Joulumuistoja

Lauantaiaamuna aikaisin pakattiin tavarat autoon ja lähdettiin ajamaan kohti Savoa. Tämä oli jo kolmas joulumme täällä Oravin Metso-mökissä esikoisen perheen kanssa.  Tälläkin kertaa yövyimme täällä kolme yötä. Tänä jouluna oli paljon lunta.

Oravin asutusta vastarannalla.

Joulupäivänä sumu peitti hetkeksi järvimaiseman. Rannan tuntumassa oli turvallista liikkua jäällä mutta kauempana jää ei ollut virtauksen takia vielä tarpeeksi paksua.

Aaton aattona tytöt koristelivat isomummon kuusen.

Aattoaamun rauhassa lahjat peittyi kääröihin.

Kun lahjat oli pakattu kasseihin päästiin lähtemään äidin luo. 

 Ennen aaton hartaushetkeä kävimme hautausmaalla sytyttämässä isän ja äidin vanhempien ja vanhimman veljen haudoille kynttilät. Hautausmaalla sain nyt paremmin kuvia taidelinnunpöntöistä kuin kesällä vihreän aikaan.

Tonttutyttö saunapuhtaana ruokapöytään odottamaan.

Joulupukki tonttuineen oli hiipinyt olohuoneeseen sillä aikaa kun nautimme jouluateriaa. Vanhin tyttärentytär osaa jo odottaa lahjoja ja oli kovin hämmästynyt, kun niitä ei vielä kuusen alla ollutkaan kun tuli saunasta. Lahjat jaettiin jokaiselle pikkutytölle omaan kasaan ja sovussa niitä avattiin. Ja luvattiin antaa toisenkin leikkiä saaduilla lahjoilla sitten myöhemmin.

Koirakaveri rentoutui laumansa ympäröimänä ja hetken aikaa torkkui kunnes valpastui taas seuraamaan pienten puuhia.

Tapaninpäivän aamu ja viimeinen herätys mökillä.

Kävimme tapaninajelulla kummitädin luona. Lintulaudalla kävi vilskettä kun talitiaiset ja närhet kävivät ruokailemassa. 

Äidin lintulaudalla katselimme hömötiaisia ja pähkinänakkelia sekä oravaa. Mys siellä kävi runsaasti talitiaisia ja närhiäkin sekä punatulkkuja.

Kotimatkalle lähdettiin keskiviikkona aamupäivällä.

Lumivalkeaa maisemaa ympärillä,

näin kaunista voi olla talvella.

Rauhaisaa vuoden 2023 loppua!

-Sari-

Neljäs adventti ja aatto

-Sari-

Joulumarkkinat vesisateessa

 

Aamulla oli satanut usean sentin lunta ja vaihtobussia odottaessani noin puoli yhdeksän aikaan satoi jo vettä. Töistä lähtiessämme saimme niskaamme rajun raekuuron. Kyllä sää nyt vaihtelee kovin näin joulun alla. Välillä lauletaan "No onkos tullut kesä nyt talven keskelle" ja hetken päästä "On hanget korkeat nietokset". No joulun aikaan laulettavia laulujahan nuo molemmat ovat.

Torstai oli toimistopäivä, koska tarjolla riisipuuroa ja torttua glögin kera. Muutama palaveri päivän aikana, joten työtyön tekemiseen ei jäänyt montaa tuntia. Enpä aamulla olisi arvannut, että vuoden viimeinen työpäivä olisikin jo silloin. Kysyin josko voisin perjantaina jonkin verran pitää saldovapaata ja sainkin koko päivän.

Työpäivän jälkeen suuntasin keskustaan odottamaan mieskultaa ja sitten suunnistimme yhdessä Tuomaan markkinoille. Ostoksia tuli tehtyä tosi sukkelaan, siinä ei paljoa kojun eteen jääty miettimään kun kaupat jo tuli. Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty päti tässäkin tapauksessa. Yksi koju jäi käymättä, muistin vasta kotona.

