maanantai 18. toukokuuta 2026

Lintuviikko ja onnittelukortti

 Tällä viikolla BirdLife kampanjoi lasten lintuviikkoa. Olen ollut postittamassa Valmalle pop up-korttia jo kauan aikaa, ja nyt sen vihdoin sain kuoreen. Mukaan tein teemaviikon mukaisen tagin.
Korttihan on tällainen ja 
lintuaiheeseen passaakin oikein hyvin 
🦉 🐦‍⬛ 🦉

Perjantaina kuuskymppisiä viettävälle ystävälle tein samantapaisen kortin kuin huhtikuiselle päivänsankarille. Neitokainen on tällä kertaa vaaleaverikkö ja tuo Onnea -teksti on uusimpia hankintojani. Stanssi kotiutui viime viikolla ja eilen innostuin leikkaamaan jämäkartonkeja ja nyt on parisenkymmentä mustaa taustaa ja melkein yhtä monta onnea tekstiäkin. Jos tämä juuri nyt vaivaava hartiajumi helpottaa, voisin Suomen jääkiekko-ottelun aikana liimailla tekstit taustaan 🤔 

On lähtenyt peli niin vauhdikkaasti käyntiin, ettei taida mennä liimaukset kohilleen 🤣 

Tällä hetkellä tilanne Suomi - USA 2-1 🇫🇮

-~♧~

Tulppaanit kukkivat avoimena lämpimässä nurkkauksessa, johon aamupäivän aurinko porottaa.
Salmon Impression

Varjossa kukkii vain kolme tulppaania. Tänne istutin kolmea eri lajiketta, joista vain yksi lajike kukkii tällä hetkellä. Lehtiä kyllä on kasvanut.
Apricot Pride

Köynnösruusu Flammentanzin vieressä
 kukkii useampi valkoinen tulppaani. 
En muista ovatko kaikki valkoiset tulppaanini vanhaa Chrystal White lajiketta vai olenko istuttanut lisää samanlaista. Tästä tykkään kuitenkin ihan valtavasti.

Valkoisten tulppaanien vieressä kukkii kolme valkovuokkoa. Ostin nämä viime vuonna Marketanpuiston kevätmarkkinoilta ja onpa ilo, että ovat kotiutuneet tähän paikkaan.
Varjohiippaa jäi pieni mätäs aidan viereen. 
Paljon on kukkia pienessä hiipassa 🩷
Nyt keskityn seuraamaan jääkiekkoa 😊
Suomi sai juuri jäähyn 😬

Mitä parhainta viikkoa!

-Sari-

torstai 14. toukokuuta 2026

Sataa vai sataako 🤔

 🎶 💧💧💧💧💧💧 🎶

Kuuden aikoihin illan suussa kävelin pyykkituvalle ripustamaan takkia ja villasukkia kuivumaan.

Ensimmäiset sadepisarat tipahteluvat aurinkolasien linsseille ja olisin ottanut tanssiaskeleita, ellei kroppa olisi kuin puupölkyllä piesty. Olin pessyt myös tuulikaapin pikkumaton ja ripustin sen ulos tangolle. Ei muutama ylimääräinen huuhtelu ainakaan haitaksi ole. 

Eipä tuota sadeiloa kauaa kestänyt. Korvat höröllä kuuntelin pitkin iltaa ja vilkuilin räystäälle vesipisaroiden toivossa. Kerran kattopelti ropisi  muutaman sekunnin verran. Kahdeksan jälkeen yritti sataa uudelleen, mutta lakkasi taas. Kymmenen aikaan aloitti taas, nyt voimakkaammin ja vähän pidempään. Sujautin hameen päälle, otin kanisterin käteen ja menin pihalle heittelemään kanankakkarakeita pitkin poikin kukkapenkkejä. Palasin takaisin sisälle ja hymyssä suin tuumasin mieskullalle: "Sade kasteli!". 

Tämä on ensimmäinen kerta, kun sataa edes tämän verran sitten helmikuun, kun lumet suli maasta.

~♡~

Ensimmäinen tulppaani kukkii 🩷
Näiden tulppaanien piipot oli syöty, mutta selvisivät silti.

