Muista ystävää kortilla

 Innostuin Nurkkaanajetun Miijjan ystävänpäiväkorttilivessä tekemistä korteista niin paljon, että tein Miijjan mallia melko tarkkaan mukaellen samantyylisiä kortteja useamman. Jopa kulmien pyöristykset tein samalla tavalla kuin hän Ü

Ensin tein samanmuotoiset korttipohjat  valkoisesta kartongista ja leikkasin paksusta kopiopaperista korttipohjiin sopivat kappaleet. Niihin tein Viktoria Velvet -leimamusteella ja sabluunalla kuvioita ja tummalla musteella leimailuja erilaisia leimoja käyttäen. 

Stanssasin eri muotoisia sydämiä jo aiemmin kuviopaperista ja kartongista. Kuviopaperisydämet liimasin kartonkiin, jotta niistä tulisi paksumpia ja ovat sitten kortissa koholla. Kohotin muutamia sydämiä myös kohotarrapaloilla.

Glossy Accent -koholakalla ja embossausjauheella tein osaan sydämistä kiiltävän pinnoitteen. Koholakkaa laitoin myös pisaran korostamaan joitakin yksityiskohtia tuomalla niihin kiiltoa.

 Ystävänpäivä-askartelutarvikelaatikossa oli valmiina muutamia viime vuonna käsittelemiäni Halaus -kartonkileikkeitä. Olin päällystänyt ne valkoisella kohojauheella. 

Tämä oli niin kiva malli, että kortteja voisi tehdä vaikka kuinka paljon lisää. Mutta ei kyllä samaan tahtiin (koko viikonlopun melkein ilman taukoja), sillä hartia- ja niskalihakset jumittuu näitä näpertäessä kunnolla. 

Heidin Korttipajan Kamala luonto -leimasetissä on tuollainen YSTÄVÄLLE -teksti ja satuin löytämään tuollaisen HALIT -leiman leimakasastani (en yhtään muista mistä ja milloin sen olen ostanut)

Tällä kertaa tällaisia ystävänpäiväkortteja valmistui yhdeksän. Kortit odottavat kuorissa postilaatikkoon viemistä 💖

Ystävyyden polulle ei saa 

antaa ruohon kasvaa

Uuden alku

 Aurinkoinen perjantai toi tuulahduksen keväästä ja uudesta alusta.

Tämän viikon olemme kulkeneet mukana uuden elämän pituisen matkan alkutaipaleella. Maanantaina syntyi kuopuksen perheeseen pieni tummatukkainen Pöllö piiperoinen ja mumma saa jälleen nauttia vauvantuoksusta 💞

Vain viikkoa aiemmin kokoonnuimme ravintola Kuussa kuopuksen ystävien järjestämien yllätysvauvakutsujen merkeissä. Yllätys oli hänelle mieluinen ja ruoka niin hyvää.

Appelsiinifinancier ja niin hyvää kanelijäätelöä

Pääsimme tutustumaan vauvaan keskiviikkoiltana, 

kun olivat siirtyneet omaan rauhaan perhehuoneeseen.

Hän piti visusti silmiä kiinni koko vierailumme ajan. Tai oli silmät suojattuna sinivalohoitoa saadessaan. Esikoinen lähetti ottamansa hauskan kuvan jaloista. Katsoin eilen tuota kuvaa ja hymyilin. Vauvalla taitaa olla samalla tavalla iso varpaiden väli kuin minulla.

Sunnuntaina meidän piti mennä käymään kylässä, mutta kuopus ilmoitti, että siirretään se johonkin myöhempään ajankohtaan, sillä heidän pitääkin mennä jo sairaalaan. 

Sunnuntai kului sitten vauvaonnittelukorttia tehdessä ja odotellessa tietoa vauvan syntymästä. Olin arvannut vauvakutsuilla vauvan syntymäpäiväksi 23. tammikuuta ja jännitin, syntyykö jo sunnuntaina vai maanantaina tai kenties vasta myöhemmin. 

Lauantaina kävin postista paketin ja

uudelle stanssille tulikin heti käyttöä. 

Korttiin laitoin ylimääräisen sisäsivun...

.....jotta takakannen sisäpuolelle sain tuon söpön kuvan.

Joulukuussa löysin vauvalle unilelun Tallinnasta.

Jokaisella mumman murusella on samanlainen uniriepu,

mutta kuitenkin jokaisella erilaisella eläinhahmolla.

Hiustupsusta pieniin varpaisiin

hän on ihana, ihana niin!

Askartelutapaaminen

 Tämän askarteluvuoden ensimmäistä yhteistä askartelupäivää vietettiin tänään. Roppakaupalla iloa ja väriä tähän sateiseen ja harmaaseen päivään ja kummalliseen talveen.

En ollut purkanut edellisen askartelutapaamisen jälkeen vielä kassia, joten aamulla poistin kassista jouluun liittyvät tarvikkeet ja etsin leimojen joukosta ystävänpäivään liittyviä leimoja mukaan. Vaikka etukäteen tiesinkin, etten minä päivän aikana saa kuin enintään yhden kortin valmiiksi. Enkä saanutkaan Ü Kortti ei välttämättä tule käyttöön ystävänpävänä vaan myöhemmin keväällä, joten vähän keskeneräiseksi sen jätin.