Ravintola-alueella oli älyttömän pitkä jono. Ihmeteltiin mitä siinä jonotetaan ja jonkun kuulin kysyvän onko tämä glögijono. Mitähän glögiä lienevät jonottaneet, toivottavasti oli sen arvoista.

Me jonotimme katoksen alta istumapaikkaa. Taivasalla olevat penkit olivat ihan märkiä ja jalat ja selkä vaativat jo hetken lepoa. Lämmin kaakao maistui hyvälle ja sitten jaksoi jo jatkaa matkaa. 

Kolme yötä jouluun on

ja aattoon enää kaksi.

-Sari-

Auringonpaistetta ja valoa

 

Aurinkolasit piti ottaa käyttöön taas eilen ja tänään. Ulkona on ollut uskomattoman valoisaa ja valkoisten hankien hohteessa niin kirkasta. Pitkän aikaa ainoa valolähde on ollut lamppujen tuoma, joten silmälle tämä kirkkaus oli aivan liikaa.

Mieskulta on jo vapailla tai virallisesti lomautettuna, joten olemme päässeet parina päivänä käymään yhdessä lounaalla Cafe Margretebergissa. Mukavaa vaihtelua tähän kotona olemiseen, kun en ole toimistollakaan käynyt muutamaan viikkoon. 

Eilen mietin pitääkö ottaa nastakenkien lisäksi sisäkengät mukaan, mutta unohtuivat sitten kuitenkin kotiin. Liukasta oli vain täällä pihatiellä, mutta varovainen pitää nyt olla ulkona kävellessä. Paikoitellen oli isoja vesilätäköitä, jotka tänään olivat jo jäässä. Onneksi kaikki kävelyreitit oli hyvin hiekoitettu. Huomenna pitää taas miettiä kenkätaktiikkaa, pärjääkö ilman nastakenkiä vai pitääkö kantaa vaihtokenkiä mukana. 

Samettisumakki on talvella hauskan näköinen. Otin kuvan väärästä suunnasta eikä kuvassa näytä kummoiselta, mutta onpa täällä muistona talviasussaan. Otan uuden kuvan jos vielä talven aikaan Marketanpuistossa käyn.

-Sari-

Kolmas adventti

Hyvää kolmatta adventtia

Tänään tein viimeisiä joulukortteja postitettavaksi.

Kauppareissulla vein ne postin laatikkoon. Olisin ostanut 2,30 euron joulumerkkejä, mutta mistään en enää noita kranssein koristeluja merkkejä saanut. Minulla on vanhoja amaryllis-postimerkkejä joita yritän säästellä mahdollisimman pitkään, tänään raaskin käyttää niistä kolme. 

 Kyllä nyt on ulkona liukasta, aivan pääkallokeli. Eilen illalla tipahteli suuria vesipisaroita päälle, kun lumi suli puiden oksilta. Aamupäivällä sai vielä ihastella lumen peittämiä puita ja kaunista talvimaisemaa. Nyt se on vain sen hetken muisto enää. Ajeltiin Nummelaan Käsinetorilla lahjaostoksille ja samalla käytiin Cafe Neilikassa. Ruokaostokset hoitui samalla reissulla.

Vielä ensi viikko pitää jaksaa töitä pakertaa ja sitten pääsee vähän aikaa huilaamaan. Ensi vuosi tulee olemaan töissä rankka, sitä se alkaa olemaan jo nyt. Mutta me tehdään työmme yhtä sitoutuneesti kuin tähänkin asti ja parhaamme mukaan, vaikka loppu häämöttääkin jo nurkan takana.

-Sari-

Jouluiset toivotukset matkaan jo käy

 Joulukorttipajassa on verkkaisesti valmistunut kortteja, 

joista osa lähti matkaan jo tänään. 

Helistinkorttien opetteluun meni paljon aikaa, mutta joitakin joulukortteja valmistui helistinkortiksikin. Postitusta varten käärin kortin kuplamuoviin ja laitoin vähän suurempaan kuoreen. Painoa tulee ihan helposti alle 50 grammaa, vaikka kortissa on kerroksia. Omalla keittiövaa´alla mittasin painoksi 30 grammaa mutta postin vaaka näytti mukamas 80 grammaa. Uusintamittauksen jälkeen painoksi vahvistettiin alle 50 grammaa ja joulupostimerkki lätkäistiin kuoriin. Toivottavasti matkaavat perille suht ehjänä.

