Korttiharrastus kehittynyt intohimoksi vuodesta 2009. Ohessa muutakin paperituunausta. Käsin on kiva tehdä, vaikka joka kerta lopputulos ei miellytä. Määränpää ei ole tärkein vaan se matka. Jos joku juttuni idea inspiroi, sitä saa käyttää - mutta ei oo pakko. Viime aikoina olen suunnannut katseeni askartelupöydältä myös ympäröivään elintilaan ja huomannut, että jotain pitäisi tehdä. Sisustelen pienin askelin ja nostattelen framelle toista intohimoani virkkaamista.
lauantai 21. huhtikuuta 2018
perjantai 20. huhtikuuta 2018
Rulon kätköissä
Kun raivasin työtasohyllykön askartelutavaroista etätyötilakseni, tarvitsin niille uuden säilytyspaikan. Toimistolla laitettiin kalusteita kierrätykseen ja sieltä varasin meille kotiutettavaksi hyllykön, jonka alaosassa oli samanlainen rulo kuin aiemmin kotiuttamassani.
Onnekseni tämä suuri täysrulokaappi oli myös luovutettavien joukossa. Saan kaikki tavarat piiloon katseilta ja pölyltä. Kaappi mahtui just tuohon seinän ja vaatekaappien väliin jäävään tyhjään tilaan. Olen ennättänyt nyt tuota muutamia tunteja katselemaan ja miettinyt miten saisin pinnat vaaleammaksi.
Olisiko heittää ehdotuksia?
Huomenna, kun mieskulta on muutaman tunnin poissa, pääsen siirtelemään askartelutavaroita pois olohuoneesta ja järjestelemään ne tuonne rulon kätköihin.
Mukavaa viikonloppua!
-Sari-
sunnuntai 15. huhtikuuta 2018
Karibian banaanikakku
Mieskulta on keilaamassa ja kun tässä yksikseni pyöriskelin, päätin leipoa sunnuntai-illan ratoksi kakun. Banaaneja tuli ostettua enemmän kuin on tehnyt mieli syödä ja kun jääkaapista löytyi yksi luomusitruuna, niin mitäs sitä muuta kuin Karibian banaanikakkuaineksia keräämään ja leipomaan.
Siitä on jo niin kauan aikaa, kun viimeksi tätä kakkua leivoin, että olin jo unohtanut mikä se oma suosikkibanaanikakku olikaan. Siispä ohjeen tallennan tänne seuraavaa kertaa varten.
Karibian banaanikakku
kolme desilitraa sokeria
kaksisataa grammaa leivontamargariinia
huoneenlämpöinen margariini ja sokeri
vatkataan valkoiseksi vaahdoksi
kolme kananmunaa
lisätään margariinisokerivaahtoon yksitellen
ja sitten sekoitetaan joukkoon
vuorotellen alla olevat ainekset
kaksi tai kolme banaania
kaksi ruokalusikallista sitruunamehua
banaanit soseutetaan haarukalla ja
sekoitetaan joukkoon sitruunan mehu
neljä desilitraa vehnäjauhoja
kaksi teelusikallista leivinjauhetta
kaksi teelusikallista kanelia jauhettuna
yksi teelusikallinen inkivääriä jauhettuna
sekoitetaan keskenään tasaiseksi seokseksi
Taikina kaavitaan vuokaan, joka on tarvittaessa voideltu ja korppujauholla vuorattu. Uuni on lämmitetty 175 asteiseksi ja uuniritilä on alimmalla tasolla. Kakku kypsyy uunissa tunnin verran. Kun uunista alkaa tulla ihana tuoksu, kokeile cocktailtikulla kakun kypsyys. Kun tikkuun ei tartu taikinaa, on kakku valmis. Malta odottaa kakun jäähtymistä hetkinen ja kumoa lautaselle. Hauduta hyvää teetä kannullinen, kutsu naapuri kylään ja viettäkää mukava kolmetuntinen kuulumisia vaihtaen.
Nyt tuli vihdoin testattua "uusi" kone, jonka ostin
kun Variston Kodin1 myi loput tuotteensa pois.
