lauantai 26. helmikuuta 2022

Saunapuhtaana

 Vihdoin päästiin saunaan, tuntuu niin mukavalta saunapuhtaana seurailla askarteluliveä. Kahtena edellisenä lauantaina saunan ovi on pysynyt visusti kiinni, kun sähkölukko ei auennut. Tämän verran meni aikaa, ennen kuin huolto osasi ajastaa ajat oikein.
Tänään nousin viideltä ylös ja käytin koirakaverin ulkona. Illalla jäi viimeinen lenkki tekemättä, kun kaikkia väsytti. Olipa tiet jäässä ja muhkuraiset. Eikä niiden kunto tämän päivän aikana ole kohentunut. Istuskelin aamulla olohuoneessa ja katselin pävän valkenemista. Takapihalla kävi mustarastas etsimässä syötävää. Samaan aikaan myös rusakko kävi kääntymässä melkein ulko-ovella asti. Nopeasti loikki takaisin sinne mistä tulikin.
Oja on paikoitellen sula ja vesi virtaa siinä.
Kävin päivällä yksin kävelyllä katsomassa, mitä tuhoa tiistain
lumimyräkkä painavine lumimassoineen sai aikaan puiston varrella.
Monta puun runkoa oli kaatunut ja katkennut polun päälle.

Ja lähikuusesta oli myös katkennut monta oksaa.
💙💛

-Sari-

torstai 24. helmikuuta 2022

Lumesta taas asiaa

 Eilen ihailin lumisia maisemia iltalenkillä pikku pakkasessa. Tänään aamulla tuuli pöllytti lumet puiden oksilta 
ja myöhemmin satoi taas vettä.

Keijonpäinänä tiistaina pyrytti sakeana lunta ja tuuli kovaa. Aidan päältä oli jo edelliset lumet sulaneet pois, joten tästä näkee miten paljon nyt lunta tuli lisää.
Olohuoneen ikkunasta ulos katsoessa näkyy vain lumimuuri. Räystään alle on kasautunut lunta pitkälti toista metriä.
Takapihalle on käynti kapean lumikanjonin läpi.
Katolta valuu alas lumilauttoja.
Ennen seuraavan lumisateen saapumista.
Väriterapiaa viime viikonlopun tulppanikimpusta.

-Sari-

lauantai 19. helmikuuta 2022

Helmikuun viimeiselle viikolle

 Helmikuu on yleensä ollut kylmin kuukausi, mutta ei tänä vuonna. Tällä viikolla on monena päivänä takki ja turkki märkänä tultu koirakaverin kanssa kotiin lounaslenkiltä, kun vettä on satanut kaatamalla. Torstaina taisi sataa koko päivän ja tiet lainehtivat.

Onneksi satoi vetenä, sillä lunta on jo riittämiin. Valtteri-myrskyn aikana ja jälkeen satanut lumi on kyllä huvennut ja lumihanget mataloituneet paljon. Tällaiselta näytti meidän takapihalla viikko sitten. Myöhemmin katolta tippui kaikki lumet alas (takapihan puolelta) ja räystään alla on nyt vieläkin korkeampi lumipenkka. 
Tänään meinasin käydä tekemässä takapihalla vähän lumitöitä. Pitää saada jonkinlainen kulkureitti oven kohdalta puistoon päin. Ainakin oven eteen levinneet lumikokkareet pitää heitellä pois ennen pakkasia, jotta saan oven kokonaan aukaistua. Tänään on vielä lämpötila nollassa ja lumi toivottavasti pehmeämpää. 
Tälle päivälle oli paljon muutakin suunnitelmaa, mutta silmät ristissä tässä seurailen olympialaisia. Illalla nukahdettiin ennen kahdeksaa ja heräsin joskus kymmenen aikoihin. Sitten en enää nukahtanutkaan kuin vasta aamulla ennen kuutta, sen jälkeen kun mieskulta oli lähtenyt jo (yli)töihin. Valvoin siis koko yön olohuoneessa istuen, pari tuntia kävin väillä sängyssä makaamassa ja yritin nukahtaa.

 Katselin puoleen yöhön saakka olohuoneen ikkunasta näkyvää kuuta ja syreenin oksilla kimaltelevia lasihelmiä. Oli niin kaunista ja olin niin onnellinen, että sain tuonkin luontohetken kokea. Nyt ulkona sataa hentoisesti lunta ja takapihalla on pyrähtänyt mustarastas, harakka ja sini- ja talitiaisia.