Ystävät olivat ahkeria kuten aina ennenkin.

Outilta saatiin aivan ihania korttitarvikkeita.

Nuo isot rusetit käyvät vaikka tikkarikortteihin.

Vaikka itse en leimoja ennättänyt käyttää, niin eivät ne turhaan mukana kulkeneet ja kylässä käyneet. Näissä tapaamisissa on aina se rikkaus, että joltakin yleensä löytyy sellaisia tarvikkeita, joita ei itsellä ole mukava ja kaveri pelastaa tilanteen.

Yllättävän paljon meille jäi askarteluun aikaa, vaikka aamupalalla mietittiin meneekö meillä suurin osa ajasta syömiseen :)  Aamupalalla aloitettiin päivä ja havahduttiin muutaman tunnin jälkeen kuinka nopeasti aika oli kulunut ja laitettiin kiusaukset uuniin lämpiämään. 

Viime vuodelta jäänyt kuohuviini nautiittiin nyt sitruunaisen juustokakun kera. Tai minä nautin (kun en juo kahvia). 

Nyt maistelen mieskullan tekemää makaroonilaatikkoa ja sitten jatkan askartelua keilauksen Ballmaster turnauksen televisiofinaalilähetystä odotellessa.

Sateesta huolimatta mukavaa viikkoa!

-Sari-

Loppiaisaatto

 

Aurinkoinen pakkaspäivä loppiaisaattona.

Vuosi 2022 päättyi loskaisena ja leutona. Uudenvuoden aatonaattona matkasimme Savonlinnaan maaseudun rauhaan karkuun aaton ilotulitteita koirakaverimme kanssa.

Kotoa lähtiessämme pihatiellä oli vesilammikoita ja monta senttiä lumisohjoa. Talvikenkien sijaan parempi olisi ollut kulkea kumisaappaat jalassa, niin olisi pysynyt jalat kuivina. Matkan alussa oli hyvin sumuista ja satoi vettä, mutta Savon puolella lumisade oli kuorruttanut puut jälleen kauniin valkoisiksi. Mutta vain hetkeksi, seuraavana päivänä lumi oli enää muisto vain.

Täällä kotonakin lumi oli saanut viikonlopun aikana kyytiä. Pihatie oli melkein kokonaan sula lumesta ja jäästä kuten myös kävelytie. Tiistaiaamuun mennessä lunta oli satanut taas lisää monta senttiä. Puun rungot paljastavat vieläkin lumituprakan saapuneen auringonnousun suunnasta.

Vaikka tänään on pakkasta ollut kymmenen asteen verran, ojassa virtaa edelleen vesi.

Mustarastaita on näkynyt hyvin vähän. Yleensä ne väijyvät kylmällä säällä ojan varrella sankoin joukoin etsimässä ruokaa (ehkä ilma ei ole niin kylmä tuossa veden äärellä).

Nautitaanpa nyt näistä talvisista maisemista niin pitkään kuin tällä kertaa voidaan. Katselin ensi viikon sääennustetta ja suojasäätä taas lupaa. Ja lisää lunta ja vesisadetta sen jälkeen.

Riehakasta loppiaisaattoa

ja 

vuoden 2023 jatkoa!

-Sari-

 Rauhaisaa joulun aikaa

Varmaan joulu on

oikea aika kiittää rakkaista

jotka sinulta sain.

Ja käteni yhteen liittää,

he ovat minun kalleimpain.

Nyt pyydän sinulta 

Isä taivainen,

ota vastaan minulta

tää rukous jouluinen.

Minun rakkaitani muista,

joka aamu, päivä ja ilta.

Pidä hyvää huolta heistä,

kuin kukista, linnuista ja puista.

heidän onneensa ole silta.

(Marleena Ansio)

Aaton aattona

 Valkea joulu :)

Näin kaunista oli vielä viime viikon lauantaina 💝

Mutta  lumi oli kadonnut puiden oksilta viikon aikana

ja kävelytielle oli levitetty hiekoitussoraa.

Kynttilälyhty kätkeytyi  joulukuun aikana lumikasojen keskelle. On nyt sulamassa sisällä perusteellista pesua varten ja huomenna vien takaisin takapihalle ja laitan siihen joulukynttilän palamaan.

Syreenien oksat taipuivat lumen alla, mutta

ruosteinen ruusu kesti korkeankin lumikerroksen.

Täällä vesisade on muuttunut jo lumisateeksi. Huomiseksi on luvassa pakkaskeliä ja auringonpaistetta. Kävin jo tänään suojakelin aikaan pyyhkimässä mattojenpuistelutelineeeltä noet pois ja laitan viltit ja taljat tuulettumaan siksi aikaa, kun käymme aamupäivällä ostamassa aattoillan ruoat ja joulukukat. Tänään oli siivous- ja pyykkipäivä ja illalla levättiin mieskullan kanssa ja nautittiin ensimmäiset lasilliset glögiä.

