Joulukuun neljästoista

Sataa, sataa ropisee.

Jäälyhdyt sulavat.

Tänään töiden lomassa sain viimeisteltyä pikakorttini.

Käytiin juuri viemässä ensimmäinen erä joulukortteja postiin

ja samalla ostin valmiiksi ensi vuotta varten joulumerkit.

Kun ne punatulkut on vaan niin suloisia 💖

Nää kaverukset on myös niin suloisia 💕

Kuusen alla on kummaa puhinaa, 

karvaisen kuonon jouluista tuhinaa.

heilahtaa kuusen katveessa tassu,

kurahtaa vihreän varjossa massu.

Joulukarhu on asialla,

oksien peitossa kuusen alla.

Karhulla mielessään jouluiset ilot,

purkki ja lahjat ja omenakilot.

Siksipä heilahtaa karvainen tassu,

siksipä kurisee massu

että on tarpeen hetkinen vartoa

odottaa, paastota, punoa vartoa.

Jälkeen koulun on odotus joulun

kaikkein kauneinta maailmassa.

Karhun mielessä joulu väikkyy,

kynttilän valo silmissä läikkyy.

Mieli on auvoinen, mieli on avoin,

viettääkseen joulua jouluisin tavoin.

-Elina Karjalainen-

Joulukuun kolmastoista

 Hyvää Lucianpäivän iltaa! 

Valoa tähän pimeyteen taas kaipaakin.

Onneksi vielä on lunta maassa.

Hiphurraa saan ainakin muutaman kortin tänään kuoriin.

Tähtitaivaalla loistaa kuu ja joulupukki poroineen rientää 

jo taivaalla kohti kaikkia maailman kilttejä lahjoineen.

Lumisadetta ja tähtisumua taivaalla.

Muutamaan korttiin leimasin värssynkin.

Aamulla heräsin aikaisemmin, jotta ennätän leimata

korttien sisäpuolelle tervehdyksen ja hyvän

uuden vuoden 2022 toivotuksen.

Juokse, porosein

poikki vuoret, maat.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

-Sari-

Joulukuun kahdestoista

 Hyvää kolmatta adventtia!

Tänään piti kirjoitella kortteja valmiiksi,

mutta kortit ovat vielä keskeneräisiä.

Ja osoitteetkin olen laittanut hyvään talteen,

joutui tovin etsimään, ennen kuin löytyivät.

Aamupäivällä käytiin ruokakaupassa ja sitä ennen kävin varastoon lisää kaksipuolista teippiä, niitä isoja rullia, pahvirasioiden päällystämistä varten. Eilinen ilta kului yhden pienen laatikon päällystämiseen mutta yllättävän paljon kului mokomaan teippiäkin. Kun inspiraatio yllättää, ei silloin pääse tarvikkeita ostamaan, vaan varastoa pitää olla - nyt on varmaan kahden vuoden tarpeeseen 😁

Ennen kauppaan lähtöä tarkistin puuroriisitilanteen, alkoi nimittäin tekemään niiin paljon mieli joulupuuroa. Vielä löytyi yhden puuron tarpeeseen viime vuonna ostamaani riisiä. Askartelujen välissä laitoin puuron hautumaan ja vuorotellen mieskullan kanssa käytiin puuroa hämmentämässä. Ei palanut pohjaan Ü

Koristelin puuron kanelitangolla ja tähtianiksella.

Joulu on taas, joulu on taas,

kattilat täynnä puuroo.

Joulu on taas, joulu on taas,

kattilat täynnä puuroo.

Nyt sitä saa, nyt sitä saa

vatsansa täyteen puuroo.

Nyt sitä saa, nyt sitä saa

vatsansa täyteen puuroo.

Joulu on taas, joulu on taas

voi, kuinka meill´ on hauskaa.

Joulu on taas, joulu on taas

voi, kuinka meill´ on hauskaa.

Lapsilla on, lapsilla on

aamusta iltaan hauskaa.

Lapsilla on, lapsilla on

aamusta iltaan hauskaa.

Joulukuun yhdestoista

 Pakkaset lauhtuivat ja joulutunnelma katosi kuraisten teiden myötä jonnekin piiloon. Lie pujahtanut tonttuovesta odottamaan kauniimpia päiviä, jotka toivottavasti palaavat jouluun mennessä.

Tänään kyläiltiin kuopuksen luona ja siellä oli myös esikoinen perheineen. Mean kanssa leikittiin hetken aikaa maatuskoilla. Muistan miten itsekin tykkäsin lapsena avata maatuskoita ja koota ne taas sisäkkäin. Minulla taitaa olla tuolla eteisen arkussa oma maatuskani vielä tallessa 💗

Kuopus sai siskoltaan lahjaksi alpakankarvaisen alpakan.

Ylimmän kuvan alpakat ovat tylleröisen ja paaperoisen.

Tuo alpakan villa on niin suloisen pehmeää!

Kakkukahvit nautittuamme meidän piti lähteä 

kaupan kautta kotiin ja valmistautumaan saunaan.

