Sarin satoa

Korttiharrastus kehittynyt intohimoksi vuodesta 2009. Ohessa muutakin paperituunausta. Käsin on kiva tehdä, vaikka joka kerta lopputulos ei miellytä. Määränpää ei ole tärkein vaan se matka. Jos joku juttuni idea inspiroi, sitä saa käyttää - mutta ei oo pakko. Viime aikoina olen suunnannut katseeni askartelupöydältä myös ympäröivään elintilaan ja huomannut, että jotain pitäisi tehdä. Sisustelen pienin askelin ja nostattelen framelle toista intohimoani virkkaamista.

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Ruusuista sunnuntaita

Taas on ollut ihanan aurinkoinen sunnuntai ulkona puuhasteluun.

Lehtikuusesta on tippunut viimeisetkin neulaset ja koivusta lehdet. Nyt voi jo huoletta haravoida loputkin lehdet pihalta. Tänään lenteli paljon talitiaisia takapihalla ja syreenipuskassa töräytteli iso komea punatulkku-uros. Kummallista, ettei yksikään lintu tullut pihalle silloin, kun odottelin niitä siellä kameran kanssa Ü

Kurkkasin miten kasvilaatikossa vielä vihertää ja huomasin mullan pinnalla pullukoita. Porkkanat olivat vielä kasvaneet ja taidanpa saada vähän naposteltavaa. Uusiakin ennättäisi vielä syyskylvönä laitella, kun ei ihan heti ole pakkasta luvassa.

Mieskulta soitti tarvitseeko kaupasta tuoda jotakin. Kun en muuta keksinyt, niin pyysin kukkakimppua. Tuli kotiin ison ruusupuskan kanssa ja niistä riittikin kahteen maljakkoon. Punaisia ja keltaisia pätkin pieneen maljakkoon.