Tuomenkehrääjäkoi

 Tuomenkehrääjäkoit ovat nyt kuoriutuneet ja tuomien rungolla on paljon pitkulaisia perhosia. Koostanpa tämän vuoden kuvat kehrääjäkoin vaiheista talteen tähän samaan postaukseen.

Tuomen kukkiessa kaikki oli vielä ulospäin hyvin, mutta

kehrääjäkoi on muninut munansa tuomeen jo viime syksynä.

Muna on yleensä tuomenkehrääjäkoin talvehtiva elämänvaihe.

Toukat kutovat ympärilleen tiiviin seitin lehtien puhjetessa.

Tänä vuonna kehrääjäkoin toukkia oli valtavasti, moista

en ole koskaan aiemmin nähnyt täällä enkä muuallakaan.

Toukat valtasivat kaikki puistoa reunustavat tuomet, söivät

tuomista lähes kaikki lehdet ja verhoilivat ne aavemaisiksi.

Aikuisten perhosten pitäisi kuoriutua koteloistaan heinäkuun lopulla tai elokuun alussa. Meidän tuomissa kuoriutumisvaihe on jo ohitse ja tuomen juurella on kasoittain koteloita (alakuva). Yläkuvassa toinen perhonen, oikeanpuoleilen, kulkee seitin alla ja vasemmanpuoleinen on tullut jo seitin päälle.

Tuomenkehrääjänkoilla on aikuisena 9,5 - 12,5 millimetrin pituiset etusiivet (lähde otokkatieto.fi). Perhosen valkoisissa etusiivissä on pieniä mustia pilkkuja. Alasiivet sillä on tummat.

Näitä koiperhosia on nyt toooosi paljon!!

Alakuvassa on vain pieni osa tuomen runkoa.

Tuomen pitäisi kasvattaa syksyyn mennessä puuhun uusia lehtiä.

Näitä kummituspuita ei tarvitse koko kesää vissiin katsella.

Ensi keväänä näkee, kuinka paljon munia tuomien oksiin on tänä syksynä munittu ja toistuuko yhtä runsas tuomenkehrääjäkoin esiintyminen myös ensi vuonna.

-Sari-

Heinäkuu ja rantaraitille

 Parhautta aloittaa viikonlopun vietto ja heinäkuu rantaraitin varrella, meren läheisyydessä. Pilvet ennättivät peittää auringon ennen kuin kotoa päästiin matkaan. Eipä tarvinnut läträtä aurinkosuojan kanssa. Terasseilla oli vielä hyvin tilaa ja päästiin istumaan meren puolelle, jossa tuuli vilvoitti helteistä ilmaa.

Kun koskaan ei tiedä, miten kauan aikaa pitää ruokaa odottaa, aloitettiin perinteisesti jälkkäristä. Vegaaninen suklaa-juustokakkupalanen oli mieskullan mielestä makeaa mutta keksipohja oli hyvää.

Kun kakkupala jaettiin, pysähdyttiin 

matkalla autolle vielä jätskillä 😁

Oli ihan pakko pysähtyä kuvaamaan näitä kimalaisia. Ihan niin nopea en kamerani kanssa ollut, että olisin ennättänyt ottaa lähikuvan kahdesta erilaisesta kimalaisesta samalla kukalla.

Hyönteiset ovat hauskan karvaisia. kuten nämä kimalaiset - ja perhoset. Kimalaislajeja en osaa erottaa toisistaan. Wikipediasta lukaisin, että kaikkien kimalaisten pinta on musta ja eri lajien karvapeitteet eroavat toisistaan. Tavallisimmat värit ovat musta, punainen, keltainen, ruskea, harmaa ja valkoinen. Värit esiintyvät erilaisina yhdistelmillä, joista harjaantunut silmä erottaa eri kimalaislajit toisistaan 😎  Naaraat ja urokset ovat jokseenkin samanväriset ja loppukesästä jotkin oranssit ja ruskeat kimalaiset ovat haalistuneet harmaiksi, joten kimalaislajeja kannattaa opetella tunnistamaan alkukesästä.