Tällaisilla eväillä aloitin eilen viikonlopun vieton. Keittiössä odotti sushiateria, mutta silti pakersin töitä yli viiteen nälkä vatsassa kurnien. Mieskulta yllätti vielä suklaisella makealla, kuulema jälkiruokaa tarjosi 💖 Kävipä Eddyn kanssa pitkällä lenkilläkin, ettei minun tarvinnut enää käydä illalla sitä ulkoiluttamassa.
Nyt tormakoidun ja menen katsomaan takapihalle, pystyykö lumentyönnin tuohon lumipenkkaan sittenkään. Lumilapio kun on auton takakontissa ja auto Kirkkonummen rajamailla. Samalla mietiskelen, miten voisin vuorostani yllättää mieskullan. Paistaisinkohan lättyjä, niitä olen suunnitellut tekeväni jo pidemmän aikaa ja tiedän, että niistä mieskulta ilahtuu takuuvarmasti.

Kivaa lauantaita!

-Sari-

tiistai 8. helmikuuta 2022

Lumimarkiisi

 Katolle on kerääntynyt paksulti lunta ja päivällä lämpötila oli ulkona nollassa. Lumi sulaa ja valuu katolta alas muodostaen lumimarkiisin ikkunan (ja koko rakennuksen) eteen takapihalla.
Lumi ei ole ihan ovessa kiinni, kuva vääristää syvyyden.
Naapuri oli tiputtanut omalta puoleltaan lunta jo maahan.
Yllä samantapainen tilanne kaksi vuotta sitten 8.2.2019 
ottamassani kuvassa samasta kohtaa ulko-ovelta.
Olin varma että päivän aikana tuo lumi putoaa maahan itsekseen, mutta ei vielä vaikka lumi sulaa edelleen. Alhaalla ylemmässä kuvassa aamun tilanne ja alemman kuvan otin töitten jälkeen iltapäivällä viiden aikoihin. Joitakin senttejä on valunut lisää tuo "markiisi" alaspäin.

Hanki kantoi tänään tuon koirakaverin. Eddy kieriskeli hangella oikein nauttien sen karheudesta ja jyrkässä mäessä vallan "laski mäkeä" ja sitäkös ihmetteli kun valui alaspäin 😄

Toivottavasti pakkasaamun jälkeen hanki kantaa meikäläisenkin, niin päästäisiin huomenna lounaslenkille hankia pitkin. Kävelytiet ovat taas jäiset eikä hiekoituskalusttoa näy. Tosin nyt sataa lunta jään päälle ja jos lumi olisi kosteaa, jäisi se kiinni tuohon jääpintaan ja ei olisi enää niin liukasta. 

Meillä jatkuu etätyöt ainakin tämän helmikuun loppuun ja niiiin toivon että maaliskuu sulattaa lumet nopeasti tai ainakin ettei liukkaita kelejä ole lähes joka ikinen päivä.

Turvallista matkaa jääteillä!

-Sari-

lauantai 5. helmikuuta 2022

Runebergin päivän iltaa

 Lunta on eilisen iltapäivän jälkeen satanut taas paljon. Meillä ei ole vielä lunta pihateiltä aurattu ja oli oikein ihanaa kävellä saunasta kotiin lumen keskellä polkua pitkin.

Etupihalla ulko-oven edestä mieskulta työntää lumet pois.
Pihatiellä ei ole tänään juurikaan kuljettu, 
vain vähän on tässä meidän nurkilla polkua tullut.
Mäessä on kävelty tänään enemmän,
polkua on tampattu useamman kerran.
Kun tultiin saunasta, satoi vettä.
ja hetken päästä satoi lunta.
Katoilta vois jo lumet pudottaa pois. Varsinkin jos
ensi viikolla lumi sulaa ja kastelee taas varaston.
Yöllä pitäisi olla pakkasta ja pilvetön taivas.
Huomenna saadaan lisää lunta.👻

Tämä ilta menee askartelulivejä katsellen ja kuunnellen. Juuri nyt Korttipajan Heidi askartelee ruusuista tagikorttia ja seitsemältä alkaa Nurkkaanajetun Miian paitakorttilive.