Tänään on ollut vähän pilvisempi päivä. Lämpömittari kapusi siitä huolimatta tuonne + 15 asteen tietämille ja tyynellä ilmalla on ollut kivan lämmintä. Toki maa hohkaa vielä märkänä kylmää ja vielä pitää muistaa ettei ulos passaa vähillä vaatteilla mennä. Vaikka kyllähän noita shortsimiehiä tuolla jo kulkee muutenkin kuin pyörän satulassa. Ensimmäiset akileijan lehdet pilkistivät jo mullasta < 3
Aiemmin tälle päivälle ennustettu vesisade on saavuttamassa meidät aamulla. Viikko alkaa sitten vetisesti mutta ei haittaa. Sateesta on otettava kaikki ilo irti ja kerättävä astioihin sadevettä kukkien ja taimien kasteluun. Eilen kävin viimeistä kertaa ulkoa lunta sulamaan kasteluvedeksi. Koirakaveri ei ehken sateesta niin välitä, mutta se saakin jäädä aamulla nukkumaan. Käytiin Eddy joksikin aikaa meille, kun sen kotinurkilla rakennetaan ja räjäytellään. Toinen on ihan hermoheikkona ja läähättää peloissaan eikä uskaltaisi ulos mennä. Meillekin kuuluu pamautusten kuminaa, mutta toivottavasti siitä ei niin suuresti stressaannu.
Touhukasta vuoden 16. viikkoa toivotellen
-Sari-
lauantai 14. huhtikuuta 2018
Miks ne ei kasva?
Aurinko on paistanut pitkän aikaa ja valoa luulisi riittävän vallan hyvin taimien kasvamiseen. Kuitenkin näyttää siltä, että täällä taimien kasvaminen on pysähtynyt tai hyvin hidasta.
Kymmenkunta keijunmekkoa taitavat kasvattaa vain juuriaan. Olenkin miettinyt, pitäisikö taimet olla näin alussa pienemmissä ruukuissa, niin energiaa jäisi juurten kasvattamisen lisäksi myös lehtiin. Näitä en ole vielä latvonut Pitäisi kait jo, mutta ei ole pakko. Keijunmekkoja on joitakin latvottuja ja vielä paljon koulimatta. Aion koulia ne uuden kuun aikaan ja jänskätän minkä verran juuret ovat kasvaneet ristiin rastiin.
Kelloköynnöksen siemenet itivät tänä vuonna huonosti. Olen laittanut niitä muutaman kerran satsin itämään ja nyt niitä olisi melkein kymmenen. Suurimmaksi kasvanut on vielä mehupurkissa. Samaan aikaan itäneet köynnökset, jotka eivät ole yhtä hyvin kasvaneet, olin siirtänyt isompiin taimiruukkuihin. Toissa päivänä huomasin viimeisimmän itäneen kelloköynnöksen alun, joten niitä on sitten monen ikäisiä. Kyllä ne nuorimmat ottavat sitten hyvänä kesänä kasvussa nuo isommat kiinni.
Chili alkoi kasvamaan, kun siirsin sen kasvilampun alle ikkunalta. Näköjään basilikakin tuossa vieressä kasvaa tiheästi.
Tämän isoimman chilintaimen lisäksi kasvaa vielä kaksi pienempää kasvilampun alla. Kolme chilien kanssa yhtä aikaa kylvettyä tomaattiani ovat vielä melkoisia rääpäleitä.
Tässä joku päivä ulos katsoessani saatoin löytää syyn noiden taimien huonoon kasvuun. Ikkunat olivat vielä pesemättä ja melkoisen likaiset. Se asia korjaantui tänään. Päivän ensimmäisenä askarena pesin olohuoneen ja keittiön ikkunat. Aiemmin se kun ei ulkopäin olisi onnistunut, kun ikkunoiden edessä oli vielä paljon katolta pudonnutta lunta. Nyt on puhtaat ikkunat ja pitää silmiä siristää, kun lasin läpi katsoo. Me ei olla tuon valon suhteen samanlaisia kasvien kanssa. Ne kaipaa aurinkoa ja miun silmä ei siedä sitä yhtään.
Ikkunoiden pesun jälkeen asettelin taimet uudelleen. Kelloköynnökset pääsivät keittiön ikkunalle ja kaikki tomaatintaimet kasvilampun alle. Keijunmekkojen multaa pöyhin, jotta juuret saavat enemmän happea. Liian tiivis multa kun ei ole hyväksi.