Toisilla oli vaalea ja toisilla keltainen takapuoli.

Meren rannalla kukki ruusuja....

...ja parkkipaikan vieressä kotona vaaleakukkainen pioni.

 Ihanaa heinäkuuta!

-Sari-

Kaunista juhannusta

 

Heilu, keinuni, korkealle,
Nythän on juhannusilta,
Mesimarja paistaa ja tuomi tuoksuu
Ja kuulas on taivahan silta.

Heilu, keinuni, korkealle,
Linnut ne laulavat häitä,
Minä olen nuori kuin päivänkukka,
En muistele suruja näitä.

Heilu, keinuni, korkealle,
Rintani riemuja laulan,
Kedon helyt kullalle kuiskien poimin
Ja solmin sen vihreän paulan.

-Larin Kyösti-

Tuuli puita keinuttaa

 Aamun tyyneys muuttuu viimeistään puoleen päivään mennessä kohtalaiseksi tuuleksi. Sama kaava on toistunut päivästä toiseen lähes koko kesäkuun ajan. Pysyypähän hyttyset loitommalla!

Pörriäisten pörinää ei ole tänä vuonna paljoa kuulunut. Tänään aamupäivästä takapihalla lauantaina katkomiani köynnöksen varsia pätkiessäni seurasin juhannusruususta toiseen lenteleviä kimalaisia. Niitäkin oli vain muutama. Perhosia olen nähnyt vain muutaman lentelevän puistossa. Eipä missään ole juurikaan kukkiia, joista pörriäiset tai perhoset saisivat ruokaa. 

Yritin kuvata juhannusruusua alhaalta päin, 

samasta suunnasta kuin kimalainen sitä lähestyy.

Kukat roikkuvat alaspäin ja tuuli niitäkin rajusti keinuttaa.

Mukavaa alkavaa juhannusviikkoa!

-Sari-

Juhannusruusu kukkii

 Tällä viikolla juhannusruusuun alkoi ilmestyä nuppuja. Ja juuri eniten siihen varteen, jonka meinasin viime kesänä leikata pois Ü

Syreenin kukinta alkaa olla jo lopuillaan,

joten pihan reunustaa koristaa nyt uusi kukkija.

Aamupäivällä sain kitkettyä vuohenputket ja heinämättäät pois juuri parahiksi ennen kuin täällä alkoi satamaan. Poutainen jakso on kestänyt  täällä suunnalla jo niin kauan, että tämä sade oli erittäin  tervetullut kuivaa maata kostuttamaan. Saan täytettyä taas kastelukannut ja muut astiat sadevedellä tulevien viikkojen kasteluun. Juuri nyt sade yltyi kaatosateeksi. 

Kun omalla pihalla ei kitkettävää enää ollut, laitoin hanskat käteen ja kävin kitkemässä tienvarrelta pujot pois. Aivan kaikkea en jaksanut, kun hiukset ja sukat olivat jo litimärät. Ihan paras aika pujon kitkemiseen ei nyt ole, mutta onpahan tien varret tuosta lähistöltä nyt niistä siivottu. Vaikka itse en ole pujoallergikko, on tapanani nyhtää näkemäni pujot pois.

Nyt viimeiset pyykit koneesta kuivumaan ja sitten kauppaan. Loppu päivän saa pidellä sadetta sisällä saunan löylyjä ootellen.

Mukavaa viikonloppua!

-Sari-

Aavepuut

 Puistoa reunustavat kauniisti kukkineet tuomet ovat muisto vain.

Kehrääjäkoin toukat ovat vallanneet tuomet.

Oikealla runko on kudelman peitossa, vasemmalla

on valtava määrä toukkia kulkemassa pitkin puun runkoa.