Mukavaa lauantai-iltaa!

"Viel´ uusi päivä kaikki muuttaa voi"
-J. L. Runeberg-

sunnuntai 30. tammikuuta 2022

Umpihangessa

 Mieskulta nukkua tuhisee päiväunilla. Teki tämän viikonlopun ylitöitä ja tälle aamulle oli laittanut herätyksen jo kohta neljän jälkeen (oli herännyt kuitenkin jo kolmen aikoihin), jotta ennättää kolata autolle ajoväylän parkkiruudusta. Oli joutunut tekemään lumityöt ihan tielle saakka, jotta pääsi töihin lähtemään. Meillä huolto taisi käydä auraamassa pihatiet joskus iltapäivän puolella. Takapihan pöydältä näkyi aamulla hyvin kuinka paljon eilisestä iltapäivästä (puoli kahdesta) alkaen oli satanut. 
Eilen iltalenkillä Edi nautti Valtteri-myrskystä täysin rinnoin. Hassu koira. Mitä tuulisempaa ja lumisempaa on, sitä enemmän se nauttii ulkoilusta ja on oikein innoissaan. Kääntää kuonon tuulensuuntaa kohti ja haistelee raikasta ilmaa 😁 

Tänään tarvottiin puistolenkillä umpihangessa ja vatsakarvoihin tarttui kunnon lumikokkareet, kun syöksyi hankeen lumipallon perään. Tuossa kuvassa niitä olohuoneen matolle sulattelee.
Tänään bongailin lintuja vain puistolenkillä hetken ajan ja senkin tuossa ihan talon kulmalla. Siellä naapurin takapihan aidan ympäristössä oli ainakin seitsemän mustarastasta ja kymmenkunta tali- ja sinitiaista. 

Omalla takapihalla ja syreenien oksilla kävi myös tiaisia pyrähtämässä ja yksi nuori mustarastas istuskeli myös hetken pihalla ja aidan päällä ympärilleen katsellen.
Oman pihan lintuja en laskenut, vaikka olohuoneessa istuinkin Australian avoimen miesten tennisfinaalia seuraten (no en koko reilua viittä tuntia) ja Areenasta Mieheni vaimo -sarjan jaksoja katsellen (kun mieskulta lähti töihin ja lähtiessään herätti, tuumailin olevan sopiva aika katsoa sarjan ensimmäinen jakso, mutta katsoinkin tänään kaikki jaksot).
Eilen oli aikomus siivota työtason alta kahden etätyövuoden pölyt, mutta teinkin sen vasta tänään. Samalla siivouspuuskalla imuroin ja lopuksi vielä luuttusin keittiön lattian. Nyt kun tuli lunta ja ensi viikoksi on luvassa pakkasta, raaskin viimeinkin laittaa puhtaan vaalean maton keittiön lattialle.

Eilen sen sijaan innostuin "siivoamaan" paperijämiä eli stanssasin erilaisia kuvioita valmiiksi varastoon. Sitä puuhaa riitti koko päiväksi ja riittää kyllä useammaksikin päiväksi, mutta eilen otin käsittelyyn vain valkoiset paperit, joista jää suikaleita, kun leikkelen tageja aanelosesta. Miia piti tiistaina askarteluliven ja jos liven mukaisia kortteja innostun joskus kokeilemaan, niin on ainakin niitä valkoisia osia jo pino varastossa. Tein myös Piia Paperiin tilauksen, kun olin joskus muinoin pari tuotetta ostoskoriin siirtänyt ja ne siellä vieläkin olivat ja muutaman uuden stanssin ensi viikon askarteluliven teemaan vielä ostoskoriin klikkasin.
Niinpä vain tämäkin viikonloppu meni nopeasti ja vielä terveenä. Tiistaina oli pakollinen käynti toimistolla (oli oikein kivan näköiset meidän uudet tilat) ja jäljestä päin sain ilmoituksen, että olin mahdollisesti siellä altistunut koronavirukselle. Ois ollu kurja saada töistä koronatartunta, kun en vapaaehtoisesti toimistolla käynyt. Tällä viikolla sain myös kuulla, että tätini oli ollut virusta vahvempi ja päässyt pois sairaalasta 💓

Ensi viikolla tervehditään helmikuuta 😘

Iloa piteneviin päiviin!