Joulu saa nyt tulla!

-Sari-

Tuomaan Markkinoilla Senaatintorilla

 Joulun odotuksen perinteenä on käydä yhdessä Senaatintorilla Tuomaan Markkinoilla ja tänä vuonna molemmille sopiva vapaapäivä oli tänään, viikkoa ennen jouluaattoa.

Pakkasta oli aamulla kotoa lähtiessämme yhdeksän astetta, mutta kylmä ei tullut, kun ylle puki riittävästi lämmintä. Bussissa kylmä nipisteli varpaita, mutta kävellessä nekin pysyivät lämpiminä. Pakkanen oli lauhtunut päivän aikana ja Rautatieaseman mittari näytti jo nollaa kotiin lähtiessämme. Kotona oli edelleen pakkasta viiden asteen verran ja kauniit lumiset maisemat.

Eka pysäkki, lämmintä juomaa :)

Kuvista päätellen markkinoilla ei ollut tungosta, mutta kuvasin siellä missä sattui olemaan hetken aikaa autiota ja ihmisiä ei juurikaan jäänyt kuviin. Puolen päivän aikaan väkeä oli sankoin joukoin kiertelemässä kojulta toiselle ja joukossa paljon myös ulkomaalaisia.

Hunajaa ja oheistuotteita Orimattilasta.

Pyysivät päästä kuviin itsekin eikä vain tuotteensa ;)

Kalakukkoja oli tarjolla, mutta meille riitti supikkaat.

Itse tykkään lanttusupikkaista, mieskulta halusi lohitäytteisiä.

Karkkeja ja koristeita.

Karuselli kuuluu Tuomaan Markkinoille(kin).

Weiste luo joulun tunnelmaa 

Tuomaan markkinoilta suuntasimme tien yli 

Katariinankadulle jouluisille ostoksille.

 Piipahdimme ensin Vanhan Bockin talon käsityöläisten myymälässä. Siellä oli niin paljon tavaraa, ettei kaikkea ennättänyt huomaamaankaan. Pauliina Rundgrenin käsinemaloituihin Lumihiutale -kynttilämansetteihin ihastuin, mutta jätin ostamatta. Ehkä harmittaa myöhemmin, mutta niitä voi tilata netistäkin. 

Sudenkorentorintakorua en voinut ohittaa, vaan sen ostin itselleni. 

Olen joskus Syysmatin markkinoilta ostanut pienen sudenkorentokorun ja se sai nyt isomman kaverin seurakseen (jos vaan sen pienen jostain löydän, hmm).

Vanhalla ylioppilastalolla Jing oli myymässä aivan upeita tuotteita. Täältä voit käydä lukemassa Jingin tarinasta. Tapasin hänet joskus vuosia sitten Tapiolan kirjastossa askartelupajassa ja jäin seuraamaan miten hänen ideansa kehittyy.

Kotimainen Weiste lyö Sishin ihan kuus nolla.

Perinteisempää punaista kuuseen ja pirttiin.

Olisiko tyttöjen unelmanurkkaus tämä?

Makean perään olevat voivat koristella kuusenoksat herkuilla.

Ylhäisten kuusetko koristellaan kultaisilla koristeilla?

Olen luonut itselleni jouluperinteen ja annan pikku tytöille joka joulu koristeen kuuseen ripustettavaksi. Ensimmäinen oli tietysti My First Christmas -vuosijoulupallo. Ostin jo toissa vuonna muutamaksi jouluksi Mealle suloisia koristeita, mutta ne jääköön vielä tuleville vuosille. Siksi oli kiva yllätys tämä Wisten pop-up kauppa. Kuusenkoristeita tuli ostettua kummallekin tytölle kaksin kappalein, samanlaiset pienet kuppikakut (minttua Mintuille) ja isommat erilaiset pallot pieneen kotikuuseen ripustettavaksi.

Aleksanterinkatua pitkin kävelimme Vanhalle ylioppilastalolle, jossa kävin pikaisesti piipahtamassa joululiinaa etsimässä. Sellaisia ei ollut kenelläkään myynnissä, joten kiersin joulumyyjäiset nopeasti läpi ja tein pari pientä ostosta.

Korukaupan ikkunassa oli kiva jouluinen kylä.

Stockmannin jouluikkunan edessä oli tungosta.

Tähän aikaan tunnelma pariskuntien välillä voi olla kireä joulustressin vallitessa ja kauppojen tungoksessa hiki päässä kiiruhtaessa. Kun huomasin tuon ruttunaamaukon niin oli pakko pysähtyä ottamaan kuva Ü Meillä oli tänään mukava päivä, mieskulta sen ihan ääneen ilmaisi (kenties useampaankin kertaan). Olen vuosien varrella opettanut, että aina ei tarvitse mennä yhtä matkaa. Sitten kun ei enää kiinnosta ja jaksa kulkea mukana, saa mennä kupposen tai tuopin ajaksi odottamaan. Itsekin tarvitsen joskus (tai aika usein) sekä fyysistä että henkistä tilaa ympärilleni ostoksilla ollessamme.

Stressitöntä joulun odotusta!

-Sari-