Sinivalkoisin ajatuksin

 Sunnuntai-iltana pyörittelin korttipajassa

kynttiläkuvioita ja siniristilippuja. 

Kaivelin varastosta viimeiset pienet korttipohjat ja tein hyvin pelkistetyt kiitoskortit sotiemme veteraaneille jaettavaksi. En toki kaikille noin 6 500:lle, mutta muutamalle edes.

Tämän kortin toivottavasti saa joku sodassa olleista naisista.

Korttien sisäpuolelle laitoin Suomen lipun

ja kirjoitin tervehdyksemme ja kiitoksemme.

Silloin kun tuhanteenkaan sanaan ei saa tiivistettyä sitä suurta kiitollisuutta maamme itsenäisyyden puolesta taistelleita, 

riittää vain yksi...

Toivottavasti tämä Postin kampanja saa jatkoa 

vielä monen vuoden ajan.

Tämän vuotiseen on aikaa 

osallistua perjantaihin saakka.

-Sari-

Lämmin lauantai

 Tänään herättiin seitsemän aikoihin aurinkoiseen lauantaiaamuun. Kiirettä ei mihinkään, joten makoilin sängyssä koirakaverin kanssa siihen saakka, kunnes mieskulta lähti keilahallille ajamaan.

Puolen päivän jälkeen lähdin ulos keräämään viikon aikana levinneitä puiden lehtiä ämpäriin ja tuulen lennättämiä koivun oksia kasaan kohopenkin valmistamista odottamaan. 

Kun tuuli yltyi ja alkoi tiputtaa köynnösruususta lehtiä juuri putsattuun kohtaan, lopetin takapihan siivouksen tältä päivältä. Etupihalta kävin vielä keräämässä loput lehdet pois. 

Koirakaverin kanssa käytiin kävelyllä tammen luona, jotta sain kerättyä uusia terhoja. Olisin tänään laittanut aiemmin keräämäni multaan, mutta joka ikinen terho oli kadonnut penkin päältä. Mikä lie eläin ne siitä pois kuljettanut. Kumma, kun kukkaruukun aluslautasella olevat terhot olivat vielä tallessa.

Viimeisiä puutarhan kukkijoita ovat kehäkukka ja keijunmekko. Kelloköynnökseen ilmestyy yhä uusia nuppuja, mutta en usko niiden enää avautuvan. Keräsin talteen hieman kehäkukan siemeniä, noita terälehtiä voisi ottaa myöhemmin talteen ja pakastaa jääkuutioihin talven juhlajuomia koristamaan.

Mukavaa lauantai-iltaa!

-Sari-

Punertava aamutaivas

 Aamulla hämmästelin olohuoneen seinään piirtynyttä punaista läiskää. Ulos katsoessa huomasin, kuinka taivas oli värjäytynyt kauniin tumman punaiseksi ja yläpuolella olevat pilvet olivat vaalean liilan värisiä.

Vaikka puiden oksien läpi ei hyvää kuvaa saanutkaan, puin päälle ja menin takapihalle ikuistamaan tuon näkymän. Sen verran maaginen ja harvoin nähty tuo taivaan sävy oli.

Voi miten aurinkoisilta tulevat päivät näyttävätkään.

Tämän hetken ennusteen mukaan seuraava viikko on poutainen. Alkuviikosta ilma viilenee ainakin hetkeksi niin, että täälläkin pakkanen laskee jopa viiden asteen tienoille. 

Ei näin kauniista marraskuusta 

joka vuosi pääse nauttimaankaan.

-Sari-

Ilta-ajelulle Majakalla

Tuumasin eilen mieskullalle, että oispa mukava käydä Nokkalassa. Tänään sinne jo ajeltiin Ü

Kuun silta keinahteli laineilla, mutta sitä pääsin katselemaan vain sisältä käsin. Kuu meni takaisin pilven taa, kun lähdimme pois.

Uimarannan toisella puolen Cafe Merenneito uinuu marras- ja joulukuun ajan, mutta avautuu jälleen tammikuussa.

Kioski odottaa seuravaa jäätelökesää.

Tuore salaatti maistui hyvälle.

Tulevaisuudessa taidamme ajella Nokkalaan ympäri vuoden. Odotan varsinkin pääseväni kello viiden teelle joskus keväällä.