-Sari-

sunnuntai 23. tammikuuta 2022

Viikonlopun askarteluja

 Silloin kun askartelukärpänen iskee, niin ei sitä pidä nujertaa.

Mieskulta oli eilen keilaamassa ja minulla meni aurinkoinen lauantai sivu suun, kun keskityin makuuhuoneessa leikkelemään stansseilla erilaisia sydämiä. 

#Nurkkaanajettu inspiroi taas, kun Miia askarteli parituntisen verran livenä Ystävänpäivä-aiheisesti sydänkortteja ja siinä menikin torstai-ilta mukavasti liveä katsellen. Lauantaiaamuna katselin stanssejani sydämen kuvat silmissäni ja aika monta erilaista sydämiä sisältävää stanssia löytyikin. Enkä niitä kaikkia edes käyttänyt ja kaikkia vielä löytänytkään.

Tällaisen kortin sain eilen valmiiksi Miian korttia mukaellen. 
Tähän tuli käytettyä erilaisia sydämiä - paljon 💗
Tämä kävisi hyvin kukista pitävälle ystävälle.
Tänään kävin pitkästä aikaa kaupassa. Sain hankittua kalenterin kansien väliin tämän vuoden sivut kirjakaupasta (ja yksi stanssi alesta tarttui mukaan myös Ü). Mukana oli aiemmin askartelemani taskukortti ja siihen mallailin ruokakaupan karkkiosastolla erilaisia suklaita ja etsin taskuun parhaiten käypäsiä. Löysin pari erilaista ja niiden innoittamana askartelin pari taskukorttia lisää.
Noihin aiemmin tekemiini löytyi tuommoiset KitKat-levyt.
Toinen sopivan levyinen oli korkeampi mustikkasuklaalevy.
Nämä löysin Cittarista, jos joku miettii mistä lähteä etsimään.

Kartonkikokoelmissani ei ole enemmälti sini- tai violettisävyisiä kuviopapereita. Onneksi ´tuommoinen ruutukuvioinen löytyi ja passasi riittävän hyvin tuon suklaalevyn mustikansävyyn.
Leikkasin tähän korttiin pidemmän takaosan niin, että laitoin stanssin muovilevyn yli, jolloin tuo yläosa ei leikkaantunut vielä ollenkaan. Sitten mallasin stanssin paperille vähän ylemmäs ja nyt jätin kuvion alaosan leikkaavan  ja nuuttaavan kohdan levyn ulkopuolelle. Onneksi käytössäni on vielä vanha BigShot, sillä sähköisellä Cut´n´Boss -leikkurillani ei voi pakittaa.
Mustikkasuklaassa oli Muumi-aiheisia kuvia.
Varsinkin tämä Muumipeikko ja Niiskuneiti käy hyvin 
ystävänpäiväkorttiin ja tuohon taskun kuvioon.
Ja siksi näitä lähti kaksi levyä mukaani 😁

Onneksi tänään kävelyteiden pinta pysyi lumisena eikä ollut liukasta. Innostuin pyykkäämään, pitkästä aikaa sitäkin, kun pystyin kunnolla kävelemään pyykkituvan ja kodin väliä.

Pyykkituvan roskiksessa huomasin kaksi muovista pesunestepulloa (miksi niitä ei voi viedä roskishuoneessa olevaan muovinkeräyslaatikkoon!). Huuhtelin ne puhtaaksi (huuhdevedelä pesin ison muovisen laatikon, joka vei tilaa odottaen pesuvuoroa suihkunurkassa), jätin kuivaushuoneeseen alaspäin kuivumaan ja kävin täyttämässä hiekoitussoralla. Nyt on tuulikaapissa valmiina lämmintä soraa, kun pihatiet seuraavan kerran ovat jäisen liukkaat.

Niin innostunut olen ollut tänään touhuamaan, etten ole kunnolla malttanut syödä. Vaikka vatsa välillä kurisee tyhjyyttään ja yrittää saada tekemään mutkan keittiöön. Pari karjalanpiirakkaa ja kulhollinen ruismarjapuuroa ei sille vielä riittänyt, vaan pitää mennä etsimään lisää syötävää. Eiliseltä jäi ainakin kukka- ja parsakaalia tähteeksi, käynpä niitä hakemassa ja katson Neiti Marplen loppuun.

Voi hyvin!

-Sari-