Ihanat perhoset

 Viimeiselllä lomaviikolla sää lämpeni ja aurinko taas lämmitti kukkapenkkejä. Ja perhosia lenteli ihan joka puolella ja minä kameran kanssa niitten perässä kuljin minkä ennätin 😁

Pyysin mieskultaa jättämään navetan puoleisesta nurmikosta osan leikkaamatta, jotta siihen jää kukka-alue sitruunaperhosille. Kuulema johtaja päättää asiasta eikä hän, joten asiasta piti neuvotella äidin kanssa. Ja lupa heltisi Ü Onnellinen perhosten puolesta, vaikka tokihan niille kukkia ympäristössä riittää, mutta pellolle kasvaneen koivikon takia lähimaastossa vähemmän.

Sitruunaperhoset ovat vaan niin vikkeliä lentämään paikasta toiseen eivätkä kovin kauan paikallaan kestä. En päässyt niitä kovin läheltä kuvaamaan mutta katselin niitä mielelläni.

Kunnes toisenä päivänä seisahduin palavanrakkauden viereen, sen kukissa perhoset kävivät ahkerasti ja pysähtyivät pidemmäksikin aikaa ruokailemaan.

Nokkosperhosia näkyi yllättävän vähän,

vain yhdestä taisin saada kuvan.

Joku perhonen taas ei arastellut olleenkaan,

vaan laskeutui ihan iholle :)

Tunnistaisin toisen eli kesäsukupolven

karttaperhoseksi f. prorsa mutta en ole varma.

Eniten perhosia houkuttivat äidin samettiruusut.

Ja varsinkin täpläperhoset lentelivät niiden ympärillä.

Myös nauhukset olivat perhosmagneetteja.

Viimeisenä Savonlinna-päivänä suruvaippa lenteli levottomasti etupihalla ja asettui lopulta verannan tolpalle istumaan. Istuikin siinä pitkän tovin siivet supussa, enkä jaksanut odottaa sen avaavan siipiä.

Muutama lomapäivä menisi rattoisasti perhosten ja muiden öttiäisten perästä kulkien ja kuvia ottaen. Kun pihassa lentelee perhosia niin paljon, ei tule lähdettyä niitä teiden ja peltojen pientareille etsimään. Ehkä joku kesä muistan tehdä senkin.

Ja joitakin toukkia löytyi myös, en tiedä

ovatko perhosen vai muun hyönteisen.

Tammessa oli lehtiä syöviä ahmatteja.

Nyt aurinkoisella ja helteisellä säällä taas perhoset lentelevät kukasta kukkaan. Syyshortensiat, syräkät, nauhukset ja muut makoisat kukat vetävät hyönteisiä puoleensa.

Perhosen siipien havinaa ja 

kauniita kesäisiä päiviä viikkoosi!

-Sari-

Mistä kukkia perhosille?

 Katselin koirakaverin kanssa verkkaisesti puistossa käyskennellessä päiväperhosten levotonta lentämistä. Puiston nurmi on paikoin rutikuivaa ja vain harvaksi käyneissä kohdissa on muutama valkoapilan kukka. Ympärillä kasvaa vain puita ja pienen metsikön aluskasvillisuus on leikattu alas monta päivää sitten (ja tämäkin alue on rutikuiva ja maastopaloarka).

Lounastauolla takapihalla istuessani katselin parvekelaatikossa kasvavia samettiruusuja. En tiedä olisiko kahdesta laatikossa kasvavasta kukasta iloa perhosille, mutta kannoin kuitenkin laatikon puiston reunalla tuomen viereen. Ainakin olen antanut perhosille sen mahdollisuuden, jonka olen voinut.

Myöhemmin iltapäivällä vaalea päiväperhonen lenteli takapihan läpi muutamaan kertaan. Olisikohan se etsinyt niitä siirtämiäni samettiruusuja? No kasvatuslavalta löytyy vielä yksi samettiruusu perhosenkin pysähdyspaikaksi.

Nämä samettiruusut kasvavat äidin pihalla 

ja houkuttelevat perhosia puoleensa.

Äsken iltalenkillä ollessa tuumin, pitäisikö ensi keväänä kasvattaa paljon samettiruusun taimia. Samettiruusu on kaunis kukka ja se kestää sekä sadetta että kuivuutta. Varmaan tulevienkin kesien sää on ääri-ilmiöitä, joihin voi varautua kukkavalinnoilla. Ja perhoset samettiruususta tykkäävät, ainakin täpläperhosia lehteli äidin samettiruusuilla runsain joukoin.

Ja kimalaisetkin kukissa pörräsivät.

Aamulla ilahduin kovasti, kun huomasin useita lintuja juoma-altaalla. Ja päivällä altaalle uskaltautui talitiainen ja rastas, joka istahti altaan reunalla useita minuutteja (joiden aikan en liikahtanutkaan vaan olin paikallani kuin patsas) ja välillä joi kulauksen vettä. Alkavat jo tottua ihmisiin tai sitten ovat niin janoisia, että uhmaamat vaaraa.

Kävin kurkkaamassa kukkaispolun tuolla puolen olevaa ojaa ja ihan kuivahan se on. Joka päivä pitää huolehtia kasvien kastelun lisäksi myös lintujen ja muiden eläinten vedensaannista.

Helle kiristää edelleen otettaan pitkin Suomea. Tänään jo kuumimmillaan reilut 30 astetta. Aamulla mieskulla lähtiessä töihin meillä oli lämmintä vain +12 astetta. Ensi yönä lämpötilan ei pitäisi laskea paljoa alle 20 asteen, joten trooppinen yö tiedossa. 

