadekuurot ovat luoneet kovin syksyistä tunnelmaa elokuun viimeiseen viikonloppuun. Vielä olen kulkenut lyhythihaisissa ja mieskulta ei ole vieläkään reisitaskushortseja vaihtanut farkkuihin. Jos me sitten syyskuussa pukeudutaan lämpimämmin.

Jo aamusta kaipasin kynttlänlämpöä ja villasukkia. Ehkä enää en tarkene nukkua pelkän pussilakanan alla, vaan tarvitsisin jo kevyen kesäpeiton lämmittämään selkää (parina yönä olen heittänyt tyynyn hartioille, kun on tuntunut kylmältä Ü). 

Tänä viikonloppuna vietetään huvilakauden päättäjäisiä, venetsialaisia, veden, tulen ja valon juhlaa. Rapujen kyytipoikana skoolataan snapseilla ja lauletaan juomalauluja. Poltellaan tulia ja räjäytellään ilotulitteita taivaalle. Meillä takapihaa valaisee kynttilät lyhdyissä ja suihkulähteessä solisee vesi. Kun ei ole sitä mökkiä saatika venettä, niin vietetään vaan kesäkauden päättymistä. 

Haikein mielin pakkailin tänään pihakoristeita varastoon vietäväksi. Enää ei betonipöllö vartioi pihan nurkassa eikä sammakko kurkista kuunliljan lehtien lomassa.

Vähän kerrassaan kesäkukat vaihtuvat syyskrysanteemeiksi, astereiksi ja hopealangoiksi. Kävin pihapiirissä kiertelemässä ja katselemassa, mitä silmän iloa elokuu vielä tarjoaa. Syyshortensiat kukkivat useammassa pihassa jopa päätä suurempina palloina ja vain muutama keltainen koivunlehti lojuu maassa.

Vielä on luonnossa vihreää ja eloisaa.

-Sari-