Nyt mie lähden pakkaamaan saunakamppeet kassiin ja sitten alkaa meillä lauantai-illan vietto. Kaipa sinne saunakassiin on laitettava myös radio, että saadaan kuunnella miten Kärpät ja HiFK ensimmäisessä erässä ottavat yhteen.
Mukavaa lauantai-iltaa!
-Sari-
tiistai 10. huhtikuuta 2018
Kevättä
Pääsiäisestä päästyämme alkoivat kevään merkit näkymään, tuntumaan ja kuulumaan ihan turbolla. Viime yön lumisade tuntuu edistävän kevätfiilistä entisestään, varsinkin kun lumet ovat sulaneet jo pois ja alta nousee lisää ja lisää kukkasia.
Touhoosi blogissa touhuava Tanja nakkasi "Kevään merkit" haasteen tänne ryytimaalle. Kevään merkkejä ja airueita panen merkille joka päivä bussin ikkunasta töistä kotiin palatessa. Kevät on vuodenaika, joka saa sydåmen sykkimään ja silmät säihkymään ilosta. On uuden syntymän aikaa.
Kevään merkkejä
Aistien
Kevään huomaa tuoksusta. Keuhkot täyteen ilmaa ja vedän sieraimiin sulavan veden ja kostean mullan tuoksua.
Kevään tuntee lämmöstä. Varjon puolella on vielä viileän kohmeaa, mutta aurinko lämmittää toiselta puolen posken ihoa ja korvan nipukkaa.
Kevään kuulee lintujen laulusta. Talvella pensaiden kätköissä hiiviskelleet Turdus merula -kätyrit ovat lentäneet puiden latvuksiin pitämään illan kestäviä konserttejaan. Lokkien määrä lisääntyy ja niiden kirkumisen kuulee kaukaa.
Vesi
Sulava lumi virtaa puroina ja pysähtyy lätäköihin. Kantapää uppoaa märkään soraan ja vetää juovan lätäköstä ja auttaa veden virtaamaan pois viemäriin, penkereelle - mihin vain auttaakseen rapakkoja kuivumaan. Sisäinen lapsi pääsee valloilleen joka kevät Ü
Silmät hakevat niitä ensimmäisiä sulia kohtia lammissa, järvissä, merellä. Niihin ensimmäiset muuttolinnut ahtautuvat uiskentelemaan. Sorsalinnut, joutsenet, kahlaajat. Eilen näin aamulla joutsenia Töölönlahdella ja iltapäivällä Iso Huopalahdella myös kymmenittäin tavia ja sorsia. Tänään Iso Huopalahdella sulan reunalla jäällä keikisteli haikara ja lenteli tiiroja.
Kun jäät lähtevät, vapautuvat myös omat ajatukset.
Saimaanorpan viikset saattavat vilahtaa Haukiveden aalloissa.
Kukkaset
Voi sitä riemua, kun huomaa ensimmäisen leskenlehden tien pientareella. Se ilo on heti jaettava kaverille "Nyt niitä näkyy jo!". Meilahden krookukset, tulppaanit ja muut sipulikukat bongataan joka kevät. Ja oman takapihan SE paikka pitää käydä tarkistamassa päivittäin työpäivän jälkeen. Joko kukkii ensimmäinen sinivuokko ja valkovuokko? Joko perennapenkissä näkyy hostan alkuja? Ovatko akileijat selvinneet talvesta?
Kevään kurkottaessa jo kesää kohti ihastellaan ojan pientareilla kukkivia rentukoita ja nuuhkitaan tuomen ja kielon kukkien makeaa tuoksua.
Kevät pulppuaa kuin runsaudensarvi.
Ravitsee sielua ja saa hyvälle tuulelle.
Tänään kävin levittelemässä takapihalle kalkkirakeita.
Ja löysin juhannusruusun juurelta sinivuokkoja < 3
Kevät on miule rakkain vuodenaika.
-Sari-
sunnuntai 8. huhtikuuta 2018
Olipas lomaviikko!