Iltapäivällä oli lämmintä. Vanha ulkolämpömittari näytti +20°C, naapurin digitaalinen metsän siimeksessä +18°C. Oli vaikea pukea sopivasti päälle. Pusero päällä tuntui viileältä, takki päällä tuli jo kuuma. Aurinko pysytteli pilvien takana piilossa ja puut pysyivät uljaana paikoillaan. Monen tuulisen päivän jälkeen oli aavemaisen pysähtynyt tunnelma. 
Sorasta kasvoi ensin yksi pikkuinen orvokin kukka.
 Eilen huomasin vierellä toisen pikkuriikkisen kukan. 
Tänään olivat jo yhtä isoja nämä pikkuiset 💛

Luulisi, että tänään kaikki on mennyt vähän niin kuin ohi, mutta silti olen kiinnittänyt huomion pieniin tai hassuihin asioihin. Kun tulimme aamukävelyltä koirakaverin kanssa kotiin, näin syrjäsilmin akileijan lehdellä jotain. Luulin sitä ensin multakikkareeksi, mutta palasin katsomaan tarkemmin. Osoittautui eläimeksi ja vieläpä kauniin väriseen suojakuoreen pukeutuneeksi.
Akileijan lehtiruusukkeesta pilkisti pieni musta, kuin pippuri.
Olikin lähemmin tarkasteltuna  kaunis sininen kuoriainen.

Pihatiellä katse kiinnittyi tällä kertaa valkoiseen läiskään. Sehän näyttää selvästi terrieriltä, Tintin Milou koiralta. Siinä se tepastelee muina koirina ja toivoo, ettei kukaan astu päälle. 

~◇~

Tällä viikolla on ollut jo selkeästi parempi olo.

Yskänpuuskia edelleen, mutta voimat alkavat palautua. En ole jaksanut pestä nyrkkipyykkiä pitkään aikaan ja muutama pusero on odottanut kauan aikaa pesua. Nyt ne on pesty ja samalla pesin muutakin, mitä en koneeseen laita. Tällaisista pienistä saavutuksista tulee hyvä mieli, varsinkin kun tietää, miten paljon huonoina päivinä ne vaativatkaan ponnistelua.

Vaikka aamulla joka paikkaa särki kuin olisi puuhalolla mätkitty, kävin kaupassa ja lounaalla. Eddyltä loppui ruoka ja minua houkutti lounaslistan porsaanposket 🐷 Keittona ollut maa-artisokkakeitto oli myös herkullista. Sellaista paksua ja rakeista eikä laihaa liemikuutiolta maistuvaa lirua, jollaista valitettavasti joissakin paikoissa tarjotaan. Menee hyvä raaka-aine piloille.
Maa-artisokkakeittoa 😋

Lumikin kauneutta olen saanut ihailla oikein kaksin verroin. Kumpikin lumikki selviytyi talvesta ja kukki useamman päivän. Toisen terälehdet karisivat kastellessa ja toisen putosivat maahan, kun hipaisin kukkaa kädellä. Mutta mitä ihmettä! Tuoltahan pilkistää vielä kaksi lumikin kukkaa lisää 🤗
Yllätyskukat 🤍🤍

Tällaisesta tuplaonnesta en uskaltanut haaveillakaan, vaikka tiesin, että lumikki voi levitä laajallekin alueelle.
Tuntuu kuin olisi jo perjantai 😊

-Sari-

sunnuntai 10. toukokuuta 2026

Toukokuun toinen sunnuntai

 Aurinkoista äitienpäivää
tänään vietetty ❣️ 

Marketanpuistossa kukkii magnolia

Aloitin äitienpäiväsunnuntain bongailemalla lintuja lähes 1,5 tuntia viereisen puiston reunamilla. Aika kului rattoisasti lintujen elämää seuraillen, havaittuja lajeja muistiin kirjaten ja lemmikkejä ulkoiluttavien naapureiden kanssa jutellen.

Yllättävän monta lintulajia tuona aikana näkyi tai kuului, lähes 15. Lähimetsikön puuhun lennähti käpytikka just sopivasti, kun lähdin kotoa kiikarit kaulalla. Yllättävin bongattava oli yli lentänyt haikarapari, joita ensin kurjiksi epäiltiin. Mutta ääni paljasti harmaahaikaroiksi. 

Enemmänkin olisi listaan lajeja lisättävänä ollut, jos olisin laulusta kaikki pikkulinnut tunnistanut. Ainoastaan peippo ja kaulushaikara olivat varmoja äänihavaintoja valtaisan liverryksen joukosta.

Iltapäivällä suunnattiin Lohjalle voimistelijoiden kevätnäytöstä katsomaan ja varsinkin Maian ryhmän esitystä. Reippaasti ja topakasti hän esityksestä suoriutui 🩷
Esiintyjä vaaleanpunaisissa

Mea muisti lähtiessämme antaa
piirtämänsä kuvan koirasta ❤️
Heidän pihatien varrella kukkii keltavuokko.
Äitienpäiväkimpussa olikin 
valkovuokkojen sijaan keltavuokkoja 💛

-Sari-

maanantai 4. toukokuuta 2026

Melkein irkkunachoja

 Ennen vappua tuli mieleeni aikoinaan tekemäni irkkunachot. Etsin netin syövereistä ohjetta, ja yksi linkki johdattikin Pikku Kepposen blogiin. 