Ennen kuin käydään yöpuulle, kipaistaan koirakaverin kanssa ulkona katsomassa, josko se kuu nyt olisi näkyvillä.

-Sari-

PÖÖ

 Tänään on just sopivasti sumuista luomaan hämyisiä varjoja pyhäinpäivän aaton iltaan. Ja kuukin käy välillä kurkistelemassa pilvien takaa.

Ruokakaupassa käydessä kiersin kukkapisteen ja löysin sieltä just semmosia pääkalloja, joita olin kaivannutkin. Laitoin kalloihin kynttllät ja nyt etupihan pieni pöytä on koristeltu kurpitsajuhlan tunnelmiin.

Meinasin ensin tyytyä yhteen, mutta onneksi kassajonossa ei ollut ketään takanani ja pääsin hakemaan toisenkin. Olisin ostanut useammankin, jos näitä ei olisi myyty kaktusten kera.

Perjantai-iltapäivän palaverikin pidettiin halloweenin tunnelmista. Kävin kaivelemassa askartelutarvikkeitani ja tekaisin ulko-oveen tämmösen pienen koristuksen. Kuuta lukuun ottamatta kaikki oli jo valmiina, ei tarvinnut kuin liimata kasaan.

Huomenna on lokakuun sininen täysikuu,

just silloin kun matkataan saunan löylyihin.

Hu-huu hyvää yötä!

-Sari-

Poutasäällä

 Aurinko valaisi ryytimaan, kun koirakaverin kanssa käytiin lounastauolla kävelemässä. Virkistää niin mukavasti tällainen valoisa päivä sateisten ja hämärien päivien jälkeen. Eilen aamulla piti heti aamusta laittaa kasvilamppu palamaan, kun oli kahdeksan aikaan vielä niin pimeää nurkissa.

Sateisen yön (ja monen sateisen päivän) jäljiltä maa on märkää ja puistoon on ilmestynyt monta isoa vesilammikkoa. Sinne ei nyt menty, vaan kuljettiin kävelytietä pitkin. Tien vieressä kasvavan tammen alta löysin monta itämään lähtenyttä terhoa.

Kerään näitä lisää ja yritän saada kasvatettua taimia.

Olisipa kivaa saada itse kastatettu tammipuu.

Tammi on lempipuuni ja niitä täällä kasvaa paljon.

Kelloköynnös ei välitä, vaikka lokakuu lähenee jo loppuaan. Se jaksaa kasvattaa uusia nuppuja ja ilahduttaa vielä näin myöhään kukkasillaan.

Kaunista keskiviikkoa!

-Sari-

Kuurassa

 Tämä viikonloppu oli tarkoitus viettää äidin luona, mutta miehen altistumismahdollisuus muutti suunnitelmia. Onneksi mahdollisen tartuttajan koronatesti oli negatiivinen. Vaikka matkan peruuntuminen suunnattomasti harmittaa, on mukavaa viettää kiireetöntä viikonloppua kotonakin. Pitkästä aikaa.

Aamulla nukuttiin tosi pitkään. Kuuden jälkeen nousin ensimmäistä kertaa ylös, mutta sen jälkeen nukahdin muutaman kerran uudelleen telkkaria katsellessa. Mieskulta nousi kahvin keittoon, kun ilmoitin kellon olevan pian jo puoli kymmenen. 

Kävin koirakaverin kanssa ulkoilemassa, ennen kuin aurinko ennätti sulattamaan kuuran. Olipa kaunista.

Tammessa on vielä lehdet tiukasti kiinni oksissa.

Harmi, etten kameralla saanut taltioitua auringossa kauniisti kimaltelevaa kuuraa.

Pakkasta oli yöllä ollut sen verran paljon, että vesi oli jäätynyt astioissa. Lintujen juoma-astiassakin vesi oli umpijäässä.

Luonto ei vielä näin vähästä säikähdä,

vaan edelleen löytyy kukkiviakin kasveja.

Tänään saatiin vihdoin ulkoa puutarhapöytä osiin. Jätettiin se sisään yöksi kuivumaan, kun oli vielä aavistuksen kostea. Lakaisin pihalta viimeiset maahan levinneet lehdet ja neulaset. Nyt  sade saa meidän puolesta tulla.

-Sari-