-Sari-

Askartelua ystävien kanssa

 Pitkästä aikaa kokoonnuttiin askartelun merkeissä isommalla porukalla. No seitsemästä ryhmäläisestä osallistui neljä, joten ainakin yli puolet oli paikalla 😀

Aamukahvin ja -teen jälkeen leviteltiin askartelutavarat pöydälle ja karkkikippo aseteltiin keskelle pöytää. Minulla ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa mitä tekisin, jotain muuta kuin korttien tekoon pakkasin laukkuun. Toisilla on aina kivoja stansseja tai leimoja mukana, joita ei itsellä ole ja niistä pitää ehdottomasti saada muutama kappale leikattua ja leimattua itsellekin. Tällä kertaa sain mm. uusia housuja ja paitoja :)

Iltapäivän kohokohta on Outin leipoma herkkukakku.

Nautimme lounaan ja iltapäiväkahvit ulkona terassilla. Takapihan pensaassa (en nyt millään muista nimeä enkä löytänyt mistään siitä kuvia), auringon lämmössä lenteli nokkosperhosia ja amiraaleja. Pitkän aikaa yritin saada amiraalista kuvi läheltä, mutta ne pysyttelivät kauempana naapurin puolella tai niin korkealla, etten yltänyt kuvaamaan ylhäältäpäin.

Nokkosperhoset uskaltautuivat lähemmäksi.

Kiitos supermukavasta päivästä!

Malja ystävyydelle 💖

-Sari-

Unikot kukkii

 Piti ripotella vain vähän unikon siemeniä kasvatuslavaan, mutta sinne tyhjeni vahingossa koko pussi. Enkä missään vaiheessa niitä harventamaan lähtenyt tai siirtämään osaa taimista toiseen kasvupaikkaan. Tuuheana kasvustona laatikon laidalla ovat kasvaneet, vaikka eivät edes kummemmin vettä tai ravinnetta ole saaneet. Olin ihan varma, että ennättävät kukkia loman aikana poissa ollessamme, enkä näkisi niiden kukintaa lainkaan. 

Mutta nythän ne vasta alkavat kukkimaan!

Kavatuslaatikossa on tungosta. Etualalla persilja kasvaa isona puskana ja oikealla pilkistää kesäkurpitsan lehtiä. Nekin ovat kasvaneet parin viikon aikana älyttömästi ja kukkivat tällä hetkellä. Saas nähdä tuleeko niihin vielä kasipallojakin.

Olen aina tykännyt unikoista, mutta enpä 

ole niitä aiemmin itse kasvattanut.

Vaikka kukkakin on kaunis, niin eniten odotan siemenkotia.

Ihanaa kesäistä päivää!

-Sari-

Caffe Latte -dahlia

 Mietin keväällä laitanko dahlian kasvamaan ruukussaan etupihalle vai takapihalla, kummalla puolella saisi enemmän valoa päivän aikaan lehtien kasvettua takapihan koivuun. Päädyin etupihaan ja oli parempi ratkaisu.

Sunnuntaina huomasin ensimmäisen kukan avautumassa.

Nuppuja on paljon, toivottavasti kaikki avautuvat.

Naapurille isot kiitokset kukan hoidosta lomamme aikana 💖

Tätä on pitänyt kastella vähintään joka toinen päivä,

täällä kun ei ole juurikaan vettä satanut (vieläkään).

-Sari-

Paluumatkalla

 Kolmeviikkoisesta lomasta vietettiin kaksi äidin luona Savonlinnassa. Eilen lauantaina palattiin kotiin. Oli haikeaa lähteä pois, olisi voinut vielä ainakin toiset kaksi viikkoa viipyä.

Paluumatkalle lähtiessämme Savonlinnassa oli hellettä, auton mittari näytti jopa + 29 astetta. Matkalle oli luvassa sadetta ja arvuuteltiin, minne saakka ennätetään ennen kuin ensimmäiset sadepisarat tipahtelevat tuulilasin pintaan. Edessä päin alkoi näkymään uhkaavan tummia pilviä.

Auton ikkunasta näkymä oli vaikuttava. Koska kamera kerrankin oli automatkalla käden ulottuvilla, yritin vangita tuota tunnelmaa kuvaan. Nuo pilvet väistyivät kulkusuuntaan oikealle ja matka jatkui vielä hetken kuivaa tietä pitkin. Hyvin rauhallista oli ajella.

Parisenkymmentä kilometriä ennen Mikkeliä välähti ensimmäinen salama ja taivas repesi. Onneksi kaatosade kesti vain hetkisen, mutta matkavauhtia piti turvallisuussyistä hiljentää kovimman sateen ajaksi. Niin paljon ei kuitenkaan satanut, että näkyvyys olisi kadonnut kokonaan ja olisi pitänyt pysähtyä.

Kotona iltapäivälehdestä ja teksti-TV:stä luin, miten Mikkelissä oli ollut rajuilma, jonka aikana puita oli kaatunut tielle. Onni oli matkassa, että sen väistimme. Meidän kotimatka taittui lopulta suurimman osan mukavassa poutasäässä. 

Lämpötila vaihteli matkan aikana, kun lähtiessä oli melkein 30 asteen hellettä ja sateisella alueella oli alimmillaan + 16 astetta. Kotona paistoi aurinko ja lämmintä oli reilu 20 astetta.

Ensimmäiset pari tuntia menikin kantaessa vettä kasveille, tänne kun ei etelän sade ollut vesiä laskenut. Ihan ensimmäiseksi pesin lintujen altaan ja laitoin sen täyteen vettä. Naapuri oli poissa olomme aikana huolehtinut, että maassa olevalla lautasella oli linnuille koko ajan vettä saatavilla. Kiitos siitä.

Huomenna paluu arkeen.

Tänään nautitaan vielä vapaapäivästä!

Mukavaa sunnuntaipäivää 💚💛

-Sari-