Kepposkan linkittämään blogiin ei enää ohjetta päässyt katsomaan, enkä itsekään muistanut mistä blogista tämän perunaherkun olen joskus löytänyt. Muistan ainoastaan, että perunat pestään kuorineen ja leikataan lantin ohuiksi siivuiksi, laitetaan kulhoon öljyn sekaan ja maustetaan savupaprikalla. Sitten paistetaan uunissa rapeiksi ja päälle jauhelihaa ja jotain muuta ja kuorrutetaan juustoraasteella. Ja vielä hetkeksi uuniin.

Netistä löytyy paljon perunapelti nimellä perunaherkun ohjeita. Ehkä lähinnä irkkunacho-ohjetta löytyy Anna-lehden nettisivuilta tämä ohje. 

Päätin tehdä irkkunachoja reilusti, sillä yhdestä pellillisestä ei muistini mukaan kahdelle nälkäiselle riitä ilman lisukkeita. Perunalantteja tuli lopulta niin paljon, että niistä riitti kolmelle pellilliselle. Olin varannut myös reilusti jauhelihaa ja pari pussia pieneksi palasteltua pekonia.
Olin varautunut käyttämään ruoan valmistukseen reilusti aikaa vappupäivänä. Mutta suunnitelmat muuttuivat, kun kävimme pidemmällä autoajelulla. Jotta pääsisin vähemmällä pilkkomisella ja syötävää tulisi jokaiselle pellille riittävästi, nappasin ostoskärryyn Tuorrekset tomaattisalsaa. Tässä kohtaa 👍 omalle kekseliäisyydelle 😊 ajan säästämiseksi.

Ei olisi yksi paprika ja puolikas sipuli riittänyt.

Ruskistettu jauheliha, paistinpannulla paistettu paprika ja sipuli, tomaattisalsa ja juustoraaste puolisen tuntia noin 200 asteisessa uunissa paistuneiden perunoiden päälle ja hetkeksi vielä takaisin uuniin muhimaan.
Keittiössä olikin lopulta hulinaa, kun mieskulta teki kasvispellin ja pekoniin käärittyä parsaa ja itse sukkuloin omien peltieni kanssa. Meillä ei ole kiertoilmauunia, mutta hyvinhän nuo valmistuivat sulassa sovussa vanhanaikaisellakin sähköuunilla.
Nachomaisen rapeita ei perunoista tällä tavalla valmistettuna tullut, mutta hyvää oli ja ruokaisaa myös. Päällisiä suunnitellessa vain oma mielikuvitus ja makunystyrät on rajana. Valmistin pikaisen kastikkeen sekoittamalla muutaman tipan Poppamiehen Classic Hot saucea ja muutaman sentin töräyksen sinappia kermaviiliin.

Lauantaina ja sunnuntaina nappasin tuollaisen parsapekoninipun aamupalaksi, kun en muuten olisi malttanut syödä askartelun lomassa. Tälle päivälle jäi vielä kasviksia ja irkkunachoja lounaaksi, ja niitä lämmitettiin myös lauantaina kermaisten kanaleikkeleiden kanssa syötäväksi. Viime viikolla tein useampana päivänä teeleipiä, johon tuli saman verran kaurahiutaleita kuin vehnäjauhojakin. Mausteeksi laitoin pari teelusikallista kuivattua timjamia. Yritin käyttää viimeiset jauhot pussista pois, mutta vielä niitä jäi. Ihan heti en kuitenkaan teeleipiä aio lisää leipoa 😆 Pitänee yllättää mieskulta joku ilta taas letuilla 😋

Tuntuu niin kivalta, kun on jaksanut taas puuhastella kyökin puolellakin. Jokohan sitä uskaltaisi ääneen lausua, että huhtikuinen flunssa on voiton puolella.


Kivaa viikkoa!

-Sari-

sunnuntai 3. toukokuuta 2026

Sunnuntailounaalla

 Sunnuntailounaalla ei olla käyty viikkoihin, kun Oittaan ulkoilukeskus oli kiinni huhtikuun. Tänään vinkkasin mieskullalle, että lounasta on taas tarjolla ja hän innostuikin ajatuksesta. Kunhan ennätetään takaisin ennen Suomen jääkiekkopelin toisen erän alkua.