Useampi puu on aivan  kauttaaltaan kudelman peitossa.

Ja lähes jokaisesta puusta on syöty jo kaikki lehdet.

Kun valtavalta määrältä toukkia loppuu ruoka tuomista, ne varmaan siirtyvät vieressä kasvavien koristehedelmäpuiden lehtien kimppuun ja kaluavat nekin ihan paljaiksi.

Ei mitenkään kaunista katsottavaa.

-Sari-

Puutarhaunelmien toteutumista

 Tällä viikolla öiden lämmetessä olen vihdoin herännyt kesään. Aamuisin ennen työpävän alkua yritin saada jotain tehtyä ja työpäivää tauottaessa askeleet johdattivat etu- tai takapihalle. 

Hoppua riittää, kun kaikki istutettavat pitää saada istutettua tämän viikon aikana. Ja eilen puutarhamyymälästä multaa hakiessa kärryihin kuin huomaamatta siirtyi multasäkkien lisäksi kaksi kassillista taimia eli lisää istutettavaa 😁

Olen laittanut etupihan puolelle makuuhuoneen ikkunalaudalle mieskullalle kesäksi pelargoneja parvekelaatikkoon kasvamaan. Eilen puutarhalla pyysin miestä itse valitsemaan pelargonit, mutta kuulema kolme takapihalla kasvavaa pelargoniani tälle kesälle on riittävästi. Taimipöytien välissä kulkiessa katselin kauniita neilikoita, mutta sivuutin ne haikein mielin kun ei niille ole oikein sijaa. 

Koska pelargoneja ei ostettu, jäisi laatikko ilman asukkeja. Niinpä tein nopean päätöksen ja palasin takaisin taimipöydille hakemaan näitä kivan punaisia tarhaneilikoita laatikkoon istutettavaksi. Nämä tuoksuvat ihanalle, hieman vaniljaiselle. Etupihalla leijaili hurmaava neilikan tuoksu, kun siellä aamulla puuhailin.

Toissailtana pyysin mieskultaa avuksi siirtämään viime kesänä rakentamamme kukkalaatikon (ei vielä valmis) lavakaulusten päältä pois. Eilen mietin, miten lavakaulusta käyttäisin ja otin toisen ison kauluksen pois ja aseteltiin mieskullan kanssa pienempi lavakaulus sen tilalle. Tykkään, kun toisessa päädyssä on nyt tuota korkeuseron tuomaa rytmiä.

Tänään tyhjensin kaulukseen multasäkkejä. Viime kesänä olin jo laittanut siihen kerroksittain risuja, maatuneita lehtiä, hevonkakkaa ja multaa, joten alempi kaulus oli melkein täynnä. Kolmella säkillä sain täytettyä pienemmän osion ja yhdestä säkistä laitoin vielä multaa tuohon alempaan.

Kastelin multaa hyvin. laiton päälle tyhjät multasäkit ja huomenna tuohon istutan yrtit. Tänään kylvin sinne hernettä ja pussin pohjalle löytämäni kolme "kasipallo" kesäkurpitsan siementä josko siemenet vielä itäisivät. Samoin tyhjensin kaulukseen (vahingossa) pioniunikkosiemenpussin. 

Viime syksynä suunnittelin, että kylvän isoon laatikkoon ainoastaan kesäkukkia, unikkoa ja kehäkukkaa, mutta niin vain toisin kävi. Vielä mustalla mullalla olevaa laatikkoa koristamaan istutin nurkkaan tumman punaisen samettikukan. 

Aamulla taas ahertamaan ja yrttejä istuttamaan.

Nyt on aika levähtää saunapuhtaana ja 

kerätä voimia huomista varten.

Vielä kävästään koirakaverin kanssa puistolenkillä, pitää suihkauttaa iholle eteeristen öljyjen seosta hyttysiä karkottamaan.

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

-Sari-