Tänään pääsi syvä huokaus. Huomenna paluu arkeen ja pääsen töihin huilaamaan. Sellaista touhua ja tohotusta on ollut koko viikko, ettei liikoja ole tullut laiskoteltua. Tiistaina taisin vähän kerätä voimia ja keskiviikkona pidettiin kyläilypäivä. Torstaina kuorin ja pilkoin juureksia ja testasin siinä lomassa maistuuko meille irkkunachot. Perjantaina karkasin pyykille ja sen aikaa puuhailin pikkujuttuja kerhohuoneella. Viikonlopun mieskulta oli keilaamassa (ja palasi tänään pronssimitali kaulassa ja ruusu hampaissa kotiin) ja mie tyhjensin urakalla hyllykköä ja pakkailin viimeisetkin askartelutarvikkeet olohuoneen puolelle. Tässä samaisessa tilanteessa, hyllykkö tyhjillään, oltiin vuosia sitten kun se meille hankittiin.
Esikoinen tuli kaveriksi huonekaluja siirtelemään. Ilman hänen apuaan en olisi jaksanut siirtää sängyltä tavaroita pois ja saanut huushollia jonkunlaiseen ruotuun ennen yötä.
Olen armollisesti antanut itselleni tämän huhtikuun aikaa saada tavarat takaisin paikoilleen. Ensi viikon energiat riittää työpäivistä selviytymiseen, iltaisin lepäilen ja lataan tällä viikolla tyhjentyneitä akkuja. Koirakaverikin pääsi tänään takaisin emäntänsä luo.
Olipas lomaviikko!
Mukavaa ja rauhallista uutta viikoa meille kaikille Ü
-Sari-
perjantai 6. huhtikuuta 2018
Kuinka sitä malttaa pitää näppinsä erossa?
On se kuulkaas ihan kamalaa, kun tässä saa vallan vieroitusoireita. Toivottavasti eivät pahene näiden vajaan parin viikon aikana uutta kuuta odotellessa. Sormet ihan syyhyävät päästä kylvämään lisää, lisää ja lisää siemeniä multaan.
Toisaalta olen huojentunut, kun pöytä on siivottu turhista taimipoteista ja mullasta ja voin keskittyä pelkästään hoitamaan pikkuisia taimia. Nyt riittää kastelu, lannoitus ja juttelutuokiot aamutuimaan ja illan hämärtyessä. Itsekasvatettujen ohella hoidettavana on jo puutarhurilta tilattujakin. Ennen ruukutusta räpsäisin kuvat miljoonakellojen komioista juurista.
Kesällä takapihalla hempeillään vaaleanpunaisella. Sinne laitan näiden Double Pink Tastic miljoonakellojen lisäksi Linus pelargonioita (mieskullan lempparikukat mutta ei ehkä lempparivärissä Ü) sekä Pink Surprise tarhakehäkukkaa.
Varastossa odottaa jo säkit istutusmultaa, kasvusammalta ja kesäkukkamultaa. Niitä on hyvä olla jo valmiiksi, sillä välttämättä kauppaan en pääse silloin, kun istutuspuuhiin jää aikaa. Saa nähdä kuinka moni itseidätetyistä kasvaa kesään saakka ja miten monta säkkiä multaa tarvitsenkaan lisää. Nyt ei ole enää epäilystäkään, etteikö se kesäkin aikanaan tule. Ilmojen lämmettyä lumi ja jää ovat saaneet kyytiä hurjaa vauhtia. Tänään jäi ensimmäistä kertaa talvikengät eteiseen ulos lähtiessä. Askel oli kepeä, kun ei tarvinnut pelätä liukkaita kohtia pihatiellä.
Niin se vaan lomaviikko nopeasti hupeni. Huomisen ja sunnuntain olen varannut askartelutarvikkeiden pakkaamiseen. Vähän kerrassaan niitä olen tämän viikon aikana jo käynyt läpi, mutta suurimman urakan jätin viikonloppuun, kun saan touhuta yksikseni.
Nyt pitää käydä lepäämään ja
kerätä voimia huomiseen Ü
-Sari-
Niin se vaan lomaviikko nopeasti hupeni. Huomisen ja sunnuntain olen varannut askartelutarvikkeiden pakkaamiseen. Vähän kerrassaan niitä olen tämän viikon aikana jo käynyt läpi, mutta suurimman urakan jätin viikonloppuun, kun saan touhuta yksikseni.
Nyt pitää käydä lepäämään ja
kerätä voimia huomiseen Ü
-Sari-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
