Ensin poikettiin Marketanpuistossa, josko vanha rouva nyt kukkisi. Ei vielä, nuppuset ovat vasta avautumassa.
Magnolia 3.5.2026

Magnolian sijaan sain nauttia
kirsikkapuiden kukkapilvistä.
Kirsikka 3.5.2026

Oittaalla oli hyvin rauhallista. Ruokailijoita oli muutamia, rannalla jokunen henkilö ja Angry Birds - puistossa oli hiljaista.  Uuden rakennuksen läheisyyteen oli ilmestynyt pienen rakennuksen perustukset. Saa nähdä mitä siihen pystytetään 🤔
Kukkakaali-tryffelikeitto

Kotimatkalla huomasin pellolla korkean heinikon keskellä kaksi kurkea. Koskaan aiemmin en ole niin lähellä kotia kurkia nähnytkään. 

Olipa mukava päätös tälle vappuviikonlopulle.

Huomiselle toivon ennustettua vesisadetta, sellaista kunnon kastelevaa ja puhdistavaa. 

Tänään aamupäivällä oli ropsauttanut vain muutaman vesipisaran. Lämmintä oli vielä +18°C, kun aurinko pääsi paistamaan. 

🌸🌸🌸🌸🌸

-Sari-

perjantai 1. toukokuuta 2026

Erilainen vappukukka

Mahottoman lämmin vappupäivä 🌞

Lämpömittari kapusi iltapäivästä +21 asteeseen, Salossa jopa +21,8 asteeseen. Viimeksi näin lämmin vappu on tilastojen mukaan ollut vuonna 2008, jolloin mieskullan kanssa vietettiin ensimmäistä yhteistä vappua. Kumpainenkaan ei muista, miten sitä vappua vietettiinkään 🤔

Koirakaveri kävi päivälenkillä tänään mieskullan kanssa, joten pääsin yksin tutkimaan luontoa. Vielä ei ollut puhjennut ensimmäiset tuomen kukat.
Vaahteraankin oli tullut ensimmäiset kukkanuppuryppäät.

Rentukka ojalla täynnä nuppuja.
Sunnuntaina viimeistään nämä ovat jo kukassa.
Pyysin, josko käytäisi ajelulla Marketanpuistossa katsomassa, onko magnoliaan avautunut jo kukkia ja bongaamassa perhosia. Ensimmäinen perhonen lenteli jo matkan varrella ja muutaman perhosen näin perilläkin.

Korkealla latvassa oli muutama magnolian kukkanuppu avautumassa.
Koska oli niin ihana päivä, kiersimme hetken aikaa.
Alhaalla Marketanpuiston puolella emme käyneet.
Isomman lammen toisella puolella oli kiva istuinalue ja narsissipenkki. Kiersimme lammen ja istahdimme hetkeksi testaamaan istuimia.

Jatkoimme vielä nurmikon poikki puutarhamyymälää kohti ja palasimme Cafe Margretebergin ohi takaisin autolle.
Pienen lammikon luona oli västäräkkejä 
ja lintuja kävi lammessa juomassa.

Kirsikkapuu punertaa jo.
Voi kevätkukkien paljoutta! 
Kaikkialla oli hurmaavia väriläiskiä. 





Luulin, että ajettaisiin suoraan Marketanpuistosta kaupan kautta kotiin ja pukeuduin vain t-paitaan eikä mukana ollut mitään pitkähihaista. Mieskulta kuitenkin yllätti ja ehdotti päiväkahvia Cafe Merenneidossa. Epäilin, löytyykö sieltä näin kauniina päivänä autolle parkkipaikkaa. 

Uimarannalla oli paljon porukkaa ja jäätelökioskilla riitti asiakkaita jonoksi asti. Jonottaa saatiin myös hetken aikaa Merenneidossa. Tämä päivä olikin hyvää harjoitusta nuorelle henkilökunnalle kesäpäivien ruuhkia ajatellen. Mieskulta otti vain kahvin, minä nautin myöhäisen aamupalan ja valitsin ison kaakaon täytetyn croissantin kera. Kyllä oli ihanaa istua meren äärellä, ihmisten ja koirien ympäröimänä. Olenkin viettänyt lähes kolme viikkoa vain kotona, joten ihmisten paljous oli melkein yhtä hämmentävää kuin koronasulun jälkeen.

Sykähdyttävin vappukukka löytyi kuitenkin läheltä,
omalta takapihalta yllättäen näin pian.

Lumikki kukkii jo
🤍🤍🤍🤍🤍
Eilen huomasin toisenkin lehtisykerön,
molemmat lumikit ovat elossa.
Etupihalla yllätti kotiin palatessa orvokki soralla.
En aamulla sitä huomannut, kun kastelin kukkia.
Tulppaaneissa on nuppuja.
Tänään oli ilon ja onnen päivä ❣️

Taianomaista toukokuun alkua!

-Sari-