Kiitos mukavasta päivästä

 Kuta pienempi itse on,

sitä isompi joulu tulee

-Tove Jansson-

Joulukuun yhdeksäs

 Mehiläisvahakynttilät

Niinhän se joulubasaarin kynttiläpaja ja mehiläisvahan tuoksu jäi mieleen kummittelemaan eikä hiljennyt kuiskaukset korvaan, ennen kuin tilasin kilon mehiläisvahalevyjä!

Sunnuntaina keräsin kimpsut ja kampsut kassiin ja suunnistin kerhohuoneelle puuhastelemaan.

Yksinkertaisimmillaan riittää kynttilätarvikkeiden eli vahalevyjen ja sydänlangan lisäksi sakset ja veitsi, jolla leikata levyt kahtia. Minä varustauduin vielä hiustenkuivaajalla ja kuumuutta kestävällä askartelualustalla. 

No kerhohuoneella huomasin, ettei sitä veistä tullut pakattua mukaan ja kipaisin hakemassa vielä kotoa mattoveitsen. Samalla otin leivinpaperia ja vanerilevyn, joiden päällä ajattelin leikata levyt (lopulta leikkasin ne pakkauspahvin päällä).Takaisin kotiin kannettavaa olikin lopulta muovikassillinen, vaikka luulin vähin tarvikkein pärjääväni.

Hiustenkuivaajalla ei kovin kauaa tarvinnut levyä kuumentaa.

Levyn hieman pehmennyttyä laitoin 

melkein levyn reunaan langan....

,,,ja sitten käänsin levyä  napakasti langan päälle.

Vähän matkaa käärin levyä sormin ja sitten lopun

saikin rullata pullapitkon letin tapaan ronskin ottein.

Ja käsiin jää oikein ihana hunajainen tuoksu Ü

Meillä ei tänä vuonna poltettu perinteeksi tulleita sinivalkoisia

kynttilöitä itsenäisyyspäivänä vaan kello 18 sytytin kaksi 

Festivo-kynttiläjalkoihin laittamaani mehiläisvahakynttilää.

Näillä pakkasilla (alimmillaan lähes -20 C) olisi kiva tunnelmoida kynttilöitä polttaen, mutta meillä lämpöpattereista otettiin säätöjä varten termostaatit pois ja patterit hehkuvat kuumina. Sen verran tukalaa on, että välillä on pidettävä ikkunaa auki ja päästettävä raikasta, viileää pakkasilmaa sisään. Makuuhuoneen patterikin lämpiää taas kahden vuoden tauon jälkeen (virtaus oli jätetty edellisen säädön jälkeen kiinni) ja yöt ovat meikäläisellä tukalia kuin kesähelteellä. Mieskulta lämmöstä tykkää.

-Sari-

Joulukuun kahdeksas

 Hyvää suomalaisen musiikin päivää,

Jean Sibeliuksen syntymäpäivää

ja 

hyvää syntymäpäivää kuopukselleni 💓

Jean Sibelius

Kuvia Ainolasta muutaman vuoden takaiselta käynniltä.

Ainolan kirjasto, tuossa oikealla alanurkassa

Janne istui tuolilla ja tuprutteli sikariaan.

Jannen työpöytä.

"Älkää koskaan kirjoittako

mitään tarpeetonta nuottia,

sillä jokainen nuotti

pitää elää."

-Jean Sibelius_

Joulukuun seitsemäs

 Joulusukka

Askartelupikkujoulujen toinen Piian ohjeistama tekniikkakortti oli joulusukka. Korttipohja on leikattu sabluunan avulla samoin sukan osat (peilikuvana).Näitä oli niin mukava tehdä. Ohjevideota jälkeen päin eräänä iltana katsellessani leikkasin kerralla kolme korttipohjaa ja myöhemmin vielä kolme lisää ja ne vein mukanani Mealle viime kerralla. heillä käydessäni.

Tuota keskimmäistä katsellessani rallattelen "Huopikkaat, huopikkaat". Samoin toissa iltana koirakaverin kanssa iltalenkillä ollessamme aloin miettimään huopikkaita, kun pakkaslumi narskui jalkojen alla lumihiutaleiden sakaroiden katkeillessa (kuinka tuo ääni tuokaan mieleen monta muistoa lapsuudesta). Huopatöppöset olisivat hyvät ja lämpimät jalkineet näillä pakkasilla (nyt -14 C näyttää mittari), jos vain olisi lunta.

Nuorena tuli käytettyä huopikkaita talvella jatkuvasti ja kerran yläasteella huomasin luokassa, että huopikkaat jalassa olin kouluunkin mennyt. Tuohon aikaan meillä ei ollut vielä sisävessaa ja aamulla olin käynyt ulkohuussissa huopikkaat jalassa. Kaipa sitten oli koulubussille tullut niin kiire lähtö, ettei huomannut tarkistaa miten oli pukeutunut. No eipä ainakaan tuona päivänä sisällä tai välitunnilla ulkona varpaitani paleltanut 😂

Pitäisiköhän toivoa pukin konttiin pinkit huopikkaat😍

Ja ehottomasti ilman kumipohjallisia!

-Sari-