Vuoden aikana olen leikellyt ja muokannut erilaisia oksia, kransseja ja kuusenoksia, mutta joulutähtien valmistamiseen innostuin vasta silloin, kun korttien tekeminen alkoi olla ajankohtaista. Myös lumihiutaleita huomasin tarvitsevani siinä vaiheessa, kun niitä olisi pitänyt laittaa korttiin :)

Leikattujen osien värjääminen leimamusteella oli nopeaa, terälehtiä muotoilin muotoilutyökalulla kun väri oli hieman kuivahtanut ja kokoamisen jälkeen vielä kääntelin terälehtiä lisää muotoonsa.

Tämän vuoden joulukorttien aiheena oli useimmissa joulutähti. Joko itse tekemä tai sitten valmiina kuvana. Punainen väri näytti tänä vuonna myös pitkästä aikaa kauniin jouluiselta.

Muutamaan korttiin päätyi myös joulutonttu.

Pikkujoulupaketin tonttuja jäi paljon ensi vuoden askarteluihin.

Yksinkertaisiakin kortteja valmistui.

Kynttilälyhdyn olen tehnyt leikatusta kuviosta.

Tämän vuoden opeilla on hyvä suunnata uuteen vuoteen.

Täällä on satanut lunta parin päivän ajan hissukseen ja lumipeite on kasvanut ainakin reilut kymmenen senttiä. Minusta ja koirakaverista lumisade ja valkeat hanget ovat kauniita, mutta mieskulta tuskailee aamuisia lumitöitä että pääsee töihin lähtemään. Täällä kun tehdään lumityöt yleensä niin myöhään, ihme jos huolto päivän aikaan käy niin ihan turha odottaa ettei itse tarvitse kolaan tarttua viiden aikaan aamulla.

Lumivalkeaa joulun odotusta!

-Sari-

Ensimmäinen adventti

 Ensimmäisenä adventtina on harvoin täällä eteläisessä Suomessa näin talvisen kaunista. Lunta on satanut vähän kerrassaan ja nyt sitä on juuri sopivasti. Pakkasta on kymmenisen astetta ja posket saavat mukavan punaisen värin ulkona ollessa.

Aamulla sytytin kynttilän palamaan ja sen tuoksu on leijaillut sisällä koko päivän. Mieskulta luuli aamulla lehdenhakureissulta palatessa, että olen jo aamulla heti nauttimassa glögiä 😁

Täällä on ollut askartelutavarat levitettynä koko viikonlopun. Jotenkin on nyt takkuavaa tämä korttien tekeminen, tänään sain valmiiksi vain tämän helistinkortin. Vaikka olen pitkin vuotta tehnyt paljon valmiiksi, niin silti jotain tuntuu koko ajan puuttuvan.

Eilen mieskulta oli keilamatkalla Tampereella ja olimme koirakaverin kanssa kahdestaan iltaan saakka. Välillä maltoin käyttää koirakaverin ulkona ja syödä vähän, sitten olikin jo sauna.

Valmistin eilen valmiista kuviokartongista helppoja ja nopeita kortteja, joten useampi kabinettikortti pääsi sellofaanipussiin kirjekuoren kanssa odottamaan käyttöä. Tein myös muutamaan korttipohjaan helistinosan jo valmiiksi ja siinä menikin yllättävän paljon aikaa, vaikka piti leikata vain kuviopaperit taustalle.

Tuon kortin rusetin tekemisessä meni pitkä tovi ja juuri niitä lumihiutalestansseja joita kaipasin en löytänyt vielä mistään (ei siitä kauan ole kun ne viimeksi näin!). Kortti saa nyt jäädä vielä keskeneräiseksi ja koetan saada vielä toisen kortin tänään yhtä pitkälle koristeltua. Jospa tämä tästä pikku hiljaa alkaisi sujumaan. 

Hyvää ensimmäistä adventtia!

-Sari-